Punaisten kuolemista ehkä 40 prosenttiin syynä oli espanjantauti.
Tuoreiden laskelmien mukaan tähän rajuun influenssaan menehtyi noin 4 500 vankia. Täiden levittämä toisintokuume tappoi tuhansia ja isorokko noin tuhat vankia.
Filosofian maisteri Pentti Mäkelä on arvioinut historiallis-epidemiologisesti ja matemaattisesti, paljonko infektiotaudit selittävät katastrofivuosien kuolleisuutta Suomessa ja erikseen toukokuusta 1918 lähtien perustetuilla vankileireillä.
Espanjantaudin osuutta on aiemmin arvioitu virallisen tilaston sekä lääkintöhallituksen saamien tietojen pohjalta. Mäkelän mukaan sairaustilastot ovat epäluotettavia. Ensinnäkin lääkäreitä oli vähän ja heitä tarvittiin armeijassa sekä hoitamaan 12 000 haavoittunutta. Toiseksi osaa siviiliväestöä koskevista tilastoista ei näe totuutta, sillä Etelä-Suomen väestörakenne oli pandemian alkaessa vinoutunut, koska satatuhatta miestä oli vankeina tai asevelvollisina.
Mäkelä on johtanut arvion espanjantautiin kuolleista Ruotsin vakuutusyhtiöiden kuolevuustutkimuksesta pandemiajaksolta. Sairastuneiksi arvioitiin siellä 50-80 prosenttia väestöstä. Tauti oli kohtalokas yksi- ja kaksivuotiaille sekä nuorille miehille: yli 20-vuotiaiden kuolleisuus oli 25 promillea ja alle 30-vuotiaiden jopa 32 promillea.
- Vankileireillä tartunta-aste oli korkeampi kuin siviilioloissa, eli melkein jokainen sai tartunnan. Ja kuoleman riski oli juuri 20-30-vuotiailla korkein.
Näin tutkija perustelee johtopäätöstään: ensi- tai toissijaisesti influenssaan kuoli 4 200-4 500 vankia. Määrä olisi oikeansuuruinen verrattuna tuhoon, jota tauti 1918 aiheutti ensimmäistä maailmansotaa käyvissä armeijoissa.
Kuolleisuuden huippu oli heinäkuu 1918, jolloin menehtyneitä oli yli viisituhatta.
Espanjantaudin leviäminen Suomessa alkoi juhannuksen aikoihin saksalaisten joukko-osastoista. Se iski heinäkuun alussa suomalaisiin asevelvollisiin ja punavankeihin, joita oli lähes 60 000. Lähes kaikki Helsingin leirien 12 000 vankia sairastuivat ensimmäisessä aallossa, ja kuolleisuus oli 1- 6 prosenttia. Toisessa aallossa lokakuussa vanhat vangit eivät enää sairastuneet, eli he olivat tulleet vastustuskykyisiksi.
Henkivakuutusmatematiikka vahvistaa Mäkelän mukaan sen, että Etelä-Suomen punainen miesväestö sairasti espanjantaudin kesällä 1918 vankeudessa.
Osa sairastuneista kuoli muutamassa päivässä tukehtumalla keuhkojen tulehdusnesteeseen, osa 2-3 viikon päästä jälkitauteihin, kuten keuhkokuumeeseen tai aivokalvontulehdukseen.
- Keuhkokuumeeseen kuoli normaalisti 20-30 prosenttia, espanjantaudista alkaneeseen jopa 40 prosenttia. Jälkitauteihin kuolleilla oli usein perussairaus, kuten keuhkotauti, astma, piilevä tubi, reumaattinen sydänvika.
Ravitsemustilanne ei juuri vaikuttanut. Mäkelä kertoo, että Santahaminan naisvangeilta kuukautiskierto puuttui aliravitsemuksen takia, mutta heidän espanjantautikuolevuutensa jäi silti alhaiseksi.
Vaatetäiden levittämä toisintokuume tappoi Tampereen ja Tammisaaren vankeja. Tammisaaressa taudit lisäksi ketjuuntuivat, kun espanjantauti iski.
- Toisintokuume on yksi hirveimmistä taudeista. Kuolleisuus oli 40-60 prosenttia. Se aiheutti esimerkiksi sisäisiä verenvuotoja, keuhkokuumeen tai sydänlihastulehduksen. Sairastunut poti 3-5 viiden päivän mittaista kuumejaksoa.
Taudinaiheuttaja tuli Suomeen keväällä 1917 Venäjältä, ja epidemia alkoi Helsingin linnoitustyömailta. Kohtalonyhteys täihin tunnettiin.
Isorokko aiheutti noin tuhat kuolemantapausta. Rokon leviämistä vauhditti 1910-luvulla rokotusten vastustusliike, eikä epävakaissa oloissa 1917 rokotuksia saatu annettuakaan.
Kevättalvella 1918 isorokko jylläsi punakaarteissa, ja vankileireistä pahin katastrofi muodostui Hämeenlinnaan, jonne perustettiin Pohjoismaiden suurin eristyssairaala. Isorokkoon sairastuneita oli paljon myös Lappeenrannassa. Rokko toi monille jälkitauteina ruusun ja muita infektioita.
Nälän osuutta on vaikea arvioida, koska toisintokuume aiheutti anemiaa ja valkuaisainehukkaa ja lapamatokin oli tavattoman yleinen.
- Potilaat olivat monisairaita. He olivat lopulta hitaasti käveleviä keltaisia luurankoja, joilla oli verinen ripuli. He eivät kuumeen kourissa pystyneet syömään, ja ripuli esti ravinnon imeytymisen.
Vankileireillä ravinto oli pääasiassa suolaista juuressoppaa, joka aiheutti jalkojen ja vatsan pöhötystä.
Pentti Mäkelän yli 400-sivuinen tutkimus Vuosien 1918-1919 kulkutaudit, espanjantauti ja vankileirikatastrofi - historiallis-epidemiologinen näkökulma Suomen väestön tautikuolleisuuteen ilmestyi kesäkuussa 2007.
Tuoreiden laskelmien mukaan tähän rajuun influenssaan menehtyi noin 4 500 vankia. Täiden levittämä toisintokuume tappoi tuhansia ja isorokko noin tuhat vankia.
Filosofian maisteri Pentti Mäkelä on arvioinut historiallis-epidemiologisesti ja matemaattisesti, paljonko infektiotaudit selittävät katastrofivuosien kuolleisuutta Suomessa ja erikseen toukokuusta 1918 lähtien perustetuilla vankileireillä.
Espanjantaudin osuutta on aiemmin arvioitu virallisen tilaston sekä lääkintöhallituksen saamien tietojen pohjalta. Mäkelän mukaan sairaustilastot ovat epäluotettavia. Ensinnäkin lääkäreitä oli vähän ja heitä tarvittiin armeijassa sekä hoitamaan 12 000 haavoittunutta. Toiseksi osaa siviiliväestöä koskevista tilastoista ei näe totuutta, sillä Etelä-Suomen väestörakenne oli pandemian alkaessa vinoutunut, koska satatuhatta miestä oli vankeina tai asevelvollisina.
Mäkelä on johtanut arvion espanjantautiin kuolleista Ruotsin vakuutusyhtiöiden kuolevuustutkimuksesta pandemiajaksolta. Sairastuneiksi arvioitiin siellä 50-80 prosenttia väestöstä. Tauti oli kohtalokas yksi- ja kaksivuotiaille sekä nuorille miehille: yli 20-vuotiaiden kuolleisuus oli 25 promillea ja alle 30-vuotiaiden jopa 32 promillea.
- Vankileireillä tartunta-aste oli korkeampi kuin siviilioloissa, eli melkein jokainen sai tartunnan. Ja kuoleman riski oli juuri 20-30-vuotiailla korkein.
Näin tutkija perustelee johtopäätöstään: ensi- tai toissijaisesti influenssaan kuoli 4 200-4 500 vankia. Määrä olisi oikeansuuruinen verrattuna tuhoon, jota tauti 1918 aiheutti ensimmäistä maailmansotaa käyvissä armeijoissa.
Kuolleisuuden huippu oli heinäkuu 1918, jolloin menehtyneitä oli yli viisituhatta.
Espanjantaudin leviäminen Suomessa alkoi juhannuksen aikoihin saksalaisten joukko-osastoista. Se iski heinäkuun alussa suomalaisiin asevelvollisiin ja punavankeihin, joita oli lähes 60 000. Lähes kaikki Helsingin leirien 12 000 vankia sairastuivat ensimmäisessä aallossa, ja kuolleisuus oli 1- 6 prosenttia. Toisessa aallossa lokakuussa vanhat vangit eivät enää sairastuneet, eli he olivat tulleet vastustuskykyisiksi.
Henkivakuutusmatematiikka vahvistaa Mäkelän mukaan sen, että Etelä-Suomen punainen miesväestö sairasti espanjantaudin kesällä 1918 vankeudessa.
Osa sairastuneista kuoli muutamassa päivässä tukehtumalla keuhkojen tulehdusnesteeseen, osa 2-3 viikon päästä jälkitauteihin, kuten keuhkokuumeeseen tai aivokalvontulehdukseen.
- Keuhkokuumeeseen kuoli normaalisti 20-30 prosenttia, espanjantaudista alkaneeseen jopa 40 prosenttia. Jälkitauteihin kuolleilla oli usein perussairaus, kuten keuhkotauti, astma, piilevä tubi, reumaattinen sydänvika.
Ravitsemustilanne ei juuri vaikuttanut. Mäkelä kertoo, että Santahaminan naisvangeilta kuukautiskierto puuttui aliravitsemuksen takia, mutta heidän espanjantautikuolevuutensa jäi silti alhaiseksi.
Vaatetäiden levittämä toisintokuume tappoi Tampereen ja Tammisaaren vankeja. Tammisaaressa taudit lisäksi ketjuuntuivat, kun espanjantauti iski.
- Toisintokuume on yksi hirveimmistä taudeista. Kuolleisuus oli 40-60 prosenttia. Se aiheutti esimerkiksi sisäisiä verenvuotoja, keuhkokuumeen tai sydänlihastulehduksen. Sairastunut poti 3-5 viiden päivän mittaista kuumejaksoa.
Taudinaiheuttaja tuli Suomeen keväällä 1917 Venäjältä, ja epidemia alkoi Helsingin linnoitustyömailta. Kohtalonyhteys täihin tunnettiin.
Isorokko aiheutti noin tuhat kuolemantapausta. Rokon leviämistä vauhditti 1910-luvulla rokotusten vastustusliike, eikä epävakaissa oloissa 1917 rokotuksia saatu annettuakaan.
Kevättalvella 1918 isorokko jylläsi punakaarteissa, ja vankileireistä pahin katastrofi muodostui Hämeenlinnaan, jonne perustettiin Pohjoismaiden suurin eristyssairaala. Isorokkoon sairastuneita oli paljon myös Lappeenrannassa. Rokko toi monille jälkitauteina ruusun ja muita infektioita.
Nälän osuutta on vaikea arvioida, koska toisintokuume aiheutti anemiaa ja valkuaisainehukkaa ja lapamatokin oli tavattoman yleinen.
- Potilaat olivat monisairaita. He olivat lopulta hitaasti käveleviä keltaisia luurankoja, joilla oli verinen ripuli. He eivät kuumeen kourissa pystyneet syömään, ja ripuli esti ravinnon imeytymisen.
Vankileireillä ravinto oli pääasiassa suolaista juuressoppaa, joka aiheutti jalkojen ja vatsan pöhötystä.
Pentti Mäkelän yli 400-sivuinen tutkimus Vuosien 1918-1919 kulkutaudit, espanjantauti ja vankileirikatastrofi - historiallis-epidemiologinen näkökulma Suomen väestön tautikuolleisuuteen ilmestyi kesäkuussa 2007.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Moottoriveneilijän pitää olla elastinen?
Notkeat polvet ovat eduksi!
Puupäät ei notku!
Pentti Mäkelän yli 400-sivuinen tutkimus Vuosien 1918-1919 kulkutaudit;
Tämä taittaa punaisten valheelliselta propagandalta nälkäkuolemistä selän. Etenkin Tammisaaressa ruokahuolto pelasi ja kaikilla oli hyvä olla!
Tammisaari oli kommunistien yliopisto ja siellä vangittuna olemista pidettiin CV;hen kuuluvana meriittinä. Vankeusajastaan retostelee estottomasti mm. Arvo Tuominen.
Ei Tammisaaressa kuoltu nälkään vaan vitutukseen kun pojat pilas kapinan!
Maanpetoksesta tuomitut olivat poikeuksetta kommunisteja joita rahoitti NKP-Komintern rusnaskätisesti!
"rahoitti NKP-Komintern rusnaskätisesti! "
Laittokohan pojat paljonkin omaan liiviin, noin niinkuin pahanpäivän varalle?
..jossitellaan, että jos punikit olisivat voittaneet tai kapinahullutus olisi pitkittynyt, olisi noita kuolleita tullut ilman muuta lisää tuon espanjantaudin vuoksi, nythän jengi oli leireillä kuolemassa, eikä maakunnissa levittämässä yskösnäytteitään.
Toisin sanoen ilman vankileirejäkin punikkeja olisi kuollut aikalailla tuon espanjantaudin seurauksena, nyt niitä tauteihin kuolleita vieritetään muka lahtareiden syyksi . Lapissa, jossa ei tiettävästi juuri sodittu punaiset-valkoiset otteluita, eikä ollut vankileirejä, kuoli kokonaisia kyliä puhtaaksi espanjantaudin seurauksena, ainoastaan joitakin perheitä säästyi, kun he olivat täysin eristyksissä muista ihmisistä.
Naysien kuolemanleireilläkin oli suurimpana kuolinsyynä erilaiset sairaudet (tuhoamisleireissä kuoltiin murhaamalla) ja Afrikan nälkäkatastrofeissa on kuolinsyyt myös erilaiset taudit. Suurina nälkävuosian ihmisiä kuoli Suomessa valtavasti. Taas kuolinsyyt olivat erilaiset sairaudet.
Ei maailmassa ole mitään nälkäkuolemia käytännössä ollutkaan omituisia tautuepidemioita, jotka tappavat ihmisiä sattumalta muuta väestöä useammin esimerkiksi vuoden 1918 vankileireissä tai Afrikassa hoikkien ihmisten leireissä. Aivan sattumalta osuivat erilaiset taudit tappavassa muodossa ns. nälkävuosina ihmisiin, jotka olivat ilman ruokaa.
Aliravitun ihmisen lopullinen kuolinsyy voi olla vaikka tavallinen nuhakuume, mutta todellinen syy tähän kuolemaan on tässä alirvaitsemuksessa. On täysin naurettavaa esittää käsittämättömän suuren kuolleisuuden syyksi sen ajan pahojakaan influenssa aaltoja. Tietenkin Espanjantauti tappoi käytänöössä jokaisen, joka oli nälkiintymisen seurauksena hyvin heikkona ja vastustuskyvyttömänä.
että kapinahullutuksen pitkittyessä kevään 1918 kylvöt oli jäänneet tekemättä ja seuraava talvi olisi ollut koko surkeaa aikaa Suomessa ja siinä olisi mennyt aliravittuja punikkeja melkoinen liuta, jos sitten muitakin.
Uskokaa jo, että miten kävi, näin oli näistä huonoista vaihtoehdoista se vähemmän huonompi oli parempi.
Jos joku epäilee, niin ajatelkoon sellaita vaihtoehtoa, että nyt joku ryhmittymä alkaisi vastaavanlaisen kapinan maassamme, alkaen vastaavalla lailla tekemään tarkastuksia ja murhaamaan viattomia kansalaisia. En oikein jaksa uskoa, että heitä käsiteltäisiin mitenkään helläkätisesti, kun tuo kapina sitten saataisiin lopetetuksi.
Voisiko joku selittää että mikäli vangeille ei riittänyt vangitsijan toimesta riittävästi sapuskaa niin miksi näillä leireillä oli päällä kielto ettei siellä myöskään saanut vastaanottaa ruokapaketteja ulkopuolelta ?
Eikös ne paketit , vaikka vähätkin , olisi helpottaneet leirien huonoa ruokahuoltotilannetta ?
Nooh parempi kai se espanjantauti kun kuolla nälkään Neuvosto-Suomessa vuonna 1921.
Aina kirjoitetaan noin kahdestatoistatuhannesta (n.12 000) punaisesta, jotka kuolivat valkoisten vankileireillä, mutta unohdetaan mitalin toinen puoli. Myös punaisten vankileireillä kuoli valkoisia. Näitä vankileireillä kuolleita valkoisia oli sentään neljä (4) kappaletta. Miksei tästä vankileirikatastrofista kirjoiteta? Onko tämä tasapuolista?
Kyllä jo sen ajan lääketiede tiesi ja tajusi, että ahtaissa leireissä joissa kaiken lisäksi kärsitään nälkää saavuttavat kulkutaudit mahdottoman vauhdin ja kuolleisuuden. Senpä takia leirejä olisi leirejä pitänyt alkaa purkaa heti kun havaittiin Espanjan taudin ja muittenkin tautien alkavan levitä tai ainakin hajotella pienemmiksi yksiköiksi, joissa väentiheys ei olisi ollut niin suuri.
Tahallista se tauteihin kuoleminen oli, kuten nälkäkin.
Pöhpah. tauti levisi liian nopeasti eikä sen vakavuutta ymmärretty aluksi
....Tahallista se tauteihin kuoleminen oli, kuten nälkäkin.....
Nimenomaan noin. Sitä mukaa kuin vankeja kuoli tai jos vapautettiin niin jäljelle jääneitä sullottiin tiukempaan tai siirreltiin isolmmile leireille yhtä taajaan kuin siihenkin asti oli ollut ja tilannetta ei käytetty hyväksi ja annettu vankien olla vähän harvemmassa. Näin taattiin tautien eteneminen maksimivoimalla.
Miksi kuolleisuus leireillä sitten laski eksponentiaalisesti kesäkuun jälkeen?
"Senpä takia leirejä olisi leirejä pitänyt alkaa purkaa heti kun havaittiin Espanjan taudin ja muittenkin tautien alkavan levitä"
Porukka oli koottu vankileireille siksi että olivat osallistuneet kapinaan. Kapinointi on rikos.
Shit happens, vankileirillä kuoleminen nälän ja tautien yhdistelmään on kapinallisen ammatin varjopuolia ja niitä tulisikin pohdiskella hyvissä ajoin ennen ammatinvalintaa.
,,,,vankileirillä kuoleminen nälän ja tautien yhdistelmään on kapinallisen ammatin varjopuolia,,,,,
Valkoisia ei kuollut tuolla tavalla eli kertoo se kai jotain osapuolten humaanisuden aste-eroista.
Sitäpaitsi, mikään laki ei edes siihen maailmanaikaan sanonut, että kapinalliset eli sisällissodan hävinneet tulee tappaa ja mieluimmin kiduttamalla eli nälällä. Jos toista väität niin todista se.
Sisällissotia on käyty kautta maailman sivu mutta ainoastaan Suomen valkoisilla oli tuollainen periaate, ei missään muualla. Eli mieti sitä jos kykenet mitään miettimään koska olet samaa sakkia kuin kaikenlaatuiset kouluampujat yms. sekopäät. Ihailet vain joukkomurhia. Kai jotkin K18-pelit ovat sekoittaneet lapsen pääsi kuvittelemaana miten ihmisten tappaminen on samaa kuin syömässä kävisi. Ei se kuule ole ja punaiset sen tiesivät.
Potilaat olivat monisairaita. Nuppi sekaisin bosujen aatteista ja maksa vinku dokaamiosesta!
Kun ihmiset pakataan kuin sillit suolaan eikä anneta ruokaa niin kyseessä on varmn tunnettu tapa saada porukka kuolemaan tauteihin. Kyllä sen ajan ihmiset jo tiesivät mikä on seuraus varsinkin kun kulkutaudit alkoivat levitä maassamme.
Tätä reseptiä valkoiset käyttiväkin häikäilemättä hyväksi varsin onnistuneesti. Punaisilta ei vastaavaa toimintaa kyetä osoittamaan. Vankileirejä heillä ei ollut vaan vankien käskettiin painua koteihinsa aivan suurimpia rötöstelijöitä lukuunottamatta, jotka teljettiin normaaliin vankilaan. Ruokaakin heille annettiin vähintäin sen verran mitä siviiliväestö vankilan ulkopuolella sai.
-make- kirjoitti:
"Porukka oli koottu vankileireille siksi että olivat osallistuneet kapinaan. Kapinointi on rikos.
Shit happens, vankileirillä kuoleminen nälän ja tautien yhdistelmään on kapinallisen ammatin varjopuolia ja niitä tulisikin pohdiskella hyvissä ajoin ennen ammatinvalintaa."
Tässä yksi "väärän valinnan" tehnyt hirmuinen punikki (äitini mummo):
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input?hakuid=12880
Niin, ja leirien espanjantautikuolemiin oli syypäänä ne leirit. Siviilissä ei sellaisin joukoin onneksi kuoltu.
Nälkä ja mieletön tiheys tekevät selvää jälkeä. Kyllä se on aina tiedetty ja tiesi sen lahtarikin hyödyntäen kaksin käsin tätä ikivanhaa tietoa.