palstalaisillekin?
Sanoit eräässä vietsissäsi näin itseäsi tarkoittaen; >> Uskoon tultuani kuvittelin olevani muita parempi ja tuomitsin ihmisiä aina helvettiin asti. Mutta kaikesta, mistä muita tuomitsin, jouduin myöhemmin kokemaan samoja lankeemuksia omassa elämässäni.
Sanoit eräässä vietsissäsi näin itseäsi tarkoittaen; >> Uskoon tultuani kuvittelin olevani muita parempi ja tuomitsin ihmisiä aina helvettiin asti. Mutta kaikesta, mistä muita tuomitsin, jouduin myöhemmin kokemaan samoja lankeemuksia omassa elämässäni.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Roomalaiskirje:
2:1 Sentähden sinä, oi ihminen, et voi millään itseäsi puolustaa,
olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset. Sillä mistä toista tuomitset,
siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset, koska sinä, joka tuomitset,
teet samoja tekoja."
2.Korinttolaiskirje:
11:29 Kuka on heikko, etten minäkin olisi heikko? Kuka lankeaa,
ettei se minua polttaisi?"
JF vastannee omasta puolestaan, mutta sen haluan sanoa, että Raamatun mukaan
ylpeys käy lankeemuksen edellä. Jumala osoittaa rakkauttaan meitä kohtaan siinä,
että hän painaa päämme tuhkaan, jos yritämme omilla ansioillamme nousta korkealle.
Uskonpa, että lukemattomille uskoville on tuttua Jumalan armon kasvatus, jolla Hän
paimentaa niitä, jotka haluavat tulla vilpittömiksi Jeesuksen seuraajiksi, kaikessa.
Jumalan tahto on tehdä meidät nöyriksi, itsessämme vähäisiksi Jeesuksen oppilaiksi.
Nöyryys ei tarkoita sitä, etteikö syntiä pidä sanoa synniksi, mutta toisten yläpuolelle
ja toisten kovakouraiseksi tuomitsijaksi ei kenenkään pidä itseään korottaa.
.
Jos tuomitset jonkun helvettiin, niin joudut sinne itse? Tuomitset alkoholistin sinusta tulee alkoholisti. Tuomitset tappajan sinusta tulee tappaja? Tuomitst homon sinusta tulee homo? Ja tuota rataa eteenpäin, niinkö. Jukkahan oli uskossa tuomitessaan (eihän kai uskossa voinut olla koska tuomitsi, oli kai uskonnollinen) ja meitä kaikkia uskoviako koittaa Jukan kaltainen kohtalo. Kun katson elämääni taaksepäin 57 vuotta, joudunko nyt muka kaiken sanomani toista ihmistä kohtaan kärsimään?
Silloinhan joutuisin linnaan loppuelämäksi, olisin silloin tappaja, minusta tulisi homo, tulisi alkoholisti jne...
Älkää opettako väärin, nuo juttune alkavat olemaan vakavia asioita. Jos julistatte evakeliumia heikoille, niinkuin minäkin olen, älkää valehdelko, peloitelko, uhkailko!
Tuolla allamainitulla Paavalin jakeella ei ole mitään tekemistä aloitukseni ja tän asian suhtee.
>>2:1 Sentähden sinä, oi ihminen, et voi millään itseäsi puolustaa,
olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset. Sillä mistä toista tuomitset,
siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset, koska sinä, joka tuomitset,
että Jumala on rakkaus ja että Hän tahtoo meidän kaikkien tulevan tuntemaan totuuden.
Jos haluat tulla tuntemaan totuuden, niin Jumala auttaa sinua ja meitä kaikkia totuutta rakastavia. Hän auttaa meitä armonsa kasvatuksen kautta ja osoittaa meille, että omassa voimassamme ja viisaudessamme emme pääse totuuden tiellä kulkemaan. Vain nöyrille Hän antaa armon.
Jos tuo sana kuulostaa kovalta, niin olkoon sitten kovaa. Jokainen joutuu itse arvioimaan Raamatun sanan ja tunnistaa sen kovaksi, joutavaksi tai miksi sitten tunnistaakin. Mutta hylkäämällä Jumalan sanan me tuomitsemme itsemme pimeyteen. Siunausta sinulle, Mikko!
.
jota tuossa puuhaan niin välittömästi alan soittelemaan Helari vanhimmistolle ja antakoot he mulle vastauksen. Myöskit tuntemani muutama saarnamies antakoon lisä selvitystä.
Hyvää päivänjatkoa!
väärin?
Minun mielestäni tämä on ihanasti sanottu:
"Jumala osoittaa rakkauttaan meitä kohtaan siinä, että hän painaa päämme tuhkaan, jos yritämme omilla ansioillamme nousta korkealle. Uskonpa, että lukemattomille uskoville on tuttua Jumalan armon kasvatus, jolla Hän paimentaa niitä, jotka haluavat tulla vilpittömiksi Jeesuksen seuraajiksi, kaikessa. Jumalan tahto on tehdä meidät nöyriksi, itsessämme vähäisiksi Jeesuksen oppilaiksi. Nöyryys ei tarkoita sitä, etteikö syntiä pidä sanoa synniksi, mutta toisten yläpuolelle ja toisten kovakouraiseksi tuomitsijaksi ei kenenkään pidä itseään korottaa."
Kiitos Jumalalle... Paljon ikävämpi vaihtoehto olisi että Jumala antaisi meidän jatkaa kovuudessa ja lihallisessa tuomiomielialassa (tai jossain muussa maailmallisessa asenteessa) Kristuksesta vieraantuen ja pelastuksen osallisuuden kadottaen. Mutta kun joudumme kokemaan oman huonoutemme ja siinä nöyrtyen turvaamme Kristukseen löydämme ristin peruskallion, jolloin avautuu oikea pyhityselämä ja vapautus synnin vallasta. Silloin uskova ei nouse muiden yläpuolelle vaan on syvästi kiitollinen. Hän kokee pyhityksessä Jumalan armoa, koska pyhitys (voitto syntikiusauksista, hengellinen kasvu) on Jumalan teko.
>Tuomitset alkoholistin sinusta tulee alkoholisti. Tuomitset tappajan sinusta tulee tappaja? Tuomitset homon sinusta tulee homo? Ja tuota rataa eteenpäin, niinkö.<
Ei tietenkään näin, Mikko. Käsittelin asiaa edellisessä viestissäni mutta tähdennän vielä, että vaikka vihollinen yrittää meitä langettaa kaikenlaisiin synteihin ja oma kovuus ja Kristuksesta vieraantuminen mahdollistaa lankeemukset, se ei ole Jumalan tahto.
Viimeinen lause on toivottavasti vain hetken kiihtymyksessä lausuttu:
>Olen päättänyt jos raamattu todistaa kaiken että asia on noin, jätän hyvästit silloin Jumalalle.<
Vaikka Raamattu ei todistakaan tuolla tavalla minkä käsityksen Jukan ja Semperin viesteistä sait, eikä sinun siis tarvitse jättää hyvästejä Jumalalle, lauseesta saa joka tapauksessa käsityksen:
"Jos Jumala ei ole sellainen kuin minua huvittaa ja suostu tanssimaan pillini mukaan - en halua uskoa Häneen."
Minä taas en voi uskoa Jumalaan joka suostuisi olemaan minun vaihtelevien mieltymysteni mukainen. Pyhä Henki on minulle paljastanut ettei minun tule yrittää muuttaa Jumalaa vaan antaa Hänen muuttaa itseäni asioissa joissa olemme eri mieltä.
En voi sanoa että Jumala missään asiassa on väärässä.
Myönnän että Hän on aina oikeassa oikeassa ja minä väärässä. Pyydän että voisin puhdistua ja juurtua siihen mikä on totta. Emme voi siis asettaa todellisuudelle ehtoja että todellisuuden pitäisi olla juuri tietynlainen hyväksyäksemme sen. Se on joka tapauksessa todellisuutta. Jos hylkäämme todellisuuden, vaihtoehtona on että elämme epätodellisuudessa. Jumala on sellainen kuin Hän on. Hengellisen elämän (ja yleensäkin elämän) periaatteet ovat sellaisia kuin ovat. Lähtökohtamme uskovina ei voi olla että uskomme vain niihin periaatteisiin jotka ovat inhimillisen mielemme mukaisia tai jotka voimme loppuun asti ymmärtää. Lähtökohta on että haluamme oppia tuntemaan asioita niin kuin ne oikeasti ovat. Pyhä Henki on totuuden Henki. Silloin saamme kokea Kristuksen antamaa suojaa ja yltäkylläistä sisimmän lepoa.
Jumala on luotettava ja hyvä Jumala. Hän on kuitenkin myös PYHÄ. Emme voi ylentää itseämme Jumalan tasolle ja esittää Hänelle uhkavaatimuksia.
Lopuksi:
"Sentähden sinä, oi ihminen, et voi millään itseäsi puolustaa, olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset. Sillä mistä toista tuomitset, siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset, koska sinä, joka tuomitset, teet samoja tekoja."
Tämä on ihana kohta koska osoittaa että KAIKKI IHMISET ITSESSÄÄN OVAT SYNTISIÄ ja tarvitsevat armoa. Se ei siis tarkoita että jos tuomitsee toista varastamisesta, on itsekin varas tai tulee olemaan varas, tms. Vaan että kaikki yhtäläisesti olemme lain tuomion alla samassa asemassa. Jos emme ole varastaneet olemme kuitenkin rikkoneet Jumalaa vastaan jossain toisessa asiassa ja siksi olemme yhtä syyllisiä lain edessä. Se joka valehtelee tekee valehtelullaan samoja tekoja kuin se joka varastaa, koska valehtelu ja varastaminen ovat lain edessä SAMALLA TAVALLA vääryyttä. Jokainen on syyllinen - ja jokainen myös armahdetaan samalla tavalla:
Usko Jeesukseen tuo täydellisen syntien anteeksiantamuksen ja pelastuksen.
Jumala on hyvä Jumala ja Häneen saamme turvata koko elämämme painolla. Hänelle myös saamme puhua asiat joita emme ymmärrä ja pyytää että Hän niitä selvittäisi. Olkoon mielenlaatumme kuitenkin tämä:
"Jeesus, sinua minä en tahdo koskaan jättää. Pidä minusta kiinni loppuun saakka."
Apostoli Pietarin sanoin: "Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat..."
SHALOM.
Pidä puolesi väärin opettavia vastaan.
ja sinulle erikoisesti teapot. Olinhan keskustelussa juuri erään vanhimmistoon kuuluvan kanssa ja kyllä musta uskovaksi on kuulema puutteistani huolimatta ja veljenä kuulema pitävät KIITOS ELÄVÄLLE JUMALALLE!
Herran omana saan vaeltaa, kamppailla näitä kamppailuja, tää tie on kaita ja tuskainenkin, eikä ole helpoksi luvatukkaan, vaan on taistojen tie.
SHALOM
ymmällään kun Jukka laittoi tällaisen aloitteen Mikko !!! Pidä vaan linjasi kunnes Pyhä Henki sulle muuta osoittaa,, koska joku täytyis sanoa uskoville että se on sun oma lihasi joka tahtoo rypeä synnissä eikä Jumalan tahto. Eikä kukaan tule näkemään Jumalan Pyhä joka ei Pyhittyy !!!
Puhu sinä Mikko edelleen vaikka Jukka ei sitä enää tee.
Eikä voi pyhittyä jos ei kuulee Jumalan Sana ja Uskoo siheen. Elikä jokainen joka ei varoittaa juoppon haureuden tekijän murhajan ja vääryyden puhujan ja tekijän joutuu hänen kanssa kadotuxen. Näin on kirjoitettu !!!
Olet mun mielestä ihan oikealla linjassa Mikko,, eikä sua kukaan tuomitsee muuta kun korkeintaan Jukka,, että sä puhut totuudessa Sanan mukaisesti synnissä oleville..
Jossain hän sanoi että hän piti otta kovemmin linjan harhaoppisten vastaan? hmm eipä ole vaan paljon sotia täss käytyy Paavalin tavan mukaan ???
Mutta jos halua olla hienovarainen ja hienotunteinen ja rakastaa ihmisiä helvettiin hienoissa pinnallisessa ulkokullatuissa liberaaliteologiassa suvaitsevissa hahmoissa ,,, niin silloin ei voi olla suorapuheinen !!
Jos halua olla syntisen ystävä niin et voi olla Pyhien ystävä !! Joko tai eikä missään suloisessa ekumineissa myrkkykeittossa...
kysymyksesi on hyvä... koska todellakin Jukan kommentti voi saada aikaan vääriä käsityksiä... ja pelkoja jotka johtaa lainalaiseen tilaan.
Jukan puolesta en voi vastata mutta heitän pari tärkeää pointtia.
1.
Ensinnäkin:
"Mutta kaikesta, mistä muita tuomitsin, jouduin myöhemmin kokemaan samoja lankeemuksia omassa elämässäni."
Tämä ei tarkoita että lankeemukset olisivat toisiin kohdistettujen syytösten seurausta vaan että inhimillisinä ja epätäydellisinä teemme elämässä erehdyksiä. Niin minä kuin muutkin. Silloin huomaamme ettemme ole niin täydellisiä kuin luulimme olevamme.
JUMALAN TAHTO EI OLE KASVATTAA SYNNIN KAUTTA mutta OMAN HEIKKOUTEMME VUOKSI HÄN KÄYTTÄÄ RAKKAUDESSAAN jopa lankeemuksiamme. Että elämänkoulussa erehdysten ja onnistumisten kautta kasvaisimme ymmärtämään, mistä todellinen apu tulee. Niin itselle kuin muille.
Ihminen ei siis uskovanakaan ole täydellinen, kaukana siitä, joten elämänkoulussa kompuroiden opimme heikkoutemme kautta turvaamaan siihen ainoaan, jossa on tosi armo ja tosi pyhitys, Kristukseen.
2.
Edelliseen liittyen toinen erittäin tärkeä pointti on OMA LIHALLISUUS ja KRISTUKSESTA VIERAANTUMINEN synnille altistavina tekijöinä.!
Jos uskovan sydämessä on tuollainen omaan paremmuudentunteeseen perustuva tuomiomieliala, niin kuin Jukka lainauksessasi kuvaa, silloin lihallinen asenne vieraannuttaa Jumalan armon tuntemisesta ja - tämä tärkeää! - riippuvaisuudesta Kristukseen. Ihminen alkaa olla oman "pyhityksensä" ja "oppinsa" ja "tietämisensä" varassa. Nöyryys ja Jumalan kuuleminen puuttuu.
Jumalan armoa tunteva kristitty ei elä oman paremmuuden kokemisessa silloinkaan kun totuudesta kiinnipitäen sanoo synnin synniksi ja joutuu ehkä nuhtelemaan veljeään tai siskoaan. Hän ei koe olevansa sen yläpuolella jota nuhtelee, vaan pikemminkin tuntee kipua hänen vuokseen, niin kuin Paavali kuvaa: Kuka lankeaa, ettei se minua polttaisi?
Kun uskova ei enää koe nöyrää riippuvaisuutta Kristuksesta eikä vaella Hänen vaikuttamassa armollisuudessa, vaan ikäänkuin omien tekojen ja tietämisten varassa, seurauksena on, että Jeesuksen veren ja Pyhän Hengen tuoma suoja jää puutteelliseksi. Raamatun mukaan: jos kylvämme lihaamme [elämme omien mielitekojen ja oman ymmärryksen varassa] joudumme myös niittämään lihallisuuden mukaista satoa.
Ainoastaan läheisyys Jeesukseen pitää herkkänä synnin suhteen. RAKKAUDESTA JUMALAAN emme halua loukata Häntä. Legalistiselta (lainomaiselta, tuomitsevalta, tekokeskeiseltä) tämä motiivi puuttuu tai on hämärtynyt. Hänen voimansa pyhityselämässä perustuu omiin ponnisteluihin ja haluun olla muiden yläpuolella, toisia parempi uskovainen. Tämä saattaa onnistua jonkin aikaa, mutta samat synnit (joiden sidoksista ja lankeemisista on toisia tuominnut, esim. haureellisuus) väijyvät ovella, koska sielunvihollinen henkivaltoineen haluaa langettaa ja ryvettää jokaisen uskovan. Kun elämään sitten tulee voimakkaita kiusauksia, ei olekaan rakkautta Jumalaan niin että ristin kautta torjuisi nuo kiusaukset (koska on tottunut turvaamaan omiin tekoihinsa!) ja niin seuraa lankeemus.
Tällöin syy ei ole Jumalassa. Jumala ei ole pakottanut lankeemukseen. Syy ei myöskään ole jossakin "karman laissa" niin että automaattisesti joutuisi tekemään samaa mistä on muita syyttänyt ja tuominnut. Syy on ihmisen luontaisessa heikkoudessa. Sielunvihollinen heikkouksia hyväksikäyttäen pyrkii hänet langettamaan. Lankeemus on siis vihollisen työtä, josta Jumala haluaisi meidät varjella, mutta jos emme ole riippuvaisia Kristuksesta emmekä rakasta Hänen ristiään olemme alttiita ja jokseenkin suojattomia hyökkäyksille.
Lankeemus saattaa olla Jumalan sallimusta että uskovan kovuus murtuisi ja parannusta tehden tulisi palautetuksi uskon lähtökohtaan, ristiltä löytyvään armoon. Lankeemus ei ole Jumalan tahto, mutta Hän voi siis kääntää pahankin palvelemaan tarkoituksiaan.
Tietysti vaarana on että jää syntien sitomaksi ja menettää uskon! Niinkin voi käydä. Siksi lankeemus on aina vakava asia eikä siihen voi suhtautua kevytmielisesti, mutta tarkoitus ei myöskään ole että jää itseään tuomitsemaan, vaan nousee ja parannusta tehden jatkaa eteenpäin.
Jos uskova ilman lankeemuksiakin nöyrtyy huomaamaan kovuutensa ja pyytää Jumalalta anteeksi, sekä kiintyy Kristukseen niin, että Hänessä löytää uskonsa perustan ja voiman, silloin on Jeesuksen veren alla ja Pyhän Hengen suojassa. Silloin vihollinen ei pääse langettamaan niihin synteihin mistä on toisia tuominnut.
Mutta tämä edellyttää että tuomitsemisesta on tehty parannus ja ollaan nöyrästi Kristuksen varassa.
Mikon kans saa olla kokoajan vähän varpaisillaan ettei hän hylkäisi sitä mitä on löytämässä. Älä Mikko luovuta vaikka jotkut asiat näyttävät olevan joskus vähän kinkkisiä. Tuon kaikkinaisen pelottelun ja henkivaltojen kans värkkäminen ei tiiä hyvää kenellekään, herkimmät saa siitä aivan varmaan kärsiä. Mikä piru se kiskoo ihmistä väen väkisin sinne henkivaltojen puolelle. Minullekin on tullut useita soittoja parin päivän ajan tuosta enkelinäystä. Ihmiset on pettyneet petokseen ja ovat hylkäämässä Jumalankin sen vuoksi. Yrittäkää nyt hyvät ihmiset ja varsinkin net jotka toisia opettavat, että Jeesus on rakkaus ja teidän pitäisi julistaa ILOSANOMAA, eikä saada ihmistä ahdistuneeseen tilaan.
Taistelen vaikka kaatusin justiinsa, kovat halut taistella!
Vilkaisin saamiasi vastauksia. Ne olivat mielestäni hyviä ja antoivat vastauksia kysymykseesi. Vastaan itse siis lyhyesti.
>>Haluan että vastaat viestiini ja selostat tarkemmin, miten ja kuka laittoi niitä tekoja tekemään sinussa?
uudestisyntyneessäkin elää pahuus ja onhan se ihan Raamatun mukaistakin.
Pelastusvarmuus on tosiaan Raamatussa ehtojen takana ja uudestisyntynytkin on syntinen.
"Älkää opettako väärin, nuo juttune alkavat olemaan vakavia asioita. Jos julistatte evankeliumia heikoille, niinkuin minäkin olen, älkää valehdelko, peloitelko, uhkailko!"
Juuri noin. Miksi aina esitetään kieltoja tai uhkauksia. Eikö uskosta löydy mitään myönteistä tai elämään sopivaa.
Tehkää näin.
Puolustakaa aina sorrettua. Asettukaa kiusatun puolelle.
Auta aina heikompiosaista sillä hyväosainen löytää avun itsekin.
Puolusta palkkatyöväen elinehtoja. Puhu rikkaalle, että antaisi yhteiskunnalle vapaaehtoisesti paljostaan kuin että kiertäisi veroja.
Ole kykyjesi ja voimiesi mukaan rauhan puolesta toimivissa liikkeissä.
Osallistu yhteiskunnallisiin rientoihin. Äänestä, käy ammattiosaston kokouksissa, ohjaa nuoria urheiluseurassa, puhu aina totta.
Älä koskaan uhkaile ketään millään. Älä halveksu toisella tavalla ajattelevia.
Pyri aina tekemään työsi hyvin.
Joku toinen voisi jatkaa.
käytöstapoja, joita olen aina noudattanut ja ateistikin olen, muutoin terve.
>>Hyvää ja aurinkoista lauantaipäivän jatkoa. Jokohan sitä uskaltaisi tuonne pakkaseen etelän miehenä mennä?
"Mitenhän mie saisin sinut uskoon? Oisko mitään toivetta siihen"?
Mutta tosissaan, kyllä tässä itelläkin on täys työ itessä..
Ihan kuten Nätti-Jussikin uskon leivän olevan hyvää nälkään.
Nätti_jussin mielestä syntiä on "- ainakinse, ko joppari mustasta pullosta kynii toiselta jätkältä kymppiä enemmän kuin toiselta."
http://maalainen.blogspot.com/2010/12/natti-jussi-juttuja.html