Ihmisen pelot

Vinitius kirjoitti:

ovat kaikki kiinnittyneet yhteen ja samaan peruspelkoon: lopun pelkoon. Loppumisen pelkoon. Minkä loppumisen? Ajan loppumisen - oman ajan loppumisen. Niin, onko se sitten aina edes tiedostettua; mutta varmasti meidän kunkin sisällä vaikuttaa(ainakin, kun ikää on jo sen verran, että voi puhua "ehtoopuolen kohdasta maanpäällisen "marssissa") hiljainen surun jännite, että meidän on hyvästeltävä kerran tutut kotikulmat, tutut ihmiset, tutut tavat ja tottumukset, tuttu planeetta (uskon, että myös taivaosaan kiinnittyneillä on ajoittain surua tästä seikasta, siksikin, koska ajan tuolla puolen ei ehkä enää kohtaa kaikkia rakkaitaan?). Luomisen verraton oppi - kreationismi - on kuitenkin vakaa peruskallio uskovaisen ihmisen jalkojen alla. Tuo perusta ei johdata häntä sille tielle, joka kerran veisi hänet maaplaneetan peruskallion alapuolelle - syvään maahan - tuliseen helvettiin, vaan, kun luomiseen uskoo, niin uskoo myös Jumalaan, joka hänet tuosta paikasta pelastaa yläilmoihin - avaruuden tähtitarhain taakse. Sieltä muuten - nyt kun ajan ilta on (kohta kuusi tuhatta vuotta on siitä, kun ihminen luotiin!)- YLHÄÄLTÄ - odottaa Jumalan lapsi Kuningastaan. Antikristuksen lyhytaikainen valtakausi tekeekin sitten hirvittävän helvetin esimaun tänne Tellukselle, kun perkeleen omat ovat PEDON diktatuurin demonisessa kuristusotteessa! Mutta onnellisetPyhät puolestaan temmataan "tuuliin ja pilviin"! Tuuliin ja pilviin? Sinne - taivaallisiin. Lähdetkö sinäkin?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä