,että mr olympia kilpailijat tekevät itsestään järjettömillä myrkkymäärillä luonnottoman friikin näköisiä, koska hormoonifriikki vaikuttaa eniten yleisöön.
Nyyssölän Mikan mielestä
on hyvä asia
4258
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mutta kannattaakos tuota nyt niin vakavissaan noteerata. Saattaa nimittäin hyvinkin olla niissä tutkimustuloksissa perää, joiden mukaan pituus ja älykkyys kulkisivat käsi kädessä. Kun tuon kaverin julkisuuden kipeää poseerausta kirjoittelua on tullut katseltua, en saata epäillä niiden paikkansa pitävyyttä...
miten moni laittomien lihasta kasvattavien lääkeaineiden käyttäjä on pienikokoinen? Aivan. moni. jollain tapaa sitä itsetuntoa on pakko kasvattaa, kun on alemmuuskompleksi ja kiusattu koko varhaisnuoruus.
Tämä on totta. Olen itseasiassa hämmästynyt nykyisten ammattilaisten pituudesta. En ole koskaan tutustunut asiaan sen tarkemmin. Mutta nähdessäni livenä pari ammattilaista, aloin katselemaan ammattilaisten pituuksia. Lähes kaikki niistä on enemmänkin miehen miniatyyrejä. Ronnie Coleman mahtavalla 1,79 metrin pituudellaan taitaa olla jo hujoppi noissa juhlissa.
Ei ole mitään lyhyitä miehiä vastaan, mutta sen kompensoiminen älyttömällä lääkkeillä kasvatetuilla lihaksilla on pikkasen säälittävää.
Asiahan on vähän kaksiteräinen miekka. Lienee kaikille selvää, että tuo friikkien aikakauden aloitti Dorian Yates. Mutta on tuossa totuuden siemenkin. Ei kukaan enää menisi katsomaan Frank Zanen, Lee Labradan, Shawn Rayn tai edes Flex Wheelerin kaltaista lihaksikasta symmetriaa. Ihmiset haluavat nähdä tänä päivänä isoa friikkilihasta, siitä he maksavat. Se on kuin sirkusta.
Kukaan ei myöskään pakota ketään ottamaan lääkkeitä. Kyllä kilpailijat ihan itse myrkyttävät itseään. Se on sitten jokaisesta itsestään kiinni, paljonko sitä lääkettä ottaa ja mitä sen vuoksi haluaa uhrata. On selvää, että harppaus amatööristä ammattilaiseksi vaatii lääkkeiden määrien hurjaa nostoa. Jokaisella ammattilaisella on ollut mahdollisuus valita jääkö kansalliselle tasolle vai haluaako ammattilaiseksi. Ihan samalla tavalla jokaisella on ollut mahdollisuus valita, ottaako sen ensimmäisen napin tai piikin vai ei. Kysymys on vain valinnoista.
Tietysti voidaan aina esittää kysymys, missä määrin ihminen on itse vastuussa teoistaan. Mutta tämän kysymyksen äärellä joudutaan sitten syvempiin pohdintoihin. Onko alkoholismi sairaus, onko peliriippuvuus sairaus... Onko oikein, että näitä asioita valvotaan ja kontroloidaan. Pitäisikö siis myös ammattilaisten lääkemääriä kontroloida? Ja mihin pisteeseen saakka sitä voidaan kontroloida?
Pitääkö sen nojalla myös muita asioita alkaa kontroloimaan. Saako nuorallatanssija tehdä vaarallisia temppuja sirkuksessa tai miten korkealta pelle saa tehdä pellehypyn? Entä miten kovaa formulakuski saa ajaa?
Kysymys on vain puhtaasti rahasta. Nuoralla tanssijat tekevät vaarallisia temppuja sirkuksessa, että ihmiset tulevat katsomaan. Ei kukaan mene sirkukseen, jos nuorallatanssijan köysi olisi puolen metrin korkeudessa. Ei kukaan mene katsomaan kehonrakennuskisoja, jos siellä olisi vain pieniä hassuja hottentotteja. Eikä kukaan ostaisi bodylehtiä, jonka kannessa poseeraa joku nälän raiskaama maahiainen, saatikka proteiinipurkkia. Jotkut ihmiset ovat valmiita uhraamaan terveytensä sen vuoksi, että he saavat ihailua, mainetta ja tyydytettyä kilpailuviettiään sekä tarjottua huveja kansalle. Onko se sitten oikein, sitä saa jokainen miettiä omasta eettismoraalisesta näkökulmastaan. Jonkin mielestä on; jonkin mielestä pitäisi myös saada ampua rosvot omalle kotipihalle kiinni saadessa. Joidenkin mielestä ei, joidenkin mielestä myös raiskaajat ovat olosuhteiden uhreja ja heitä pitäisi ymmärtää.
Näin se vaan menee. Jos ei nykyinen suuntaus miellytä, niin jättäkää ostamatta ne proteiinit joiden kuvetta somistaa epäinhimillisen isoilla lääkemäärillä pumpattu sirkusklovni.