A.-P. Pietilä tiesi tai ennusti ihan oikein, miten Suomessa talouspolitiikkaa hoidetaan ja budjettivaltaa käytetään nykyisen kepu-kok-johtoisen hallituksen toimesta.
Ruokaveron lasku on hämäystä (A.-P. Pietilä 05.08.2009)
Ruuan arvonlisäveron alentaminen ensi lokakuun alussa näyttää asialta, josta suomalaiset ovat samaa mieltä. Ruuan hinta halutaan alas, kuten myös 1994, kun kansa äänesti EU:n jäsenyydestä.
Ruuan halpeneminen ei kauaa lämmitä, sillä ruuan arvonlisäveron pienentyminen on korvattava muiden verojen nostolla tai valtion uudella velalla. Suomi voi velkaantua enää muutaman vuoden ja sen jälkeen on maksun aika. Se tapahtuu välillisiä veroja eli energiaverojen, matkustamisen, asumisen ja yleensä tavaroiden ja palvelusten käyttämisen lisäveroilla. Samalla kaupan kulut kasvavat ja ruuan hinta alkaa taas nousta. Verottamisen yleismaailmallinen suuntaus on, että palkkojen verottaminen alenee ja kulutuksen verottaminen lisääntyy. Verotuksessa kaikki ei ole sitä, miltä se ensisilmäyksellä näyttää.
Suomalaisten enemmistö on ruuan arvonlisäveron alentamisen kannalla nykyisestä 17 prosentista 12 prosenttiin. Sitä tukevat myös maataloustuottajat ja elintarviketeollisuus, jotka uskovat hintojen laskun lisäävän kotimaisten elintarvikkeiden kulutusta.
Kauppojen kassoilla ei kuitenkaan erotella koti- ja ulkomaisia elintarvikkeita, vaan kaikkien vero laskee. Jos ulkomainen on jo nyt halvempaa, sen hinta putoaa jatkossa vielä enemmän.
Sitä paitsi kalliimman hinta putoaa euromääräisesti enemmän kuin halvemman tuotteen.
Ruuan hinta on noussut merkittävästi viimeisten 12 kuukauden kuluessa. Yleinen hintojen nousu eli inflaatio on ollut maaliskuusta alkaen alle prosentin kuukaudessa. Kesäkuussa nousu kääntyi laskuksi eli deflaatioksi. Samaan aikaan Tilastokeskuksen luvut osoittavat, että ruuan hinta on noussut 3-6 prosenttia kuukaudesta riippuen. Elintarvikkeiden raaka-aineet ovat olleet globaalissa alennusmyynnissä ja kotimaiset maidontuottajat ovat protestoineet tuottajahintojen rajua laskua. Tällä perusteella voi todeta, että ruuan hinta on ensin nostettu ylös ja alv-alen avulla se pudotetaan korotusta edeltäneelle tasolle. Onko siis kyseessä ruuan hintojen todellinen laskeminen?
Verojen alentaminen on tähän saakka ollut vastenmielinen asia niin vasemmistopuolueille kuin keskustallekin. Nyt keskusta ajaa ruoka-alvin alea, koska sen pitäisi kasvattaa maataloustuottajien tuloja. Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) olisi valmis hävittämään ruuan alvin kokonaan.
Anttila haluaa tehdä ruuan hinta-alesta vaaliaseen.
Vasemmistopuolueet ovat perinteisesti olleet verojen lisäämisen kannalla jo ideologisista syistä.
Tosiasia kuitenkin on, että valtion verotuloja ei voida vähentää, ellei menoja pienennetä. Kun ruoka-alv alenee, lähtee valtion kassasta 500 miljoonaa euroa vuodessa ja samaan aikaan valtio velkaantuu muun muassa työllisyysmenojen kasvun vuoksi ensi vuonna 13 miljardilla eurolla. Pää tulee vetävän käteen viimeistään 3-4 vuoden kuluttua, kun valtionvelka on kohonnut reiluun 100 miljardiin euroon. Silloin alkaa takaisinmaksu ja verojen hurja korottaminen.
Korotettaviksi tulevat nimenomaan välilliset kulutusverot, jotka johtavat energian, veden, matkailun, autoilun, asumisen, palvelujen käytön, rahan lainaamisen ja vakuutusten ostamisen korkeampaan verottamiseen. Myös omakotitalojen ja kesämökkien omistamisen verotus kiristyy kiinteistöverojen nousun myötä.
Verotuksen painopiste tulee siirtymään kuluttamisen verottamiseen, mikä on kokoomuksen ja vihreiden linjavalinta kaikissa EU:n jäsenmaissa. Palkkaveroja ei voida korottaa, sillä niin koti- kuin ulkomainenkin työvoima karttaa korkeiden tuloverojen maita.
Ruuan arvonlisäveron alentaminen tukee pienituloisia väliaikaisesti, jos silloinkaan. Kun välilliset verot lähtevät uudelleen nousuun, pienituloisten rahat riittävät ruokaan, mutta kaikkeen muuhun he tarvitsevat entistä enemmän sosiaalitukia ja avustuksia. Tavallisten kansalaisten riippuvuus valtiosta ja sen tukiverkoista lisääntyy, vaikka yleisenä hokemana on, että jokaisen pitäisi tulla toimeen omilla tuloillaan.
---
A.-P.Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009.
Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.
Ruokaveron lasku on hämäystä (A.-P. Pietilä 05.08.2009)
Ruuan arvonlisäveron alentaminen ensi lokakuun alussa näyttää asialta, josta suomalaiset ovat samaa mieltä. Ruuan hinta halutaan alas, kuten myös 1994, kun kansa äänesti EU:n jäsenyydestä.
Ruuan halpeneminen ei kauaa lämmitä, sillä ruuan arvonlisäveron pienentyminen on korvattava muiden verojen nostolla tai valtion uudella velalla. Suomi voi velkaantua enää muutaman vuoden ja sen jälkeen on maksun aika. Se tapahtuu välillisiä veroja eli energiaverojen, matkustamisen, asumisen ja yleensä tavaroiden ja palvelusten käyttämisen lisäveroilla. Samalla kaupan kulut kasvavat ja ruuan hinta alkaa taas nousta. Verottamisen yleismaailmallinen suuntaus on, että palkkojen verottaminen alenee ja kulutuksen verottaminen lisääntyy. Verotuksessa kaikki ei ole sitä, miltä se ensisilmäyksellä näyttää.
Suomalaisten enemmistö on ruuan arvonlisäveron alentamisen kannalla nykyisestä 17 prosentista 12 prosenttiin. Sitä tukevat myös maataloustuottajat ja elintarviketeollisuus, jotka uskovat hintojen laskun lisäävän kotimaisten elintarvikkeiden kulutusta.
Kauppojen kassoilla ei kuitenkaan erotella koti- ja ulkomaisia elintarvikkeita, vaan kaikkien vero laskee. Jos ulkomainen on jo nyt halvempaa, sen hinta putoaa jatkossa vielä enemmän.
Sitä paitsi kalliimman hinta putoaa euromääräisesti enemmän kuin halvemman tuotteen.
Ruuan hinta on noussut merkittävästi viimeisten 12 kuukauden kuluessa. Yleinen hintojen nousu eli inflaatio on ollut maaliskuusta alkaen alle prosentin kuukaudessa. Kesäkuussa nousu kääntyi laskuksi eli deflaatioksi. Samaan aikaan Tilastokeskuksen luvut osoittavat, että ruuan hinta on noussut 3-6 prosenttia kuukaudesta riippuen. Elintarvikkeiden raaka-aineet ovat olleet globaalissa alennusmyynnissä ja kotimaiset maidontuottajat ovat protestoineet tuottajahintojen rajua laskua. Tällä perusteella voi todeta, että ruuan hinta on ensin nostettu ylös ja alv-alen avulla se pudotetaan korotusta edeltäneelle tasolle. Onko siis kyseessä ruuan hintojen todellinen laskeminen?
Verojen alentaminen on tähän saakka ollut vastenmielinen asia niin vasemmistopuolueille kuin keskustallekin. Nyt keskusta ajaa ruoka-alvin alea, koska sen pitäisi kasvattaa maataloustuottajien tuloja. Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) olisi valmis hävittämään ruuan alvin kokonaan.
Anttila haluaa tehdä ruuan hinta-alesta vaaliaseen.
Vasemmistopuolueet ovat perinteisesti olleet verojen lisäämisen kannalla jo ideologisista syistä.
Tosiasia kuitenkin on, että valtion verotuloja ei voida vähentää, ellei menoja pienennetä. Kun ruoka-alv alenee, lähtee valtion kassasta 500 miljoonaa euroa vuodessa ja samaan aikaan valtio velkaantuu muun muassa työllisyysmenojen kasvun vuoksi ensi vuonna 13 miljardilla eurolla. Pää tulee vetävän käteen viimeistään 3-4 vuoden kuluttua, kun valtionvelka on kohonnut reiluun 100 miljardiin euroon. Silloin alkaa takaisinmaksu ja verojen hurja korottaminen.
Korotettaviksi tulevat nimenomaan välilliset kulutusverot, jotka johtavat energian, veden, matkailun, autoilun, asumisen, palvelujen käytön, rahan lainaamisen ja vakuutusten ostamisen korkeampaan verottamiseen. Myös omakotitalojen ja kesämökkien omistamisen verotus kiristyy kiinteistöverojen nousun myötä.
Verotuksen painopiste tulee siirtymään kuluttamisen verottamiseen, mikä on kokoomuksen ja vihreiden linjavalinta kaikissa EU:n jäsenmaissa. Palkkaveroja ei voida korottaa, sillä niin koti- kuin ulkomainenkin työvoima karttaa korkeiden tuloverojen maita.
Ruuan arvonlisäveron alentaminen tukee pienituloisia väliaikaisesti, jos silloinkaan. Kun välilliset verot lähtevät uudelleen nousuun, pienituloisten rahat riittävät ruokaan, mutta kaikkeen muuhun he tarvitsevat entistä enemmän sosiaalitukia ja avustuksia. Tavallisten kansalaisten riippuvuus valtiosta ja sen tukiverkoista lisääntyy, vaikka yleisenä hokemana on, että jokaisen pitäisi tulla toimeen omilla tuloillaan.
---
A.-P.Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009.
Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itsekö se A-P täällä itseään yrittää kehua. Onko tämä se A-P, joka sai potkut jostakin juorulehdestä, iltasanomat vai mikä se oli.
valehtelee ja kepua ylistää!
Minä olen luullut sitä demariksi, vai olenko väärässä. Eikö se juuri kepua jahtaa.
Jos se ruuan alv-n lasku oli kuluttajalle ja valtiolle niin turmiollista kuin demarit ja tämä joka paikan
ja joka asian asiantuntija Pietilä väitti ja väittää niin miksi he eivät esitä että ruuan al-vero tulisi heti
korottaa vaikka 50%-tiin? Sittenän hyötyisivät kaikki? valtio ja kuluttajat joita on vain 100%.
Tämä on se sama Pietilä joka sai potkut Iltsanomien päätoimittajan paikalta ,syynä oli
nilkkimänen johtaminen ja öykkäröinti joka johti toimituksen ilmapiirin täystulehdukseen.
Sen jälkeen ("taloustoimittaja") Pietilä sai puhutuksi itsensä Sanoma konsernin Talousanomien
päätoimittajaksi. Sekin oli Pietilälle täyskatstrofi mijoonien tappot joka vuosi ja koko
lehti lakkautettiin ja siirettiin nettiversioon.
Nyt Pietilä on lässyttämässä kok kansanedustajan Eero Lehden ilmaisjakelulehdissä.