Eiköhän ole jo aika lopettaa puhuminen Suomesta hyvinvointivaltiona?
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Suomen sosiaaliturva jäänyt alle EUn keskitason/1135236054426
Hyvinvointivaltio on siis pian muisto vain.
Lisääntynyt lapsiperheiden köyhyys huolestuttaa itseäni erityisesti. Esim. rikkaille lapsilisä on kulukorvaus, kun taas köyhille se on tuloa. Missä on yhdenvertaisuus tässäkin asiassa?
Köyhyyshän muuten työllistää kokonaisen armeijan ihmisiä mm. Keloissa ja sosiaalitoimistoissa. Typerää paperinpyörittämistä. Olkaamme siis iloisia työllistävästä vaikutuksestamme! (=ironiaa)
Eipä voi paljon muuta kuin nauraa tälle persujenkin täysin munattomalle esitykselle verojen suhteen. Pääomaverokin pitäisi nostaa samalle tasolle millä se oli 20 vuotta sitten, viiteenkymmeneen prosenttiin.
Ihmisille jaettavat tuet pitää tehdä käsittelyltään sellaisiksi, että ne työllistävät mahdollisimman vähän ulkopuolisia käsittelijöitä. Kaikki eri tuet yhteen könttäsummaan.
Asiantuntijat päättäjiksi ja kaikki turhat ex-missit, ex-viihdetaitelijat ja ex-urheilijat pois päätöksien tekijöistä! Kaikella kunnioituksella heitä kohtaan. Hehän tarvitsevat muutenkin armeijan avustajia ja asiantuntijoita avukseen päätöksenteossa. Jonkinlainen "viisaiden neuvosto" vaan valtaan! ;)
Ihmiskunta tarvitseekin uudenlaisen tavan miten sitä hallitaan. Nykyinen poliittinen systeemi on hidas, vanhanaikainen, jäykkä ja varsinkin kallis. Nykyiset paljolti rahan ehdoin tehtävät kompromissit eivät riitä torjumaan maapalollamme olevia valtavia uhkia, kuten köyhyys, ilmastonmuutos ja saastuminen yleensäkin.
On olemassa myös uhka Suomessakin, että lisääntyvä taloudellinen eriarvoisuus synnyttää ylimääräistä vihaa ja rasismia. Rahaa tuntuu riittävän kylllä ulkopuolelta tuleville, kun taas "alkuasukkaat" jonottavat leipäjonoissa. Persujen saama kannatuskin todistaa tämän: Ihmisiä pännii nykymeno pahemman kerran. En itse usko persujen saavan mitään konkreettista aikaan. Nykyinen järjestelmä pitää siitä kyllä huolen.
Itse olen tehnyt pätkätöitä koko reilun nelikymmenvuotisen elämäni ajan ja joutunut tulemaan perheeni kanssa lähes koko tämän työikäni toimeen minimitoimeentulolla. Nyt lapsetkin ovat kasvaneet ja olisi aika kiire saada pysyvämpi työsuhde jostain aikaiseksi. Lapsiperhe tulee vielä jotenkin tuilla toimeen. Työtön, kahdestaan elävä pariskunta joutuu todella tiukille. Joskus säälittää tämä nykyaikamme ja erityisesti sen nykynuoret, jotka joutuvat yhä lisääntyvässä määrin kokemaan köyhyyttä ja muutenkin näitä kovia, rahamaailman vastenmielisiä arvoja. Muistuu oma nuoruuteni 1980-luvulla jolloin kaikki toimi jotenkin paremmin. Ruoho oli vihreämpää ja taivas sinisempi tai jotain sinnepäin...
Ehkä se on vain nostalgiaa tai sitten ei. ;)
Tarvitaan uudenlaista ajattelua, jotta maailma voi olla jopa onnellisempi paikka, kuin mitä 1980-luvun Suomi oli!
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Suomen sosiaaliturva jäänyt alle EUn keskitason/1135236054426
Hyvinvointivaltio on siis pian muisto vain.
Lisääntynyt lapsiperheiden köyhyys huolestuttaa itseäni erityisesti. Esim. rikkaille lapsilisä on kulukorvaus, kun taas köyhille se on tuloa. Missä on yhdenvertaisuus tässäkin asiassa?
Köyhyyshän muuten työllistää kokonaisen armeijan ihmisiä mm. Keloissa ja sosiaalitoimistoissa. Typerää paperinpyörittämistä. Olkaamme siis iloisia työllistävästä vaikutuksestamme! (=ironiaa)
Eipä voi paljon muuta kuin nauraa tälle persujenkin täysin munattomalle esitykselle verojen suhteen. Pääomaverokin pitäisi nostaa samalle tasolle millä se oli 20 vuotta sitten, viiteenkymmeneen prosenttiin.
Ihmisille jaettavat tuet pitää tehdä käsittelyltään sellaisiksi, että ne työllistävät mahdollisimman vähän ulkopuolisia käsittelijöitä. Kaikki eri tuet yhteen könttäsummaan.
Asiantuntijat päättäjiksi ja kaikki turhat ex-missit, ex-viihdetaitelijat ja ex-urheilijat pois päätöksien tekijöistä! Kaikella kunnioituksella heitä kohtaan. Hehän tarvitsevat muutenkin armeijan avustajia ja asiantuntijoita avukseen päätöksenteossa. Jonkinlainen "viisaiden neuvosto" vaan valtaan! ;)
Ihmiskunta tarvitseekin uudenlaisen tavan miten sitä hallitaan. Nykyinen poliittinen systeemi on hidas, vanhanaikainen, jäykkä ja varsinkin kallis. Nykyiset paljolti rahan ehdoin tehtävät kompromissit eivät riitä torjumaan maapalollamme olevia valtavia uhkia, kuten köyhyys, ilmastonmuutos ja saastuminen yleensäkin.
On olemassa myös uhka Suomessakin, että lisääntyvä taloudellinen eriarvoisuus synnyttää ylimääräistä vihaa ja rasismia. Rahaa tuntuu riittävän kylllä ulkopuolelta tuleville, kun taas "alkuasukkaat" jonottavat leipäjonoissa. Persujen saama kannatuskin todistaa tämän: Ihmisiä pännii nykymeno pahemman kerran. En itse usko persujen saavan mitään konkreettista aikaan. Nykyinen järjestelmä pitää siitä kyllä huolen.
Itse olen tehnyt pätkätöitä koko reilun nelikymmenvuotisen elämäni ajan ja joutunut tulemaan perheeni kanssa lähes koko tämän työikäni toimeen minimitoimeentulolla. Nyt lapsetkin ovat kasvaneet ja olisi aika kiire saada pysyvämpi työsuhde jostain aikaiseksi. Lapsiperhe tulee vielä jotenkin tuilla toimeen. Työtön, kahdestaan elävä pariskunta joutuu todella tiukille. Joskus säälittää tämä nykyaikamme ja erityisesti sen nykynuoret, jotka joutuvat yhä lisääntyvässä määrin kokemaan köyhyyttä ja muutenkin näitä kovia, rahamaailman vastenmielisiä arvoja. Muistuu oma nuoruuteni 1980-luvulla jolloin kaikki toimi jotenkin paremmin. Ruoho oli vihreämpää ja taivas sinisempi tai jotain sinnepäin...
Ehkä se on vain nostalgiaa tai sitten ei. ;)
Tarvitaan uudenlaista ajattelua, jotta maailma voi olla jopa onnellisempi paikka, kuin mitä 1980-luvun Suomi oli!
Vastaukset 3
Vanhimmat
köyhyyttä.
Vielä työikäisetkin muistavat ja ovat kokeneet ajan, jolloin kohtalo ratkesi 10-vuotiaana: joko oppikouluun tai kansakouluun. Oppikouluun meno jäi useinkin köyhyyden takia. Siihen aikaan oli oppikouluissa lukukausimaksu, kirjat oli tietenkin hankittava omalla rahalla, maksutonta kouluruokailua ei ollut, ei liioin hammashoitoa.
Jos kuitenkin sai koulun käytyä, oli edessä opintolainan hakeminen. Ei ollut valtiontakausta, vaan oli kierrettävä rikkaiden tuttavien ja kylänmiesten ovilla pyytelemässä heitä takaajiksi.
Vaatteista ja kengistä oli todellista puutetta, kylmä ja nälkä olivat köyhille tuttuja. Yhteiskunnan tukia tai mukavuuksia ei ollut.
Vastakohtana oli ns. rikkaiden perheiden lapset, joilla tuntui olevan kaikkea. Nykyään erot ovat tasoittuneet erittäin paljon.
Ahkerasti ja nuukasti elämällä silloin kuitenkin pärjättiin. Vaatteita tehtiin itse, niitä harjattiin, tuuletettiin, prässättiin, korjattiin, muodistettiin, parsittiin ja paikattiin. Jopa nailonsukkia silmukoitiin, niin että niiden käyttöikä piteni. Kengistä pidettiin huolta ja niitä korjattiin ja korjautettiin viimeiseen asti. Sama tepsii vieläkin, myös osaltaan ilmastonmuutoksen ja saastumisen hidastamiseen.
Totta tietenkin tuokin, että köyhyys on aina myös suhteellista.
Ajat ovat kuitenkin toiset ja uusia ongelmiakin on tullut vanhojen tilalle. Nuorten mielenterveysongelmat ovat yleistyneet, sekä kovat ulkonäkö- ja suorituspaineetkin ovat ihan eri luokkaa kuin ennen vanhaan. Ja samaan aikaan yhteiskunta on kuitenkin rikkaampi kuin koskaan aiemmin, se tosin jakautuu entistä epätasaisemmin.
Ennen suurin osa lapsista oli kuitenkin usein lähtöisin aika köyhistä oloista. Se oli normaalia ja hyväksyttyä. Nykyään olet luuseri, jos et pysy muun hektisen yhteiskunnan mukana voittajana. Moni jääkin yksin. Ennen vanhaan pidettiin siis enemmän yhtä, eikä ihmiset kokeneet olevansa syrjäytyneitä. Rehelliset, kiltit ja muutenkin hyvät ihmiset syrjäytyvät nykyään helposti, jos he eivät sovi menestyjän muottiin.
Nykyäänhän kaikilla pitää vielä olla uusimmat pelit ja vehkeet. Ja nekin maksavat.
Takaisin ei ole paluuta ja ehkä kuvaamasi ajan ihmiset olivat kuitenkin onnellisimpia, koska he tiesivät paikkansa yhteiskunnassa. He tyytyivät osaansa ja kun monilla muillakin meni yhtä huonosti, niin ei se niin kamalalta tuntunut. Tai ehkä tuntui, mutta hieman eri tavalla kuin nykyisin. Yhteisöllisyys pitää ihmisen yleensä järjissään ja kun yhteisöllisyys alkaa olla monelle Suomessa nykyään lähes kokonaan kadotettu asia, niin ei ole ollenkaan ihme miksi ihmiset oireilevat niin paljon psyykkisestikin.
ei sitä ole saatu. Luopumalla palkan korotuksista ( rahasta suoraan työntekijälle ) neuvoteltiin Työantajan ja valtiovallan kanssa SOSIAALITURVA jokaiselle kansalaiselle.
Sairausvakuutusasetus 1.11.1963/473
Sosiaaliministerin esittelystä säädetään 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 77 §:n nojalla:
2 LUKU
Päiväraha sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä erityishoitoraha
281/1963 Laki elatusavun ennakosta
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1963/19630364
Annettu Helsingissä 4. päivänä heinäkuuta 1963
Sairausvakuutuslaki
2 luku
Etuudet.
4§
Vakuutetulla on oikeus saada sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista ja sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa sekä raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista ja äitiysrahaa.
Sairaanhoito- sekä raskaus- ja synnytyskustannukset.
5§
Päivä- ja äitiysraha.
21§
Jokaisella naispuolisella vakuutetulla, jonka raskaus on kestänyt vähintään 180 päivää, on oikeus saada äitiysrahaa.
22§
Äitiysrahan määrä päivää kohti on yhtä suuri kuin se päiväraha, minkä vakuutettu olisi saanut, jos häntä olisi kohdannut sairaus.
Äitiysrahaan ei suoriteta huoltajanlisää vastasyntyneen osalta.
23§
Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 54 arkipäivältä siten, että kolmannes siitä kohdistuu synnytystä välittömästi edeltäneeseen ja kaksi kolmannesta siitä välittömästi seuraavaan aikaan.
Jos synnyttäjä on sairaana 1 momentissa tarkoitettuna aikana, ei hänellä ole oikeutta saada siltä ajalta sairautensa perusteella päivärahaa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1963/19630473
Astui voimaan 1.1 .1964 .
http://www.ango.fi/aksiomedia/artikkelit/arjen-historiaa/
Kun lukee tuolta alkeellisuudesta joissa elettiin, muistaa että työviikko oli 48-45 tuntia ja 6 päivänen On ihmeteltävä miten perheet tulivat toimeen.
1.1.1964
“23§
Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 54 arkipäivältä siten,
että kolmannes siitä kohdistuu synnytystä välittömästi edeltäneeseen
ja kaksi kolmannesta siitä välittömästi seuraavaan aikaan.
Jos synnyttäjä on sairaana 1 momentissa tarkoitettuna aikana, ei hänellä ole oikeutta saada siltä ajalta sairautensa perusteella päivärahaa.”
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036
Laki lasten päivähoidosta 19.1.1973
Tällä lailla määrättiin kunnat järjestämään lapsille päivähoito.
Palkkatyöläisen perheen arki oli turvatonta, lasta ei voinut pitää tehtaissa ja kauppaliikkeissä mukana työssä, eikä teettä heillä työtä, joten kunnat määrättiin järjestämään päivähoito.
Itse muistan nuorien äitien hädän (1967-1973) ja huolen varsinkin iltavuorossa, Pispalan Amurin ja Kyttälän puukortteleissa käsiteltiin tulta. Perheen alle kouluikäisten lasten piti selvitä hellalla ruuan lämmityksestä iltaisin, joskus yksi, isän ollessa myös töissä. Kaksi vuorotyö oli säännöllistä kolmivuoro ja jatkuvavuoro olivat epäsäännöllisiä ja silloin osui viikkoja jolloin
Molemmat vanhemmat olivat iltavuorossa.
Lukisin mielelläni kirjaa; johon olisi koottuna päivämäärät ja vuosiluvut, jolloin mikäkin sosiaaliturvassa oleva etuus tuli lain voimaiseksi.
Suomen lain säädäntö käsittää tuhansia lakeja, joilla määrätään voin viljan ja maidon hinta & maataloustuki. Ihmistä koskevaa lainsäädäntöä samoissa kansissa ei hevillä löydä, tieto on hajallaan painetusta tekstistä.
Omaisuus tietysti tarvitsee suojata lailla, ihmiset ovat uusiutuva luonnon vara.
.