Luukkaan evankeliumi tuntuu olevan erityisesti pakanakristityille kirjoitettu. On oletettu, että samaan tapaan kuin Markus heijastaa evankeliumissaan apostoli Pietarin julistusta, Luukas puolestaan on valmistellut kirjansa yhdessä apostoli Paavalin kanssa, ja näin Luukkaan evankeliumi on Markuksen evankeliumin lailla otettu seurakunnissa vastaan apostolisen arvovallan omaavana. Tähän viittaa mahdollisesti 2 Tim 4:11-13, jossa kerrotaan Luukkaan olleen vangitun Paavalin luona Roomassa. Paavali toivoi Markuksenkin tulevan luokseen, koska hän tarvitsi tämän apua, ja pyysi, että saisi kirjansa, »ennen kaikkea pergamentit». "Tuo mukanasi myös viittani, jonka jätin Troakseen Karpoksen luo, sekä kirjat, ennen kaikkea pergamenttikääröt."2. Tim 4:13. Tämä viittaa siihen, että kumpikin evankelista, Luukas ja Markus, olivat Roomassa Paavalin vankilassa ollessa, ja että he toimivat mahdollisesti yhteistyössä kirjoittaessaan.
Tämä näkökulma voi antaa myös vihjeen evankeliumikirjan synnyn ajasta ja paikasta. Mitä aikaan tulee, on tarkasteltava Luukkaan molempia kirjoituksia samassa yhteydessä. Apt 1:1:n mukaan on selvää, että evankeliumi kirjoitettiin ja lähetettiin Teofilukselle ensimmäisenä. Apostolien tekojen loppu viittaa siihen, että kirja olisi kirjoitettu Paavalin vankilassaoloajan loppupuolella, kun hän oli kahden vuoden ajan ottanut vastaan niitä, jotka kävivät hänen luonaan. Tuskin tämä kirja olisi saanut niin äkkinäistä päätöstä, jos se olisi kirjoitettu muutamaa vuotta myöhemmin. Tämän mukaan Apostolien tekoja on tuskin voitu kirjoittaa myöhemmin kuin vuosina 64-65.
Apostoli Paavalin työtoverina Luukas on ollut varsin etuoikeutetussa asemassa, ja hän on voinut saada luotettavia tietoja aiheestaan. Kuten Luukas itse mainitsee alkusanoissaan, hän on käyttänyt näitä mahdollisuuksia hyväksi ja tutkinut aineistonsa hyvin tarkoin.
Siihen aikaan, kun evankeliumi kirjoitettiin, oli jo muotoutunut suhteellisen kiinteä evankeliumin perimätieto, mikä ilmenee kaikilla synoptikoilla. Mutta jos evankeliumit on kirjoitettu niinkin varhain kuin edellä on mainittu, on siihen aikaan täytynyt olla elossa useita silminnäkijöitä, jotka tunsivat hyvin Jeesuksen toiminnan. Luukkaalla on ollut sekä suullisia että kirjallisia lähteitä käytettävissään.
Paavalin läheisenä ystävänä ja työtoverina Luukkaalla on ollut tiedossaan kaikki, mitä Paavali oli kuullut Pietarilta, Jaakobilta ja muilta apostoleilta. Epäilemättä Luukas oli itsekin tavannut nämä miehet. Hän oli Paavalin mukana, kun tämä puhui Herran veljen Jaakobin kanssa, Apt 21:18. Juudeassa ja Jerusalemissa oleskellessaan hänellä on ollut tilaisuus oppia tuntemaan jo silloin pyhinä pidetyt paikat, ja hän on voinut keskustella monien omin silmin Jeesuksen elämän tapahtumia nähneiden kanssa. Jeesuksen syntymästä ja lapsuudesta on kertomus vain Luukkaalla, ja hänen on täytynyt saada se läheiseltä sisäpiiriltä, jossa Jeesuksen äiti, Maria, on varmasti ollut mukana.
Luukkaalla on ollut myös kirjallisia lähteitä, ja hän mainitsee alkusanoissaan monien ryhtyneen kirjoittamaan näistä asioista. Tässä on erityisesti pantava merkille Markuksen evankeliumi. Luukas oli tämän evankeliumin kirjoittajan läheinen ystävä, ja hän on osittain noudattanut tämän kokoonpanoa. Toisinaan hän on täydentänyt Markuksen kertomuksia mielenkiintoisilla yksityiskohdilla.
Historiallisena kirjoituksena Luukkaan evankeliumia pidetään nykyisin suuressa arvossa. Viimeisimmät tutkimukset ja arkeologiset löydöt ovat ainutlaatuisella tavalla vahvistaneet Luukkaan luotettavuuden. W. M. Ramsay toteaa, että Luukkaan historia on vertaansa vailla luotettavuudessaan: »Luukas on ensiluokkainen historiankirjoittaja. Sen lisäksi, että hänen asiatietonsa ovat luotettavia, hänellä on totuudenmukainen historiankäsitys. Hän esittää merkittävät ja ratkaisevat tapahtumat ja osoittaa niiden todellisen luonteen pitkällä tähtäimellä, kun hän toisaalta käsittelee aivan lyhyesti tai ohittaa kokonaan paljon sellaista, millä ei ole arvoa hänen tavoitteensa kannalta. Lyhyesti sanottuna tämä kirjoittaja voitaisiin asettaa suurimpien historioitsijain rinnalle.»
Tämä näkökulma voi antaa myös vihjeen evankeliumikirjan synnyn ajasta ja paikasta. Mitä aikaan tulee, on tarkasteltava Luukkaan molempia kirjoituksia samassa yhteydessä. Apt 1:1:n mukaan on selvää, että evankeliumi kirjoitettiin ja lähetettiin Teofilukselle ensimmäisenä. Apostolien tekojen loppu viittaa siihen, että kirja olisi kirjoitettu Paavalin vankilassaoloajan loppupuolella, kun hän oli kahden vuoden ajan ottanut vastaan niitä, jotka kävivät hänen luonaan. Tuskin tämä kirja olisi saanut niin äkkinäistä päätöstä, jos se olisi kirjoitettu muutamaa vuotta myöhemmin. Tämän mukaan Apostolien tekoja on tuskin voitu kirjoittaa myöhemmin kuin vuosina 64-65.
Apostoli Paavalin työtoverina Luukas on ollut varsin etuoikeutetussa asemassa, ja hän on voinut saada luotettavia tietoja aiheestaan. Kuten Luukas itse mainitsee alkusanoissaan, hän on käyttänyt näitä mahdollisuuksia hyväksi ja tutkinut aineistonsa hyvin tarkoin.
Siihen aikaan, kun evankeliumi kirjoitettiin, oli jo muotoutunut suhteellisen kiinteä evankeliumin perimätieto, mikä ilmenee kaikilla synoptikoilla. Mutta jos evankeliumit on kirjoitettu niinkin varhain kuin edellä on mainittu, on siihen aikaan täytynyt olla elossa useita silminnäkijöitä, jotka tunsivat hyvin Jeesuksen toiminnan. Luukkaalla on ollut sekä suullisia että kirjallisia lähteitä käytettävissään.
Paavalin läheisenä ystävänä ja työtoverina Luukkaalla on ollut tiedossaan kaikki, mitä Paavali oli kuullut Pietarilta, Jaakobilta ja muilta apostoleilta. Epäilemättä Luukas oli itsekin tavannut nämä miehet. Hän oli Paavalin mukana, kun tämä puhui Herran veljen Jaakobin kanssa, Apt 21:18. Juudeassa ja Jerusalemissa oleskellessaan hänellä on ollut tilaisuus oppia tuntemaan jo silloin pyhinä pidetyt paikat, ja hän on voinut keskustella monien omin silmin Jeesuksen elämän tapahtumia nähneiden kanssa. Jeesuksen syntymästä ja lapsuudesta on kertomus vain Luukkaalla, ja hänen on täytynyt saada se läheiseltä sisäpiiriltä, jossa Jeesuksen äiti, Maria, on varmasti ollut mukana.
Luukkaalla on ollut myös kirjallisia lähteitä, ja hän mainitsee alkusanoissaan monien ryhtyneen kirjoittamaan näistä asioista. Tässä on erityisesti pantava merkille Markuksen evankeliumi. Luukas oli tämän evankeliumin kirjoittajan läheinen ystävä, ja hän on osittain noudattanut tämän kokoonpanoa. Toisinaan hän on täydentänyt Markuksen kertomuksia mielenkiintoisilla yksityiskohdilla.
Historiallisena kirjoituksena Luukkaan evankeliumia pidetään nykyisin suuressa arvossa. Viimeisimmät tutkimukset ja arkeologiset löydöt ovat ainutlaatuisella tavalla vahvistaneet Luukkaan luotettavuuden. W. M. Ramsay toteaa, että Luukkaan historia on vertaansa vailla luotettavuudessaan: »Luukas on ensiluokkainen historiankirjoittaja. Sen lisäksi, että hänen asiatietonsa ovat luotettavia, hänellä on totuudenmukainen historiankäsitys. Hän esittää merkittävät ja ratkaisevat tapahtumat ja osoittaa niiden todellisen luonteen pitkällä tähtäimellä, kun hän toisaalta käsittelee aivan lyhyesti tai ohittaa kokonaan paljon sellaista, millä ei ole arvoa hänen tavoitteensa kannalta. Lyhyesti sanottuna tämä kirjoittaja voitaisiin asettaa suurimpien historioitsijain rinnalle.»
Vastaukset 4
Vanhimmat
Asiallinen ja hyvin kirjoitettu kirjoitus.
Kaikki 4 evankeliumia täydentävät Jumalan ilmoitusta,
ei kaikki oo lääkäreitä.
Luukkaan evankeliumia paljon moitittu siitä että se väittää Herodes suuren ja Quiriniuksen olleen yhtäaikaan virassa esim nykyiseen raamattuun on käännetty näin:
"1 Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. 2 Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. 3 Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa."
Saman tekstinpätkän voisi kääntää myös näin:
"1 Niinäpäivinä tuli käsky Caesar Augustukselta, että koko valtakunnassa oli suoritettava väestönlaskenta. 2 Tämä väestönlaskenta oli ensimmäinen ja tappahtui virkamies Quiriniuksen ollessa Syyriassa. 3 kaikki menivät ilmottautumaan laskettavaksi, kukin asuin kaupunkiinsa."
Silla on vissi ero onko Quirinius Syyrian virkamies vai onko tämä vain käymässä Syyriassa samoin kuin sillä onko kyse verotuksen järjestämisestä vaiko nimien kirjaamisesta kuten keisarin kuuliaisuus valalla.
Herra on tehnyt tiettäväksi pelastustekonsa, hän on ilmaissut vanhurskautensa pakanain silmien edessä.