Eilen näin Iltalehden tai oliko Iltasanomien lööpissä tekstin: Pirkko Mannola uskoo, että kuolleet läheiset ovat keskuudessamme. Tämä ei pidä paikkaansa. Kyllä ihminen elää kuoleman jälkeen, mutta ei hän hiippaile täällä läheisten nurkissa tai ympärillä. Jos joku väittää tai kokee sellaista, kysymys on vainajan hahmoon pukeutuneesta demoni- (vainajahengestä) tai sitten surutyö edesmenneen läheisen kohdalta on vielä kesken. Silloin on tuntemuksia, että "kuollut" on ajaoittain läsnä. Nykyään on kaikenlaista uskomusta ja huuhaata hengellisen elämän alueella.
Kuolleet eivät ole täällä.
laitan tännekin.
7109
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Totta kirjoitat uskova veli/sisar Jeesuksessa! Demonihenget pettävät!
Pirkko Mannola oli Suomitv:ssä ohjelmassa "Fredin vieraana". Ohjelma tulee uusintana lauantaina klo 21.30. (Yritin nauhoittaa ensimmäisen esityskerran, mutta boxi ei nauhoittanutkaan.)
Ehkä vähän väärä palsta tuon asian puimiseen. Sitäpaitsi on turha alkaa vänkäämään siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu ja minne sitten mennään (tosin nykytiedon valossa on aika epätodennäköistä että mentäisiin yhtään mihinkään), kun teillä ei ole kummallakaan oikeasti mitään eväitä joiden avulla voisitte tuota tietää; ei sinulla eikä Mannolalla..
Uskova kyllä tietää minne menee kuoleman jälkeen.
Uskovalla on menolippu taivaaseen 20kunnossa, mutta ateistilla ei ole.
Olen ollut kristittynä aina sitä mieltä että jos noin idiootit ihmiset pääsevät taivaaseen niin minä valitsen kadotuksen mielummin.
En saatananpalvoja ole mutta mielummin minä helvetissä palan kun joutuisin kuuntelemaan teidän älyttömiä selityksiä kun minua itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa.
Eivät vainajat elä nykyhetkessä, kylläkin menneisyydessä.
Kokonaan toinen asia on, voimmeko elää ja kokea menneisyyttä
muutoin kuin tavanomaisissa "post festum" muisteluissa
.
Se aikadimensio on niin pirun arvoituksellinen.
Näyttää siltä, että evoluutio on muovannut aistifysiologiamme noin yleisesti ottaen sellaiseksi , että ajan virrasta voimme tajuta kerrallaan vain
häviävän lyhyen pätkän, = ohikiitävän nykyhetken.
Jos evoluutio on joidenkin yksilöiden kohdalla ehtinyt luoda kyvyn
elää nykyhetken ohella myös autenttista menneisyyttä, ei estettä
vainajien kanssa käytävään yhteydenpitoon ole.
Jos evoluutio olisi tämän lisäksi em. yksilön osalle suonut
kyvyn elää nykyhetken lisäksi myös tulevaisuuden maailmaa,
hänellä olisi myös verrattomat ennustajan lahjat .
Se aikadimensio on niin pirun arvoituksellinen.
Siihen voi liittyä tällaisia henkimaailman pohdintoja, mutta myös
konkreettisia uusia fysiikan ulottuvuuksia, kuten Albert Einstein
suhteellisuusteoriassaan 1900-luvun alussa osoitti.
Ajan olemus askarrutti jo antiikin filosofia Herakleitosta:
"Mies voi astua samaan virtaan vain kerran , sillä seuraavalla
kerralla virta on muuttunut ja mieskin on muuttunut"
SE ON: Aistifysiologiamme on aina sidoksissa ohikiitävään nykyhetkeen !
Menneisyyttä ja tulevaisuutta on vaikeampi tavoittaa !
Voidaanko tavoittaa, ratkaisu on edelleen avoin.