vaikka kuin metsäteollisuus ry yrittäisi selitellä yön päiväksi niin fakta ei siitä muutu että puu palaa ja rappeutuu aikaa myöten. Lisäksi jos kerrostalo rakennettaisiin liimapuupalkkien varaan niin onhan esimerkkejä että liimapuupalkitkin pettävät esim. lumikuorman alla.
Kyllä se nyt vaan olisi pidettävä järki päässä ja rakennettava kerrostalot edelleen betonista, puu on liian epäluotettava materiaali tällaisiin tarkoituksiin. Näyttää niinkin yksinkertainen asia kuin puun liimaus olevan ongelmallista, luulen että ekoliimat ovat ympäristöystävällisiä mutta ei niistä liimaksi ole...
Kyllä se nyt vaan olisi pidettävä järki päässä ja rakennettava kerrostalot edelleen betonista, puu on liian epäluotettava materiaali tällaisiin tarkoituksiin. Näyttää niinkin yksinkertainen asia kuin puun liimaus olevan ongelmallista, luulen että ekoliimat ovat ympäristöystävällisiä mutta ei niistä liimaksi ole...
Vastaukset 13
Vanhimmat
kannattaako sun kommentoida kun et mitään näytä tietäväb asiasta
tyypillistä puualan työnantajapuolen neuvottelutaktiikkaa...
Satutko tietämään esimerkiksi sen että massiivisissa palkkirakenteissa puupalkki kestää tulipalossa pidempään kuin betonipalkki? Tai sen että nykyisinkin tehdään betonirunkoisiin kerrostaloihin paljon puurakenteisia ulkoseiniä?
Liimapuupalkkien pettäminen lumikuormien vuoksi on tapahtunut kohteissa joissa on pitkät jännevälit. Tämä voidaan kerrostalojen suunnittelussa huomioda kantavilla väliseinillä (ihan niin kuin betonirakentamisessakin tehdään nyt).
Todennäköisesti puukerrostalojen rakentamien ei ole ajankohtaista vielä pitään aikaan koska kustannustehokkaita ratkaisuja ei ole olemassa ko. kohteisiin.
Ei muuten kestä. Ellei sitten rakentamisessa ole töpeksitty totaalisesti.
Kerrostalon puuseinät eivät ole kantavia seiniä ja niitä voi olla vain paikassa missä niiden palaminen ei estä poistumista huoneistosta. Puutalossakin täytyisi kantavien väliseinien olla palonkestäviä. Helppoa betonilla, paljon hankalampaa puulla. Puukerrostalossa riittävän äänieristyksen aikaansaaminen on vaikeaa. Liitoksia, rakoja ja rakenteen elämistä on niin paljon. Mitäs luulette puukerrostalossa tapahtuvan vesivahingon sattuessa? Voi tulla enemmänkin purettavaa, kuivattavaa, homeisen puun vaihtoa yms. kivaa. Vesieristykset toimivat, niinkö? Joo, kyllä, aikansa. Mitäs sitten kun se räkäkänninen suihkussa kävijä sammuu sinne ja samalla tukkii lattiakaivon? Vesi nousee yli kynnyksen ja leviää parketille, sen alle ja kaikkin muihin alapuolisiin asuntoihin.
Ei yleisty puukerrostalot, en halua sellaista suunnitella enkä sellaisessa asua.
Niitä on jo rakenteilla Helsingissä ja Vierumäellä ainakin. Varmasti netistä löytyy tietoa.
Otsikko on pellellä ainakin oikein.
>Puutalossakin täytyisi kantavien väliseinien olla palonkestäviä.
Seinien kantavuudella ei ole mitään merkitystä. Huoneistojen välisten seinien tulee pidättää paloa tunnin ajan (EI60), mikä onnistuu parilla kipsilevyllä. Äänieristys on tosiaan se suurempi haaste.
> Puutalossakin täytyisi kantavien väliseinien olla palonkestäviä. Helppoa betonilla, paljon hankalampaa puulla.
Kantavien rakenteiden pitää kanssa kestää paloa tunti tai kaksi ilman romahdusvaaraa. Ihan rakennetekniikasta riippumatta - siis myös ja erityisesti pilari&palkkirakenteiden.
Massiiviset puurakenteet kestävät paloa hyvin. Paksu puu palaa hitaasti eikä menetä kantavuuttaan kertalaakista, kuten teräs, jonka lujuus lerpahtaa lämpötilan noustessa. Teräsrakenteet joudutaankin usein suojaamaan paloeristyksellä, puurakenteita ei tarvitse.
Betonikaan ei määrättömiä kestä -> rakenteista joudutaan mitoittamaan aika massiiviset ja joudutaan betoniakin joskus suojaamaan paloeristyksellä. Se kun rapautuu kuumuudessa, kun kidevesi vapautuu ja höyrynpaine räjäyttää pintaa rikki.
>Seinien kantavuudella ei ole mitään merkitystä. Huoneistojen välisten seinien tulee pidättää paloa tunnin ajan (EI60), mikä onnistuu parilla kipsilevyllä
- Aivan totta se EI60. Usein myös REI60. Nyt vaan oli kyse siitä miten se käy yksinkertaisimmin. Puu tarvitsee suojauksen, betoni ei.
>Kantavien rakenteiden pitää kanssa kestää paloa tunti tai kaksi ilman romahdusvaaraa. Ihan rakennetekniikasta riippumatta - siis myös ja erityisesti pilari&palkkirakenteiden.
- totta. Mutta: mikä oli pointti?
>Teräsrakenteet joudutaankin usein suojaamaan paloeristyksellä, puurakenteita ei tarvitse.
- Pysy asiassa. Nyt puhe oli teräsbetonista, ei teräksestä. Teräsbetonissa raudoitus on betonin sisällä,. suojassa ennenaikaiselta kuumenemiselta.
>Betonikaan ei määrättömiä kestä -> rakenteista joudutaan mitoittamaan aika massiiviset ja joudutaan betoniakin joskus suojaamaan paloeristyksellä. Se kun rapautuu kuumuudessa, kun kidevesi vapautuu ja höyrynpaine räjäyttää pintaa rikki.
- Betoni ei kestä määrättömiä. Ei mikään muukaan. Nyt oli kyse kerrostalosta. Tarkoittanee tässä asuintaloa. Niissä hyvin harvoin tulee kyseeseen missään kohdassa suurempi paloluokka kuin R60. Sen saavuttaminen betonirakenteella ei vaadi mitään erityistoimia eikä varsinkaan suojauksia. Betonin lohkeilu tulee määräysten mukaan huomioida, kun teräksiä suojaavan betonipeitteen paksuus on 50 mm tai yli. Tällainen paksuus tarvitaan palonkestävyyden takia vasta palonkestoluokassa R180 (180 minuuttia). Silloinkin riittää, kun betonin sisällä, lähellä pintaa on pieni teräsverkko. Ei siis erillistä suojausta. Eri asia on, jos vanhalta rakenteelta aletaankin vaatia suurempaa palonkestävyyttä kuin mihin se on talunperin tehty. Silloin mikä tahansa rakenne voi vaatia lisäsuojaa.
Mitä tulee betonirakenteiden mittoihin: batonista nyt on ylipäätään aika vaikea työmaaoloissa tehdä kovin ohutta rakennetta.
ps. kuka olikaan pelle?
Puukerrostalokin voidaan tehdä monella tapaa. Niinkuin 1900 luvun alussa että olkia yms. välipohja eristeenä ja tulipalossa käy sitten niin kuin esim. Tampereella ns. Commersen talossa joka meinas palaa kokonaan kun palo eteni ilmastointi hormissa ja levisi rakenteisiin. (Huomautuksena ettei kyseinen talo ole täysin puu rakenteinen.) Tai sitten nykyaikana käyttää palonkestäviä eristeitä. Haasteita toki puu rakentaminen tuo niin rakenteiden kantavuuden, paloturvallisuuden ja kustannustehokkuuden osalta.
Pitäisikös ottaa mallia ajoista entisistä siinä mielessä että yhdistää betoni,puu ja teräs rakenteita käyttämällä kutakin vaihtoehtoa rakennuksessa kohtiin joihin ne soveltuvat parhiten. Kuitenkin sillä erolla että suunnittelussa otetaan tuo paloturvallisuuskin huomioon joka ei tainnu olla sata vuotta sitten suunnittelun lähtökohtana.
Laittaa gyprokkia kaksi levyä päällekkäin, niin ei tuli leviä. On varmasti akustiikka vähän toistaluokkaa kuin betonielementtitaloissa. Heti ostaisin puutalosta, jos olisi varaa. Rikkaille golffareille kai ne Vierumäellä menevät. Ei muuten ihme, että suomi on jopa tässä asiassa jälkijunassa, kun asenteet ovat niin negatiiviset.
> On varmasti akustiikka vähän toistaluokkaa kuin betonielementtitaloissa.
Jep, akustiikka on tosiaan erilainen kuin betonielementtitaloissa. Mutta ero on päinvastaiseen suuntaan kuin sinisilmäisesti kuvittelet.
Nimenomaan akustiikka on ollut suunnittelun kannalta vaikein kohta ja on joissain kohteissa epäonnistuttu. Esim. Viikkiin kopioitiin amerikkalaisia, halpatyövoiman käyttöön perustuvia, ratkaisuja = rakentaminen oli kallista ja välipohjien äänieritys ei ole ihmeellinen, kun meillä ei käytetä jenkkityyliin paksuja kokolattiamattoja, joilla askelääniongelma on rapakon takana ratkaistu.
No, eipä tarvitse kuvitella, kun on asunut sekä betonielementtitalossa että puutalossa. Ontelolaatta ja laminaattilattia se vasta "hauska" ratkaisu onkin. Jotenkin tuntuu, että kirjoittelette asiasta mistä ette mitään tiedä.
Taidat verrata vanhaa elementtitaloa uuteen puutaloon.
Pitää verrata samanikäisiä keskenään.
Joo, kunnollinen pesubetonivuorattu talo se kestääkin isältä pojalle. ;-)