Stig Kankkonen, RKP:n vaaliehdokas, kirjoittaa blogissaan 15. 1. 2011 mm., että RKP:n tulee edelleenkin hallitusneuvotteluissa vaalien jälkeen olla se, joka päättää Suomen kielipolitiikasta. Kankkosen mukaan RKP:n tehtävä on muiden puolueiden johdon kanssa määritellä, että ruotsinkielisyys ja kaksikielisyys ovat edelleen Suomessa pakko. Kankkonen hätäilee, että kansa haluaa pakkoruotsin pois. Hän tunnustaa, että näin on. Mutta silti hän haluaa, että suomenkielisten puolueiden johdon tulee olla samaa mieltä kuin RKP kielipolitiikasta. (käännös):
” Yhä useampi haluaa pakollisen ruotsin pois20 pakollisen kouluaineen joukosta.Ajatellen kuinka monta mielipidetiedustelua, kartoitusta, kyselyä ja jne. on tehty ja jotka ovat osoittaneet samaa trendiä, olisi kai korkea aika todeta, että tiedämme miten maa makaa tässä kielikysymyksessä.
Nyt meidän (Kankkonen tarkoittaa RKP:tä) pitää yrittää saada käyntiin laajat ja syvälliset keskustelut kaksikielisyydestä ja suomenruotsalaisesta kulttuurista osana suomenmaalaista kulttuuria. Sellaiset keskustelut antaisivat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia keskittyä kaikkiin kaksikielisyyden aspekteihin.
Silloin voimme (siis RKP) vakavasti tarttua kysymyksiin, miten säilyttää ja vahvistaa kaikkia suomenruotsalaisuuden ja kaksikielisyyden ulottuvuuksia. Sehän on kuitenkin se, mikä on tärkeintä.
Edellytyksenä pysyvien tulosten saamiseksi tässä on, että laaditaan korkeimpien autoriteettien (Kankkonen tarkoittaa mm. Folktingetin hallitusneuvotteluihin tähän tehtävään vartavasten palkaamaa Ahtisaarta.)avulla realistinen ohjelma siitä, kuinka toimiva kaksikielisyys voidaan ja täytyy toteuttaa Suomessa. Kaikkien tulisi olla yksimielisiä, että pakollisen ruotsinopetuksen poistaminen tarkoittaa radikaalia muutosta edellytyksissä lyödä vahtia ja kehittää toimivaa kaksikielisyyttä.
Muutos ei välttämättä tarkoita huonontumista. Tässä tapauksessa on syytä uskoa, että muuttuvat olosuhteet voivat tarkoittaa parempia edellytyksiä elävälle ja aktiiviselle kaksikielisyydelle. Meidän tulee nyt löytää uusia malleja kannattamallemme kaksikielisyydelle.
Ei tietenkään ole epäilystäkään siitä, että RKP:n pitää ottaa vastuunsa aloitteentekijänä tässä, vaikka puolue ei yksinään voikaan löytää uusia teitä. Se työ on jaettava niin lavealle taholle kuin mahdollista.
Kun seuraava hallitusohjelma muotoillaan, se joko vahvistaa tai kieltää laajan poliittisen tahdon, että kaksikielisyyttä vahvistetaan Suomessa kaikilla tasoilla.
On ratkaisevaa kuinka tehokkaasti RKP vaalien jälkeen onnistuu menemään sellaisen positiivisen kehityksen kärkeen, jonka mukaan kaksikielisyys on Suomess itsestäänselvyys, ja jonka mukaan Ruotsalaissuomi ja suomenruotsalaiset nähdään rikkautena ja resurssina.”
” Yhä useampi haluaa pakollisen ruotsin pois20 pakollisen kouluaineen joukosta.Ajatellen kuinka monta mielipidetiedustelua, kartoitusta, kyselyä ja jne. on tehty ja jotka ovat osoittaneet samaa trendiä, olisi kai korkea aika todeta, että tiedämme miten maa makaa tässä kielikysymyksessä.
Nyt meidän (Kankkonen tarkoittaa RKP:tä) pitää yrittää saada käyntiin laajat ja syvälliset keskustelut kaksikielisyydestä ja suomenruotsalaisesta kulttuurista osana suomenmaalaista kulttuuria. Sellaiset keskustelut antaisivat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia keskittyä kaikkiin kaksikielisyyden aspekteihin.
Silloin voimme (siis RKP) vakavasti tarttua kysymyksiin, miten säilyttää ja vahvistaa kaikkia suomenruotsalaisuuden ja kaksikielisyyden ulottuvuuksia. Sehän on kuitenkin se, mikä on tärkeintä.
Edellytyksenä pysyvien tulosten saamiseksi tässä on, että laaditaan korkeimpien autoriteettien (Kankkonen tarkoittaa mm. Folktingetin hallitusneuvotteluihin tähän tehtävään vartavasten palkaamaa Ahtisaarta.)avulla realistinen ohjelma siitä, kuinka toimiva kaksikielisyys voidaan ja täytyy toteuttaa Suomessa. Kaikkien tulisi olla yksimielisiä, että pakollisen ruotsinopetuksen poistaminen tarkoittaa radikaalia muutosta edellytyksissä lyödä vahtia ja kehittää toimivaa kaksikielisyyttä.
Muutos ei välttämättä tarkoita huonontumista. Tässä tapauksessa on syytä uskoa, että muuttuvat olosuhteet voivat tarkoittaa parempia edellytyksiä elävälle ja aktiiviselle kaksikielisyydelle. Meidän tulee nyt löytää uusia malleja kannattamallemme kaksikielisyydelle.
Ei tietenkään ole epäilystäkään siitä, että RKP:n pitää ottaa vastuunsa aloitteentekijänä tässä, vaikka puolue ei yksinään voikaan löytää uusia teitä. Se työ on jaettava niin lavealle taholle kuin mahdollista.
Kun seuraava hallitusohjelma muotoillaan, se joko vahvistaa tai kieltää laajan poliittisen tahdon, että kaksikielisyyttä vahvistetaan Suomessa kaikilla tasoilla.
On ratkaisevaa kuinka tehokkaasti RKP vaalien jälkeen onnistuu menemään sellaisen positiivisen kehityksen kärkeen, jonka mukaan kaksikielisyys on Suomess itsestäänselvyys, ja jonka mukaan Ruotsalaissuomi ja suomenruotsalaiset nähdään rikkautena ja resurssina.”
Vastaukset 1
Vanhimmat
Svekosurut ovat joutuneet paniikkiin ja kaikki käytöstavat ovat sen mukana kadonneet.
Siis kansan mielipiteellä ei RKP:n edustajan mukaan ole mitään väliä!
Tuollaiset kommentit vain nopeuttavat pakkoruotsituksen murtumista ja kielivapauden lopullista voittoa.