pohjimmiltaan germaanien ja juutalaisten kilpailua maailman älyllisestä herruudesta. Se kulminoitui atomiaseeseen: Germaanien kovin nyrkki oli Hahn, Heisenberg ja Bohr, vastapuolella pääasiassa Einstein ja Oppy. Ei väheksyttäviä kumpikaan ja lopputulos ei ollut itsestään selvä, mutta kuten nähtiin, germaanit jumittuivat ja vastapuoli kykeni laajempaan ajatteluun. Anglosakseilla oli tässä pelkästään fasilitaattorin rooli, he tarjosivat puitteet. Turha mainita muita kansoja, heillä ei ollut mitään roolia.
Toinen maailmansota
oli todellisuudessa
4140
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Unohdat Italian. Tämän palstan parhaat sotakunkunkut Stieglitz ja Pena Tervo ovat usein pystyneet osoittamaan amerikkalaisen Mosierin tutkimusten mukaan, että koko toinen ms. ratkaistiin Italiassa. Eli siis italialainen intelligenssi oli ratkaisevaa.
Eurooppakeskeinen näkökulma. Esimerkiksi Japanissa puhutaan Suuresta Itä-Aasian sodasta, jonka aikana kahinoitiin jonkin verran myös Euroopassa.
Sota ratkaistiin vuosina 1940 ja 1943. Siinä ei ydinpommia tarvinnut. Venäläiset slaavit, suomalais-ugrilaiset ja kaukasian väki teki työn Stalingradissa ja Volgalla kun taas anglo-saksit hoitivat länsipuolen murskaamalla Kriegsmarinen ja hakkaamalla Luftwaffen palasiksi Britanniassa, Afrikassa, Italiassa, Maltassa ja lopulta Saksan omassa ilmatilassa.
Toki ydinpommi olisi saattanut lopettaa sodan ajoissa mutta amerikkalaisilla ei ollut vielä mitään kykyä rakentaa sitä vuosina 1940 ja 1943. Alkuperäinen projektikinhan viivästyi.
Juutalaiset olivat Puna-Armeijassa ja anglo-armeijassa lähinnä paperitöissä vaikka muutamia saattoi ollakin tapahtumien keskipisteessä.
Sotahan alkoi diktatuurien jakaessa Eurooppaa keskenään hyvässä sovussa. Kun se laajeni, oli ratkaisussa kyse vain siitä, kumpi puoli pystyi enemmän käyttämään raakaa voimaa ja rahaa. Älyllä oli siinä vähän tekemistä, jos mitään.