Vaikka uskonnot ovat tieteellistä tietoa paljon huonommin perusteltuja, ne muuttuvat hitaasti ja niitä pidetään vakuuttavina. Miksi uskonnot toimivat? Mihin niiden vakuuttavuus perustuu?
1. Uskonnot ovat käytännöllisiä. Niiden tehtävä on palvella elämän sujuvuutta. Uskonnoille tyypilliset sisäiset ristiriidat jäävät usein huomaamatta. Niimpä useimmissa tilanteissa on mahdollista löytää ainakin joitakin tilanteeseen sopivia selityksiä.
2. Uskonnot vastaavat ihmisen tarpeeseen kokea miellekkyyttä. Ne luovat eheyttä, yhtenäisyyttä ja kokemusta siitä, että todellisuus on jotenkin ymmärrettävissä ja selitettävissä. Ihminen valitsee mielummin huonon selityksen kuin tyytyy tilanteeseen, jossa hän ei pysty selittämään tapahtumia ja ymmärtämään itseään, kokemuksiaan tai ympäröivää todellisuutta.
3. Uskonnot tuntuvat vakuuttavilta myös siksi, että usein kiinnitämme huomiota vain sellaisiin asioihin, jotka vahvistavat jo olemassa olevia uskomuksiamme. Seikat, jotka saattaisivat osoittaa uskomuksemme vääriksi, jäävät huomiotta. Tällaista taipumusta kutsutaan psykologiassa vahvistusilluusioksi. Jos jollakulla on ennakkoluuloinen käsitys, jonka mukaan nuoriso aiheuttaa holtittomalla käyttäytymisellään ongelmia, hän huomaa pienimmätkin häiriöt. Siihen, että ongelmista ei kuulu vähään aikaan mitään, hän ei kiinnitä huomiota. Nuorten asiallisen ja ystävällisen käyttäytymisen hän saattaa selittää "poikkeukseksi, joka vahvistaa säännön".
4. Tarinat tekevät voimakkaan vaikutuksen ihmisiin. Eräässä tutkimuksessa jopa asiantuntijoiden arvioihin vaikutti enemmän heidän kuulemansa yksittäinen tarina kuin heille esitetyt tilastotiedot. Uskonnot saavat usein tukea yksittäisten ihmisten kokemuksista ja elävästä elämästä poimituista kertomuksista. Olisi kuitenkin hyvä muistaa, etteivät yksittäistapaukset, vaikka niitä olisi useitakin, kuten nuo ihmeparantumiset, voi todistaa jotain käsitystä oikeaksi (jumala on parantanut). Kyse saattaa kuitenkin olla sattumasta.( tai sitten onnesta tai muusta syystä jonka takia "ihmeparantuminen" on tapahtunut)
5. Omakohtaisesti koetulla on erityistä vakuuttavuutta (uskonnolliset kokemukset yms.), ja omien kokemusten pohjalta tehdäänkin usein laajoja yleistyksiä (jumala on olemassa). Kuitenkin yhden ihmisen elämänkokemukset ovat tietolähteenä aina rajallisia ja satunnaisia.
Kommentteja? (eikä mitään typerää paskanjauhantaa kiitos?)
1. Uskonnot ovat käytännöllisiä. Niiden tehtävä on palvella elämän sujuvuutta. Uskonnoille tyypilliset sisäiset ristiriidat jäävät usein huomaamatta. Niimpä useimmissa tilanteissa on mahdollista löytää ainakin joitakin tilanteeseen sopivia selityksiä.
2. Uskonnot vastaavat ihmisen tarpeeseen kokea miellekkyyttä. Ne luovat eheyttä, yhtenäisyyttä ja kokemusta siitä, että todellisuus on jotenkin ymmärrettävissä ja selitettävissä. Ihminen valitsee mielummin huonon selityksen kuin tyytyy tilanteeseen, jossa hän ei pysty selittämään tapahtumia ja ymmärtämään itseään, kokemuksiaan tai ympäröivää todellisuutta.
3. Uskonnot tuntuvat vakuuttavilta myös siksi, että usein kiinnitämme huomiota vain sellaisiin asioihin, jotka vahvistavat jo olemassa olevia uskomuksiamme. Seikat, jotka saattaisivat osoittaa uskomuksemme vääriksi, jäävät huomiotta. Tällaista taipumusta kutsutaan psykologiassa vahvistusilluusioksi. Jos jollakulla on ennakkoluuloinen käsitys, jonka mukaan nuoriso aiheuttaa holtittomalla käyttäytymisellään ongelmia, hän huomaa pienimmätkin häiriöt. Siihen, että ongelmista ei kuulu vähään aikaan mitään, hän ei kiinnitä huomiota. Nuorten asiallisen ja ystävällisen käyttäytymisen hän saattaa selittää "poikkeukseksi, joka vahvistaa säännön".
4. Tarinat tekevät voimakkaan vaikutuksen ihmisiin. Eräässä tutkimuksessa jopa asiantuntijoiden arvioihin vaikutti enemmän heidän kuulemansa yksittäinen tarina kuin heille esitetyt tilastotiedot. Uskonnot saavat usein tukea yksittäisten ihmisten kokemuksista ja elävästä elämästä poimituista kertomuksista. Olisi kuitenkin hyvä muistaa, etteivät yksittäistapaukset, vaikka niitä olisi useitakin, kuten nuo ihmeparantumiset, voi todistaa jotain käsitystä oikeaksi (jumala on parantanut). Kyse saattaa kuitenkin olla sattumasta.( tai sitten onnesta tai muusta syystä jonka takia "ihmeparantuminen" on tapahtunut)
5. Omakohtaisesti koetulla on erityistä vakuuttavuutta (uskonnolliset kokemukset yms.), ja omien kokemusten pohjalta tehdäänkin usein laajoja yleistyksiä (jumala on olemassa). Kuitenkin yhden ihmisen elämänkokemukset ovat tietolähteenä aina rajallisia ja satunnaisia.
Kommentteja? (eikä mitään typerää paskanjauhantaa kiitos?)
Vastaukset 26
Vanhimmat
Aloittajalle
Ei mitään lisättävää. Mielestäni erittäin hyvin perusteltu, enkä löydä parannettavaa. Vielä kun saisi osan sunnuntaiuskovista tuon kirjoittamasi ymmärtämään, niin hyvä. Tosiuskoville en ehkä edes suosittelisi.
kiitosta vain:)
Aloittajan väitteitä on vaikea kommentoida koska niissä on ateisteille ominaiseen tapaan sekoitettu käsitteet Usko, uskonnot ja Jumalan olemassaolo.
Kun puhutaan Jumalan olemassaolosta, niin sillä ei ole mitään tekemistä minkään uskonnon kanssa.
Jos taas puhutaan uskonnoista, niin silloin kyseessä on ihmisten perustamasta organisaatiosta, joka ei ole sama kuin Jumalan perustama seurakunta.
Jos ihminen uskoo Jumalan olemassaoloon, se tapahtuu aina ilman mitään uskontoa, vaikka hän saattaa kuuluakin jonkun uskonnon piiriin.
Jaakob taas määrittelee ihan ikomat pikku terminsä ja kiivaasti puolustaa niitä ;o)
Omalla tavallasi olet ihan vekkuli...
- "pikku terminsä"
- "vekkuli"
Vähättelystäsi ja kielteisten mielikuvien luomisestasi huolimatta voi todeta miten epäonnistuit surkeasti. Jaakob nimittäin osui naulan kantaan:
"Uskonnon määritelmiä on lukuisia eikä niistä vallitse yksimielisyyttä.[3]"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonto
Sitten,
"Usko tarkoittaa 1) tietoon perustumatonta käsitystä jostakin, luuloa, 2) luottamusta jonkin olemassaoloon, toteutumiseen, arvoon tai muuhun, 3) uskonnollista vakaumusta, uskontoa: ihmisen vakaumusta jumalan tai muun yli-inhimillisen mahdin olemassaolosta ja tähän turvautumista[1]."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Usko
Oppimistapahtumaa täydennettäköön vielä seuraavalla:
"Englannin kielessä sanaa ”usko” vastaa kaksi sanaa: belief (uskomus, vakaumus, käsitys, uskonnollinen usko) ja faith (luottamus, uskonnollinen usko).[2]"
Kohdasta "Uskon arvostelua" nostettakoon esille erinäisiä ateistisia ikiomuuksia:
"W. K. Cliffordin tunnetun lausuman mukaan on aina ja kaikkialla väärin uskoa mihinkään riittämättömin perustein.[9]"
Ja W.K. Clifford määrittelee kulloinkin tarvittavan riittävyyden? Voisikohan W.K. Clifford vastavuoroisesti alistaa tuon ajatelmansa uskottavuuden tarkastelun muiden arvioitavaksi, että toisin kuin W.K. Cliffordin tavoin uskovat ja ajattelevat voisivat ottaa kantaa ovatko perusteensa riittävät?
Niin, sitähän minäkin.
"Filosofi Bertrand Russell arvosteli uskon (engl. faith) käsitettä. Russell kirjoitti sekä kristittyjen että kommunistien pitävän omaa uskoaan hyvänä. Hänen mukaansa usko on kuitenkin aina vahingollista, jos se on lujaa uskoa johonkin, josta ei ole todisteita. Russellin mukaan uskosta puhutaan silloin, kun todisteita ei ole. Tällöin todisteet korvataan hänen mukaansa tunteella.[10]"
Hänen mukaansa? Jaa? No, uskokoon ken haluaa, siis tätä Russelia. Onko muuten Russelin uskominen vahingollista?
"Sam Harrisin mukaan uskonnollinen usko on ongelmallinen. Jotkut uskomukset ovat luonnostaan vaarallisempia kuin toiset – toiset ideologiat esimerkiksi oikeuttavat väkivallan, toiset eivät. Vaarallisista uskomuksista kaikkein vaarallisimpia ovat kuitenkin sellaiset, jotka asetetaan järjellisen keskustelun ulottumattomiin. Harrisin mukaan tämän suojamekanismin tarjoaa ”uskon dogmi”.[11]"
Totta. Kaikkein vaarallisin uskomus on sellainen, joka järjettömästi on asettunut sellaiseen asemaan, että se ei muka ole uskomus lainkaan, ja siitä positiosta arvostelee kaikkia muita uskomuksia - dogmansa suojasta.
Tiesiköhän Harris itse miten osuvasti ateismia kuvasi, tai rationaalis-ateistista maailmankuvaa, joka yhdistelee rodunjalostuksen ja evoluution, ja toisaalta liittää humanismin osaksi näitä, milloin niiden puolesta ja milloin niitä vastaan. Entä olikohan Harrisilla aavistustakaan siitä miten rationaalinen ateismi tuottaa tieteen tuloksiin nojaten käsitteen 'aukkojen jumala', mutta toisaalta paljastaa sen minkä yrittää peittää, siis maailman, joka tieteen mukaan on väkisinkin yliluonnollista perua, tai muuten joutuu ristiriitaan niiden tieteellisten tosiasioiden kanssa, jotka tunnemme hyvin?
"Hänen mukaansa? Jaa? No, uskokoon ken haluaa, siis tätä Russelia. Onko muuten Russelin uskominen vahingollista? "
Voisiko uskovat sitten osoittaa ne todisteet minkä tahansa jumalan olemassaolosta. Miksi tanssia asian ympärillä? Miksei vaan sanoa todisteet jotka eivät vetoa tietämättömyyteen tai tunteisiin.
"Totta. Kaikkein vaarallisin uskomus on sellainen, joka järjettömästi on asettunut sellaiseen asemaan, että se ei muka ole uskomus lainkaan, ja siitä positiosta arvostelee kaikkia muita uskomuksia - dogmansa suojasta. "
Anteeksi, mutta et kai tarkoita ateismia? Epäuskoa jumaliin, joka ei sisällä eikä edes voi sisältää oppia?
Sano yksi paha asia joka on johtunut vain ja ainoastaan ateismista eikä ateismi ideologia kuten eugeniikka?
"Entä olikohan Harrisilla aavistustakaan siitä miten rationaalinen ateismi tuottaa tieteen tuloksiin nojaten käsitteen 'aukkojen jumala', mutta toisaalta paljastaa sen minkä yrittää peittää, siis maailman, joka tieteen mukaan on väkisinkin yliluonnollista perua, tai muuten joutuu ristiriitaan niiden tieteellisten tosiasioiden kanssa, jotka tunnemme hyvin?"
Anna yksi esimerkki tästä yliluonnollisesta perusta.
"Entä olikohan Harrisilla aavistustakaan siitä miten rationaalinen ateismi tuottaa tieteen tuloksiin nojaten käsitteen 'aukkojen jumala', mutta toisaalta paljastaa sen minkä yrittää peittää, siis maailman, joka tieteen mukaan on väkisinkin yliluonnollista perua, tai muuten joutuu ristiriitaan niiden tieteellisten tosiasioiden kanssa, jotka tunnemme hyvin? "
Älä taas kerran jaksa rakennella noita olkiukkojasi. Sinä teet ihan saman virheen kuin Jaakob edellä. Määrittelet sanat tarkoitushakuisesti sellaisiksi kuin haluat. Ei se ole mitään perustelua vaan retorista kikkailua.
Tää on aika hyvä vastaus kans tohon viestiketjuun, jonka alottaja väitti että "jokainen ihminen etsii jumalaa". Tässä ois niitä syitä että miksi monet uskoo johonkin, OIKEITA syitä.
Aloittajalle nimimerkillä sonax
Entäpä jos:
Korvaisimme aloituksestasi sanan uskonto / uskonnollinen sanalla
ideologia / ideologinen?
Toki aloituksen teksti on täysin allekirjoitettavissani, mutta olisi ehkä yhäkin, vaikka nuo sanat korvattaisiin ilmoittamillani.
Kukin uskonto olisi siis vain yksi ideologia.
Lähihistoriasta voimme muistaa esim natsi-ideologian purevuuden kansaan ja sen seuraukset.
jos se siitä selvemmän tekee
4. tarinat tekevät voimakkaan vaikutuksen ihmisiin.
Joo. Ihmiset ajattelevat tarinoiden kautta. Ihmisen aivot ovat tulevaisuussimulaattori. Ne ovat kehittyneet ennakoimaan tulevaisuuden tapahtumia. Jos teen teon X, niin Y.
Uskontojen pyhät kirjat kertovat tarinoita. Tarinassa pitää aina olla subjekti (=jumala) ja tarkoitus. Maailman luomisestakin on mitä erilaisimpia tarinoita. Hyvässä luomistarinassa on päähenkilö ja sivuhenkilöitä, draaman kaari ja opetus.
Tieteelliset teoriat eivät ole tarinoita. Siksi jotkut ihmiset mieluummin valitsevat draaman vaatimukset täyttävän luomiskertomuksen kuin tieteellisen selityksen, joka vastaa ainoastaan kysymykseen "miten" kun oikeasti haluaisimme kuulla vastauksen kysymyksiin "kuka" ja "miksi".
Evoluutio on muokannut aivoistamme sellaisia, että luonnonilmiöt nähdään mieluummin toimijoiden tekoina kuin pelkästään luonnonilmiöinä.
The high cost of failing to detect agents and the low cost of wrongly detecting them has led researchers to suggest that people possess a Hyperactive Agent Detection Device, a cognitive module that readily ascribes events in the environment to the behavior of agents.
Ajattelemme asioista intentionaalisen näkökulman kautta: teolla on tekijä ja tarkoitus. Ukkonen on ukkosenjumalan vihanpurkaus. Maanjäristys on Jumalan kosto kansan syntien tähden. Maapallon viimeaikaiset luonnonkatastrofit ovat Jumalan merkkejä lopunaikojen koittamisesta. Sattuma ei koskaan ole hyvä selitys.
Pascal Boyerin kirja Ja ihminen loi Jumalat on listannut muitakin syitä ihmisten uskomusten ja uskonnolisten rituaalien syiksi.
"Maapallon viimeaikaiset luonnonkatastrofit ovat Jumalan merkkejä lopunaikojen koittamisesta. Sattuma ei koskaan ole hyvä selitys. "
Mihin uskovien näkemys sitten perustuu?
Hajoava silta antaa yleensä jotain merkkejä siitä, että sen aika alkaa olla lopussa. Samoin kroppa ilmoittaa, milloin alkaa olla lopun aika.
Kun autoon tulee vika, niin ohjeita seuraamalla se voidaan paikallistaa ja diagnosoida. Jos pyörän laakeri on hajoamassa, niin se antaa tietyt oireet. Vain tyhmä olisi piittaamatta oireista ja vaihtamatta laakeria.
Ja miten nuo liittyivät luonnonkatastrofeihin?
No kaveri, joka aikoinaan puhui niistä lopunaikojen yhtenä merkkinä, viittasi siihen että aikalaiset osaavat luonnonmerkeistä päätellä kuinka pitkällä kevät on jne. Hän kehoitti seuraajiaan samalla lailla seuraamaan maailmassa tapahtuvia merkkejä.
Toki on ollut tahoja, jotka ovat ennustaneet tarkkoja aikoja jne. Uskovien näkemykset perustuvat siihen, mitä Raamatussa on lopunajoista kirjoitettu. Eri asia on tietenkin se, että voidaanko sen kuvauksia vertaamalla nykypäivän tapahtumiin päätellä mitään. Toisten mielestä ei ja toisten mielestä kyllä.
Ja joskus sattuma on liiankin helppo selitys. Silloin ei tarvitse miettiä kysymyksiä: "Miksi tai kuka?"
Voihan tietenkin olla niin, että kaikki on vaan sattumaa ja elämä on syntynyt sattumalta. Itse uskon mielummin johdatukseen ja Jumalaan ja siihen, että kaikella on jokin tarkoitus, vaikka en välttämättä koskaan saa tietää, mikä se on.
Kun ihminen koki pahuutta elämässään, niin syntyi hyvän idea uskonnot ja myöhemmin aatteet.
Uskonnot ja aatteet vaaitivat ihmistä elämään tuon hyvän idean mukaan, mutta se on täydellisessä ristiriidassa todellisuuden joka on pahan kokemisesta syntynyt psykologinen perimä jka on toisen hyväksikäyttämistä sekä henkisesti ja taloudellisesti.
On selvää että objektiivinen todellisuus on täydellisessä ristiriiassa tuon mielikuvan avulla luodun subjektiivisen todellisuuden kanssa
Sen seurauksena on ollut ihmisen henkinen taantuminen, vaikka ihminen on teknisesti
ja informatiivisesti edennyt huimaa vauhtia.
Näin ollen uskonnot ja aattet ovat olemassa vain oman valtansa säilyttämiseksi ihmismieleen, ja näinollen henkisen taantumisen ikuistamiseksi.
Aloittajan kirjoituksiin voi yhtyä kun ottaa huomioon että kaikenlaisen uskon on päätyttävä, ja sen päättyminen johtaa myös psykologisen perimän päättymiseen
Vahvistusilluusio autoremontissa:
//. Seikat, jotka saattaisivat osoittaa uskomuksemme vääriksi, jäävät huomiotta. Tällaista taipumusta kutsutaan psykologiassa vahvistusilluusioksi. //
Autoni moottorissa esiintyi toimintahäiriö, joka ei sinänsä estänyt turvallista ajamista, vaan hankaloitti vain käynnistämistä.
Pitemmän ajan kuluessa oli siis aikaa pohtia vian syytä ja luoda teorioita sen
aiheuttajasta. Viimein tuntui vian syy selvinneen ja ryhdyinm korjaushommiin.
Vaihdettava osa oli halpa, siihen käsiksi pääseminen oli hiukan hankalan työn takana. Uusi osa oli siis ostettu ja purkutyö jo pitkälle edistynyt kun vähitellen alkoi tulla selväksi , että vian syy olikin toinen, aivan pienillä
toimenåpiteillä korjattavissa.
Nyt alkoi vahvistusilluusio toimia :
" Ei kai vain asia ole niin, että olen
turhaan tämän osan ostanut ja tällaisen purkutyön tehnyt, kun vika onkin
tuossa toisessa kohdassa ja olisi ollut kädenkäänteessä korjattavissa ! "
Illuusio taisteli sitkeästi realiteetteja vastaan, mutta lopulta sen oli annettava periksi ja turhaan puretut osat koottava paikoilleen.
Voi hyvin kuvitella kuinka suuri voima illuusiolla on kun uskova pohtii:
"onkohän tämä minun uskontoni ainoa oikea kun miljardeilla on toisenlainen uskonto ja heilläkin pyhät kirjat sen vahvistavat "
Niin se on, että ihmisen on vaikea hyväksyä sitä, että ei tiedä tai osaa selittää jotain asiaa. Jollain se tietämättömyys on täytettävä. Ja se voi olla sitten melkein mitä huhaata tahansa.
KUn luo illuusion miekuvan avulla niin se on hänelle subjektiivista totuutta ja ei ole tietoinen objektiivisesta totuudesta, koska hän elää tuon illuusion vallassa
Illuusion vallassa elävä pitää tuota illuusiota todellisena eikä näin ole todellisessa yhteydessä toisiin ihmisiin kuin mielikuvan kautta
Avioparikin saatta elää niin että eivät ole todellisesa yhteydessä kuin orgasmin aikana.
Heillä on mielikuva toisistaan ja kun huomaavat että se ei olekkaan todellinen, niin silloin
alkaa kun on kiinnytty alistaminen tuon mielikuvan mukaiseksi, ja päättyy lpulta eroon,sillä kiintyminen on väkivaltaisuutta, ja silloin rakkaus päättyy
JOS rakastamme jotakuta niin älkäämme kiintykö se tuo mukanaan väkivaltaisuuden henkisen tai fyysisen, ja silloin rakkaus päättyy.
Kun olemme kiintyneet, niin ettemme voi elää ilman toista luulemme että vielä rakastamme, mutta siinä ei ole kyse kuin omistamisesta, eikä se ole rakkautta
Ennen kuin evoluutio kehitti ruoan, miten elettiin sitä ennen?
Vastaus: ei syöty ollenkaan! Hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah!
ensimmäiset eliöt taisivat hommata ravintonsa kemosynteesillä ja myöhemmin fotosynteesillä.(tiedätkö ilman wikipediaa mitä nuo termit tarkoittavat?)
Evoluutio kehitti yrityksen ja erehdyksen kautta maukkaat marjat ja hedelmät. Sitä ennen ovat voineet olla vaikka hirveän makuisia! Evoluutio huomasi että ei ensin maistunut kenellekään ja sitten kehitti makua ja vitamiinit tulivat kuvioon myös. Hah hah hah hah hah!
MINÄ USKON!
oletko ihan oikeasti noin helvetin tyhmä vai esitätkö vain?
"oletko ihan oikeasti noin helvetin tyhmä vai esitätkö vain?"
Perustele kysymyksesi!
"sonax" - älä mene joukon mukana!
Jos kerran pyydät.
Ensinnäkään sinulla ei taida olla käsitystä mitä evoluutio tarkoittaa, koska viestisi otsikko on nerokas evoluutio. Ota siis selvää mitä evoluutio tarkoittaa muualta kuin hihhulisivustoilta.
"Evoluutio huomasi että ei ensin maistunut kenellekään ja sitten kehitti makua ja vitamiinit tulivat kuvioon myös"
Ensinnäkään evoluutio ei "huomaa", että marjat eivät maistu kenellekkään. Niiden tarkoituksena on houkutella eläimiä syömään marjat, jolloin kyseinen kasvi pääsee leviämään. Vitamiinien synnystä en tiedä paljoa mutta eivätköhän ne synny jotenkin yhteyttämisessä.
"Vitamiinien synnystä en tiedä paljoa mutta eivätköhän ne synny jotenkin yhteyttämisessä."
Liian yksinkertaista!
Juu! Maailmankaikkeuskin syntyi vaan jotenkin! Tämä riittää - vai?
"Liian yksinkertaista!"
mikä sitten olisi hyvä...?
"Juu! Maailmankaikkeuskin syntyi vaan jotenkin! Tämä riittää - vai?"
ei tainnut riittää
http://www.luonnontiede.argumentti.fi/maailmankaikkeuden_synty_kosmologia.php?id=17
Ehdotan vakavasti omaa ajattelua! Valmiit paketit eivät kehitä.