Noniin itselläni alkaa olemaan H-hetki pian käsillä ja olen menossa kauan miettimääni rintaleikkaukseen. Kylläpäs jännittää, mutta erittäin luottavaisin mielin ollaan!
Leikkaus suoritetaan ulkomailla itä-euroopassa. Kävin konsultaatiossa viime vuoden loppupuolella ja kirurgi mittaili kroppaani sopivat rinnat. Etumus tulee suurentumaan pieni B -> D. Olen itse pitkä ja lantioa sekä hartian seutua myös löytyy, joten tuo koko kuulemma sopii kroppaani, eikä tule siis näyttämään miltään jäätäviltä bosilta tai himohinkeiltä.
Proteesi tullaan asettamaan rintalihaksen alle, joten toipumisaikakin on pidempi, kuin rintalihaksen päälle laitettaessa.
Hintataso on edullisempi, kuin Suomessa tai Virossa. Klinikka on yksityinen.
Kerron mielelläni kokemuksia tähän keskusteluun leikkauspäivästä toipumisen loppupuoliskoille saakka (kaunistelematta ;) ), sillä itsekin olen kiitollinen aikaisemmin lukemistani kokemuksista. :)
Leikkaus suoritetaan ulkomailla itä-euroopassa. Kävin konsultaatiossa viime vuoden loppupuolella ja kirurgi mittaili kroppaani sopivat rinnat. Etumus tulee suurentumaan pieni B -> D. Olen itse pitkä ja lantioa sekä hartian seutua myös löytyy, joten tuo koko kuulemma sopii kroppaani, eikä tule siis näyttämään miltään jäätäviltä bosilta tai himohinkeiltä.
Proteesi tullaan asettamaan rintalihaksen alle, joten toipumisaikakin on pidempi, kuin rintalihaksen päälle laitettaessa.
Hintataso on edullisempi, kuin Suomessa tai Virossa. Klinikka on yksityinen.
Kerron mielelläni kokemuksia tähän keskusteluun leikkauspäivästä toipumisen loppupuoliskoille saakka (kaunistelematta ;) ), sillä itsekin olen kiitollinen aikaisemmin lukemistani kokemuksista. :)
Vastaukset 26
Vanhimmat
Mulla viel parin viikon odotus edes. Kova jännitys kans päällä, tai enemmän ehkä innostus ja malttamattomuus. Mulla operaatio Saksassa, reilu 4000€, nukutuksessa rintalihaksen alle ja kotiutus heti leikkauksen jälkeen. B > C/D, eli minkä se kirurgi nyt saa sinne pussiin mahtumaan että tulee kauniit rinnat.
Laitathat itsekin sitten tänne tuntemuksia leikkauksen jälkeisistä päivistä. Mitä kipulääkettä kirurgi sinulle määrää ja kuinka paljon? Itse olen varautunut sietämättömään särkyyn kolmeksi seuraavaksi päiväksi, mutta se on sen arvoista! muuten, kun sinulla oli konsultaatio jo noin kauan aikaa sitten, onko mieli muuttunut lainkaan?? itselläni oli konsultaatio tänää ja en kyllä millään olisi malttanut odottaa muutamaa kuukautta!:D mitäs ne sulle siellä mysteerisessä itä-euroopan maassa kerto tuki/sporttiliivien käytöstä?itselleni suositeltiin väh.6viikoksi, ostan klinikalta 50€. ja sub-muskulaari operaation jälkeen kuulema "arat" tai heikot rintalihakset jopa vuoden verran. mitäs ne sulle mainitsi tästä asiasta?
Tsemppiä ensiviikolle!!
Kuin myös, koviin kipuihin on varauduttu! Tosin se kipu kestää huomattavasti vähemmän aikaa mitä lopputulos, joten kyllä se menee!! ;)
Mieleni ei ole muuttunut lainkaan. Päinvastoin. Juuri sen tähden pidinkin hetken vielä taukoa, jos mieleni vaikka muuttuisi. Tosin olen haaveillut isommasta povesta jo niin monta vuotta, että tuskin se edes olisi enään muuttunut.
Tukiliiveja suositeltiin käytettäväksi sen n.1kk ajan. Ne saa itse ostettua merkkiliikkeestä, ennen leikkausta. Kirurgi kertoi hyvän ja tukevan merkin (mitä en juuri nyt ulkoa muista heh), maksoi about juuri sen 40-50€.
0,5-1v päästä voi kuulemma jo olla normaalin tuntuiset rinnat. Tietenkin se riippuu ihan henkilöstä itsestään, voi olla pidempääkin =)
Ja todellakin haluan jakaa tämän kokemuksen muillekin. Siitä on huomattavasti apua, kun saa yksityiskohtaista neuvoa ilman "firmojen kaunisteltuja mainostekstejä". Suoraa puhetta siis luvassa ja mahdollisesti myös suosittelujakin, mikäli homma toimii omalla kohdallani hyvin ;) Ja todellakin näin uskon, että toimii. Erittäin mukava ja pätevä kirurgi luvassa.
itse olin eilen leikkauksessa ja nyt pystyy jo vähän olemaan. leikkaus alkoi 15.00 ja kotiin pääsin 20 aikaan. Eilen vain oksentelin ja vannoin etten koskaan enää mene samanlaiseen leikkaukseen , onneksi alkaa elämä voittamaan :)
itse olen varautunut samanlaiseen oloon ja tuntemuksiin. mulla kans ens viikolla aika, oon ihan innoissani.
laitettiinko sulle tukiliivit jo klinikalla? alkoiko oksentelu heti herättyäsi? johtuu varmaan anestesia lääkkeestä(?) tuntuuko rinnat kovin kireiltä ja ovatko kovasti turvonneet? hitsi ku kerkeis parantuu tää yskä ja nuha, ei varmaan hirveen mieluisaa köhiä kun rintalihakset kipeinä. mites oksentelu koski lihaksiin? laitathan päivä 2. tuntemuksiasikin tänne, niin mulla jännitys stressi helpottuis:)
onko mitään hyviä neuvoja makuuasennosta ylös pääsyyn? onko ihan mahdotonta ilman apua?
Ei laitettu liivejä klinikalla, laitoin vasta kotona. Tukiremmi oli herätessä laitettu ja varmasti laittavat liivit jos ovat mukana. Aluksi oli hyvä olo mutta kun söin tarjotun leivän ja mehua niin alkoi oksettamaan. Nämä oksentelut alkoivat ihan yhtäkkiä ja sen jälkeen oli taas hyvä olla, aina seuraavaan kertaan :) Voi ihan hyvin johtua anestesia lääkkeestä, mutta hoitaja veikkasi suonen sisäisten kipulääkkeiden aiheuttaneen pahoinvoinnin. Oksennellessa kun koko kroppa jäykistyi niin rinnat olivat hetken todella kuuman tuntuiset mutta palautuivat nopeasti. Toka päivä meni todella hyvin sohvalla köllötellen, hyvin pärjännyt pelkällä burana 600. Sain reseptin myös panacodille mutta niitä en ole tarvinnut. Nyt pystyy olemaan ihan ok, eikä ole varsinaista kipua. Turvoksissahan nuo ovat ja siitä hieman herkät :/ Itse en ole kumpanakaan päivänä päässyt ilman apua sängystä vaikka kuinka olen koittanut mönkiä :) Mä jännitin ennen nukutusta, mutta sitten vaan nukahdin ja heräsin :D
:)) miten on ensimmäinen viikko sujunut?
IHANA kuulla noin hyviä uutisia! Kiitos :))! nyt omaan operaatioon paljon rohkeammin mielin. noin olen koko prosessin kuvitellut menevän, mutta ainahan jotain voi sattua, ei voi koskaan tietää. hienoa että sinulla meni kaikki oksentelua huomioon ottamatta hyvin. tiedät että varmasti jännittää edellisenä iltana ja operaatio aamuna. odotan kovasti jo h-hetkeä!
arielan, miten meni? kerro fiilikset heti kun jaksat =) tsemppii toipumiseen!
Ystäväni hankki silikonirinnat itselleen noin vuosi sitten. Leikkaus tehtiin Tallinnassa. Viroon meni laiha nainen a-kuppeineen, ja sieltä palasi laiha nainen c- kupeilla. Ystäväni näytti rintojaan kun leikkauksesta oli kulunut 3 päivää.
Mielestäni ne olivat kuvottavat: laihan naisen rintojen ihoa oli venytetty äärimmilleen (hänet oli suostuteltu ottamaan alkuperäistä toivetta isommat implantit, koska "klinikan kokemuksen mukaan" asiakas myöhemmin harmittelee kun ei tullut isompia hommattua ts. rinnat edelleen liian pienet).
Rinnat pingotti, eikä näyttäneet luonnollisilta (mieleeni tuli "Sekaisin Marista"-leffan rinnat, jotka olivat muovisen näköiset. Ystäväni rinnat erosivat sillä, että ne eivät vyötäröllä roikkuneet vaan törröttivät suoraan eteenpäin. Implantit oli runnottu ystäväni sisään sillä seurauksella että ilmeisesti suoni tms oli revennyt kudoksessa, ja se oli jouduttu polttamaan kiinni. Polttaminen näkyi rinnan päällä olevana pyöreänä, mustana poltto jälkenä, josta jäi arpi.
Ennen leikkausta en saanut ystävääni millään uskomaan, että hän on kaunis ihan omilla rinnoillaan. Myös hänen aviomiehensä yritti useaan kertaan taivutella vaimoaan luopumaan silikonirintojen hankinnasta.
surullinen tarina
Oletko nähnyt ystäväsi rintoja vähintää puolen vuoden kuluttua, mieluummin vuoden? Miltä ne näyttää myöhemmin. Muutama päivä leikkauksesta rinnat ovat runsaasti turvoksissa ja yli puolen vuoden jälkeen vasta voidaan arvioidan minkänäköiset niitä voisi tulla.
OPERAATION JÄLKEISET FIILIKSET
SILIKONI VASTAINEN: ÄLÄ KULUTA AIKAASI TÄMÄN LUKEMISEEN. ÄLÄ OLE AINA NIIN JULMA MUITA (ja erilaisia kuin sinä) KOHTAAN.
(tämä viesti kaikille silikonit hankkiville, en kaipaa negatiivisia vastauksia, tai juuri vastauksia lainkaan. haluan vaan kertoa operaatioon meneville, jännitykseesä oleville naisille omat kokemukseni. syynä tähän, että olen itse saanut niin paljon neuvoja ja tukea tältä foorumilta. sitähän varten tämä foorumi on. vastaan mielelläni toki, jos sinulla on kysyttävää, (lepäilen kuitenkin nämä tulevat 3 päivää, joten aikaa on, tai jos haluat jakaa omia kokemuksiasi kanssani). negatiivisen valistuksen ignooraan kokonaan, ja niin pitäisi muidenkin, mutta sanon vain sen, että jos sellaisia viestejä täällä vielä näkyy, niin toivon että niiden kirjoittajille tapahtuu jotain pahaa sen kostoksi, luoja järjestää asiat. ja jos luulet tätä mainos viestiksi, niin minulle ihan sama, sitten luulet. nämä ovat vain nuoren naisen tuntemuksia operaation jälkeisistä päivistä).
nyt operaatio ohi, ja mahtavampi fiilis mitä odotin: lääkeiden avulla ei juuri kipuja, käsiä voin liikuttaa, mutta rajallisesti, en ole ollut huonovointinen.
elikkäs:
-OPERAATIO: aika n. 1h, lihaksen alle 350cc, A:sta C:hen
-HERÄÄMINEN: n. 3h nukahtamisen jälkeen (mut herätettiin, olisin voinut jatkaa vielä uni, olin todella väsynyt ja "pöllähtänyt" olo. en jaksanut edes ajatella uusia rintoja ollenkaan vastaku tunnin päästä.)
-LÄÄKKEITÄ: heti herättyäni, säryt alkoi pikkuhiljaa> sain tipan kautta lääkettä ja olo oli jälleen hyvä (ei särkyjä, mutta pyörytti hieman (en ollut syönyt 18 tuntiin, eikä ollut vieläkään ruokahalua, mutta voileivän syöminen ja kaakao auttoi oloa kummasti!! suosittelen! tosin ensimmäisen puolen tunnin aikana en edes voinut kuvitella nostavani muovimukillista vettä, lihakset hyvin heikot)))
-KOTIUTUMINEN 3h heräämisestä. olo parani koko ajan, sain lisää särkylääkkeitä ennen lähtöä. läheisten kanssa jutteleminen piristi kovasti! yritin muistaa jatkuvan nestetankkauksen, lähinnä jotain verensokeria kohottavaa, vaikka ei millään tehnyt mieli.
KOTONA: normaali olo. paineen tuntuminen rintakehässä, ei särkyjä muutakun nauraessa. vessassa käynti ja syöminen sujui ilman apuja. ei tehnyt mieli nostella yhtään mitään, rrintalihakset hyvin heikot, jopa 0.5l juomapullo tuntui epämukavalta.
APUA TARVITSIN: deodorantin laittaminen, turvavyön kiinnittäminen, auton oven avaaminen, kaikki kantaminen, valokuvien ottaminen, WC pöntön napin painaminen;)
vielä lisättävää:
-KLINIKALLA, järkyttävä virtsatientulehdus tunne iski ja sitten kulutinkin vessassa puolet ajasta. tämän takia rinnat unohtui ihan täysin, sillä polttava tunne kyseisellä alueella oli paljon sietämättömämpi. eli jopa virtsatientulehdus oireet pahemmat kuin rinta-operaatio. onnekseni oireet hävisivät muutaman tunnin kuluttua (??) mikä lie sitten olikaan.
-EKA YÖ vähän jännittää, että heräänkö särkyihin ja osaanko nukkua minulle epätavallisessa asennossa: selällään.
-vaikea sanoa miten paljon rinnat TURVOKSISSA. hehee toivottavasti ei paljoo, sillä muuten ois saanu olla isommatkin implantit (ei vaan mahtunut enempää, sillä rinnat timmissä kunnossa (en ole imettänyt ja olen ale 30v). mutta turvotusta kuitenkin havaittavissa. KOKO ero nyt: ennen operaatiota pieni kahvikupillinen, nyt kaksi kädellistä=yksi rinta
-KOSKETUS tunto jokapuolella rintoja normaali, paitsi nännien päältä lähes tunnottomat. pitäisi palautua muutaman viikon kuluttua viimeistään. paine tunto hieman outo ja heikompi kuin normaalisti (varmaan johtuu turvotuksesta).
toivottavasti tästä on hyötyä tuleville silikonin ottajille:D huomenna toivottavasti jaksan kirjoittaa lisää!
terveisin vanha pieni B uusi iso C (tai nyt ainakin vielä D)
Harkitsen rintojeni täyttöä, mutta vastaavanlaiset kirjoitukset laittavat kovasti epäröimään.
Et halua kommentteja niiltä, jotka eivät pidä silikoneista, miksi? Noinko paljon operaatio sinua vieläkin epäilyttää, että olet epävarma ratkaisustasi ja haluat laittaa pääsi pensaaseen. Suojella itseäsi eriäviltä mielipiteiltä ja mahdollisuudelta että teitkin väärän ratkaisun? Uskotella itsellesi että teit oikein ja saada muilta vahvistusta ratkaisusi hyväksyttävyydestä?
Olen lueskellut myös noiden silikoneista varoittelevien viestejä. Ihmettelen miksi niitä vastaan noustaan niin kovasti. Tottahan he kirjoittelevat. Täytyyhän jokaisen joka silikoneja harkitsee tai ne on hankkinut tietää näistä riskeistä. Miksi sitten niiden ilmoittaminen ja niistä tiedottaminen nostaa moista vastustusta? Onko se taas samaa pään pensaaseen työntämistä, itselleen valehtelua. Uskottelua, ettei mitään riskejä tai ongelmia silikoneista ole tai tule.
Mulla on vielä harkinnassa korjauttaa imetyksessä 20 vuotta sitten roikahtaneet rintani tyhjästä b:stä isoon B:hen. Asiallisia ja luotettavia tietoja onnistuneista ja luonnollisista silikonirinnoista ei vaan löydy mistään. Sen sijaan tutkittua tietoa silikonien haitoista (ja negatiivisista puolista) on vaikka kuinka. Suoraan sanottuna tämä v*tuttaa, sillä haluaisin vahvistusta ratkaisulleni. Nykytiedoilla sitä ei saa. Konsultaatiossa lääkärikin kertoi ihan reilusti mitä on luvassa. Ei kiva :(. Monta vuotta olen jo miettinyt ja punninnut asioita. Tällä hetkellä olen edelleen tyytyväisempi onnettomiin aitoihin rintoihini kuin kuvitteellisiiin silikonirintoihini.
edellinen, vastaus kysymykseesi: en epäröi lainkaa, eikä kaduta yhtään operaatio. päin vastoin, olen jo nyt todella tyytyväinen ja onnellinen, vaikka varsinainen lopputulos näkyvissä vasta myöhemmin. syy siihen, etten halua negatiivista palautetta, on siinä, että tältä fuurumilta olen saanut sitä tarpeeksi. se on toisaaalta myös avartanut katsettani, ennenkuin päätin operaatiosta, luin itsekin todella hyvin kaikki riskit, ja niitähän on aika liuta. mitä sinunkin täytyy tehdä, on punnita hyvien ja huonojen puolien kesken, listaa vaikka paperille /- asiat, niin selkeyttää mielipiteitäsi. sinun täytyy hyväksyä, että esim. aina on mahdollisuus joutua toiseen operaatioon tai vaikkapa kolmanteen joku päivä. itse kun aloin miettimään silikoneja ensimmäisiä kertoja, sanoin ehdottoman EI:n seuraaville operaatioille. ymmärsin kuitenkin että sitten minun ei kannata lähteä prosessiin lainkaan. mieli kuitenkin muuttui kuukausien aikana.. sinun ja minun lähtötilanteet ovat erit.... se vaikuttaa paljon myös päätöksen tekoon. vielä lisäystä siihen, että miksi en mielellään halua tänne silikonivastaisten mielipiteitä on, että en ole vielä kertonut syytä myönteiseen päätökseeni (huom, syy ei ole aina vain kuppikoon kasvattaminen ja omatunto jne..) itselläni oli muutamia muitakin painavia syitä. ja mielestäni minun ei tarvitse lueskella täällä niitä lukuisia neg. kommentteja (trust me, olen lukenut niitä NIIIN paljon, se on ihan hyödyllistä aikanaan, kannatan) koska kukaan ei ole minua tuomitsemaan, tämä on minun kehoni. NYT tarkoituksenani on vain jakaa näiden muutamien leikkauksenj älkeisten päivien tuntemuksia, mitä olen lukenut paljon itse (ja Youtubessa on muuten paljon jos haluatte katsoa) sillä mielestäni ennen operaatiota oli mukava kuulla muiden kommentteja, tietää vähän mitä odottaa. olen uusi käyttäjä tällä foorumilla, näitä kokemuksia saattaa olla paljonkin muilta kokeneilta, mutta en ole itse niin vanhoja kirjoituksia lukenut. tarkoituksenani on kirjoittaa asiasta, sillä uskon että täällä on joku joka on kiinnostunut. halu vain auttaa muita, sillä olen saanut itse täältä ja muilta sivuilta paljon neuvoja (hehe myös niitä negatiivisia).
sharing is caring. =)
vielä lisäystä edelliseen.
"puntarointia", miestäni ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä. usko pois, tiedän miltä sinunta tuntuu. kaikki käyvät (tai ei välttämättä ihan kaikista silikoni-bimboimmat, meitä on niin erilaisia, anteeks) samat asiat läpi moneen kertaan kuin sinunkin viestistä sain käsityksen. suosittelen, että kannattaakin ajatella huolella! itse elän uskossa, että ensimmäisen operaation jälkeen olen leikkauskierteessä, mutta tämän jokoinen silikonit ottava täytyy hyväksyä. Vaikka he sanovatkin (eli silikoni valmistajat sekä ainakin minun kirurgi) että nykyään nämä ovat elinikäiset implantit, mikä tarkoittaa, että rikkoutumisia/vuotamisia ei tulisi. lupaus "elinikäinen implantti" ei kuitenkaan lupaa, etteikö kapseloitumista voisi tapahtua. silikonit hankkivan naisen täytyy hyväksyä, että näin saattaa käydä. jopa ensimmäisen vuoden sisällä, 5 vuoden, 20 vuoden, never know. toivon todella, ettei kenenkää tarvitsisia joutua uusinta leikkaukseen kapseloitumisen takia, mutta tämä kun on jokaisen kehon, ja immuunipuolustuksen yksilöllinen reaktio. eli alkaako keho hylkimään implanttia paljon, vain vähän vai ei lainkaan. tämä riski täytyy kuitenkin hyväksyä(monien muiden riskien tapaan), ja en voi muuta sanoa, ku että paska tuuri, jos kapseloituminen sattuu kohdalleni!
kysy vain lisää, jos on jotain vielä mielessä, ja jos haluat kuulla mielipiteeni. muista kuitenkin, että nämä ovat minun kokemukseni ja mielipiteeni. älä muodosta käsitystäsi näiden kirjoitusten pohjalta. sulattele asiaa pikkuhiljaa. lue/kuuntele monien ihmisten mielipiteitä. älä hätiköi päätöksen kanssa.
toivottavasti olen avuksi. jos ei mielipiteeni ja kokemukseni miellytä, muista, nämä ovat vain yhden naisen kirjoittamia. mielipiteitä on lukemattomia, ja niin on naisiakin!:)
ilo auttaa!
ainiin, minun neuvoni lauseesi "Tällä hetkellä olen edelleen tyytyväisempi onnettomiin aitoihin rintoihini kuin kuvitteellisiiin silikonirintoihini." on että kuulostaa siltä, että sinulla ei ole syytä ottaa silikoneja (ainakaan vielä) jos olet hyvin tyytyväinen rintoihisi. toisaalta, minäkin olin melko tyytyväinen pieniin rintoihini, mutta tiesin kuitenkin mitä halusin. ja onhan nämä vieläkin minun rintani:) hieman boostia vaan nyt operaation jälkeen. I love them!!
AAMU YÖ. heräsin jo toisen kerran särkyihin, olin pysynyt hyvin selällään, mutta liikkunut niin vähän yön aikana että kyynärhermo puutui ja heräsin sekä rinta särkyihin että kyynärhermo puutos tunteisiin (eli pikkurilli ja nimetön tunnottomat). halusin jaloitella ja saada veren kiertämään paremmin, joten nousin ottamaan särkylääkkeen. tai siis, mieheni työnti minut selästä istuma-asentoon, en olisi yksin päässyt MIHINKÄÄN, koski niin kovaa ja tuntuu ettei lihakset vaan kantanut. ilman häntä en olisi pärjännyt: kävelemään pystyin hitaasti taapertaen, mutta oven kahvaa en pystynyt painamaan alas enkä valoja napsauttamaan päälle, että sen verran heikkona olin. hartiat tuntuu jännittyvän ylös, yritän muistaa laskea ne jatkuvasti, että lihakset tottuisivat hyvään asentoo ja veri pääsee helpommin kiertämään (jännittyneessä lihaskudoksessa hapenpuute joka lisää kipuja). säryt ovat levinneet enemmän sivuille ja kainalon seudulle. illalla kun kävin makuu asentoon, paineen tunne rintakehässä kuin 100kiloa olisi rintojen päällä. ulos hengitys spontaania( kuten normaalistikin alipaineen takia) mutta sisäänhengityksessä joutuu ajattelemaan välillä hieman> hengitys paineen takia pinnallista ja välillä joutuu ottamaan syviä hengenvetoja, se koskee hieman (implantit lihaksen alla, ja lihas venyneessä tilassa). tosiaan, minulle laitettiin sairaalassa kaksi 10cm leveää tosi vahvaa teippiä joka lähtee selästä sivuila (ei siis koko kehon ympäri) rintojen päällä kiristävästi. rinnat ovat melko lytyssä teippejen takia(pitää implantit alkuun paikoillaan. teipit voin ottaa 3 päivän jälkeen pois, jolloin voin käydä suihkussa ekaa kertaa. särkylääke vaikuttaa, ja alkaa olla jälleen hyvä olo. rinnat yhtä turvonneet kuin kokoajan olleet heti herättyäni. hieman tuntopuutoksia nyt myös rinnan alaosassa.
Ihanaa kun jaksoit kirjoittaa, mitkä oli fiilikset leikkauksen jälkeen. Itse olen menossa heinäkuun lopulla suurennuttamaan rintani. :)
Nuo kivut vähän pelottavat, koska itselläni ei ole mikään hirveän korkea kipukynnys. Olen kuitenkin valmis kärsimään ne, eiköhän se ole sen arvoista. :)
kiva kuulla että edes jollekin ollut hyödyksi!:) kiitti sulle et mainitsit!
itse kanssa pelkäsin kipuja, paljon! mut olin varautunut paljon pahempaan. en edes uskaltais ottaa tatuointia ku varmasti koskis niin paljon hehee:) toki toiset saattaa reagoida anestesia lääkkeen kanssa ja alkaa oksentaa herättyään. onneks mulle ei käyny niin vaikka sitäkin kovasti pelkäsin. varmaan kovin kivuliasta oksentaa, kun särkee jo valmiiks. kaikki koskee mihin tarvii vatsalihaksiakin. jotkut naiset sano (kuulin tän aikasemmin) et tän prosessin jälkeen ainakin tietää mihin tarvii rintalihaksia ja olen täysin samaa mieltä. kyl ne näköjään auttaa melkein liikkeessä kun liikkeessä. kivut tosin varottaa liikkeistä. olin jo vähän huolissaan, et liikunko liikaa, jos otan särkylääkkeitä sillai et ei oo kipuja ja sit oon melko normaalisti ja sit esim tänä aamuna (ensimmäinen aamu) pelkkä kaukosäätimeen kurkottaminen(10cm päähän) koskee ja tuntuu epämielyttävältä. pitäis varmaan malttaa olla ensimmäiset päivät vaan tekemättä yhtään mitään, ettei vaan satu mitään sisäisiä tikkejä repeitymään yms.. ainahan on mahdollisuus.
nauraminen on kans kivuliasta jopa lääkityksen kanssa.
älä pelkää kipuja liikaa. mä ajattelin ennen operaatiota, et mun pari kaveriakin on käyny tän läpi ni hemmetti kyllä mäkii kestän ne säryt! ja oikeesti, ei vaan mun kaverit vaan TOSI moni nainen käy tän läpi kans. kyllä mekii!:D
huh, en kestäis odottaa heinäkuulle asti:)) mut nauti vielä nykyisistä rinnoista joka päivä sinne leikkaus päivään saakka! nii mäkii tein! ku niitä ku ei sit koskaan saa enää takas entisellään. nii ja muista ottaa paljon kuvia. mä otin ihan hullusti, ja nyt oon tosi hyvä fiilis et otinkin! lopputulosta on aina kiva vertailla!
pakko sanoo viel yks juttu. oon kattonu noita youtube videoita "testimonial breast augmentation" jne.. ja jotkut naiset hehkuttaa et ovat menneet samana tai seuraavana päivänä shoppailee uusia vaatteita. huh ite haluan kyllä pysyä ihan rauhallisesti kotona. liekkö sit totta vai ei. meitä on niin moneks!
Näistä kommenteista tuli taas silikonitytöt mieleen. Kiitoksella muistelen tuota suljettua keskusteluyhteisöä, josta sain paljon totuudenmukaista tietoa ennen omaa leikkaustani. Sieltä sai paljon tietoa niin myönteistä kuin kielteistäkin ja uskalsin lähteä leikkaukseen. Koska jokainen kirjoittaja pystyttiin tunnistamaan, mainostajat heitettiin yhteisöstä ulos. Näköjää vastaavaa yhteisöä tarvittaisiin edelleenkin.
silikonitytöt-yhteisö ei siis toimi enää, miksi? en itse ollutkaan tietoinen koko asiasta. kerro lisää!:) hmm aloinkin miettimään heti foorumin uudelleen perustamista. mutta mitenkähän tiedon levittäminen onnistuu, jos ei voi mainostaa..
Yhteisö muutti ja vaihtoi nimeään. Jostain vanhemmista viesteistä voi löytyä tietoa. Toiminnasta tai toimimattomuudesta minulla ei ole tietoa koska en enää kaivannut tietoa ja kirjoitin kokemuksistani sinne leikkauksen jälkeen vain vähän aikaa. Hyvää oli myös aito kuvagalleria. Töitä tuollaisen suljetun yhteisön ylläpito varmaankin teetti, kun piti tarkistaa jokaisen kirjoittajan tausta ja vahtia mitä palstalle kirjoitetaan tai minkälaisia kuvia pistetään esiin. Käyttäjät löysivät tuonne mm. täällä kerrotulla linkillä.
ensimmäinen kokonainen päivä meni melko hyvin. kivut eivät ole muuttuneet. eilen päätin jopa lähteä ajelulle sulhaseni seuraksi. menin hänen mukanaan yhteen liikkeeseenkin, mutta se oli osoittautuikin typeräksi päätökseksi, sillä päädyin vain istumaan. vähäinenkin seisominen ja enempi kävely alkoi huimaamaan ja teki muutenkin voimattoman olon. eli en suosittele minnekkään lähtemistä vaikka olo olisi kuinka hyvä!:) panacod tekee hassun olon. olen nukkunut muutaman tuntien päikkäreitä useaan kertaan ja katsonut leffoja. nyt toisenkin yön pystyin nukkumaan hyvin. en ole enää ainakaan huolissaan, että pyörähtäisin kyljelleni unissani, sanotaanko näin, että mahdoton tehtävä. lihakset eivät tottele jos on ollut pitempään paikallaan ja aamulla kun heräsin taas särkyihin niin oli kyllä melko tuskainen olo. nyt kun pääsin istumaasentoon avun kera, on jo paljon parempi olo. yön aikana paineen tunne rintoihin kertyy entisestään. mutta melkeinpä selkään sattui tälläkertaa enemmän, kun en ole tottunut selällään nukkumiseen.
fiilikset kaikin puolin hyvät. jotkut sanovat että ensimmäisten päivien aikana tulee vaihtelevia mielipiteitä et kannattiko ottaa vai eikö olisi pitänyt. no itse en ole missään vaiheessa katunut silikonien ottamista. alan myös tottua turvonneeseen kokoon, et varmaan sit pieni järkytys kun turvotus laskee kun pienemmät ne olikin:D itselläni on ollut melko kovat säryt, mutta ei ne ylitsepääsemättömät ole! tältä päivältä odotan jo hieman parempaa. pystyn jo käyttämään hieman enemmän voimaa, mutta en tiedä johtuuko se vaan kipuihin tottumisesta:) jalkoja olen oppinut käyttämään aika hyvin apuna. pienikin kumartaminen eteen tai nojaaminen taakse ilman tukea koskee eniten.
ruokahalua ei ole palautunut vielä. suosittelen kuitenkin säännöllistä pientä syömistä, että maha toimii paremmin lääkkeiden kanssa. mittasin verenpaineen eilen ihan huvikseen ja aika alhaset lukemat oli. yritinkin syödä jotain suolasta että nousis paineetkin.
anteeks epämääräinen kielioppi. en tee tarkistuslukua. sen verran huonolla tuulella kuitenkin olen.
terve.mut leikattiin tammikuun lopulla.puoliksi lihaksen alle laitettiin.tulos oli upea,mutta kyllä parantumiseen meni aikaa.rintalihakset olivat älyttömän kipeät,eikä mikään lääke oikein auttanut.muuta vaivaa ei ollut.ehkä kauheinta oli se tylsyyden tunne kun mitään ei pystynyt tekemään.nyt tissit ovat jo täysin parantuneet,arvet valenemaan päin,rasvailen niitä bebantheenilla.mahallaan pystyy täysin nukkumaan ja oma silmä täysin niihin tottunut.leikkaukseen menoa en kadu pätkääkään,vaan olen hurjan onnellinen että menin.mahtava tunne kun katsoo peiliin,et hei noi on mun omat,heh.liivejä en ole käyttänyt enään aikoihin,tuossahan nuo heiluvat ja odottavat kesää.
pe operaatio, nyt viikonloppu takana ja tänään ma jo työpäivä. mieli pirteä ja ei juurikaan särkyjä. otin kuitenkin burana 600 aamusta, niin tuli täysin normaali olo. olen todella yllättynyt miten helposti kaikki kuitenkin loppujen lopuksi meni. näin kolmantena päivänä pystyn jo pukemaan vaatteen kun vaatteen päälle (eli kädet liikkuu joka suuntaan), nostelemaan tavaroita ilman kiputuntemuksia ja kaikki muutkin asiat, mitkä oluvat vaivalloisia 1. ja 2. päivänä. pienillä kävelylenkeillä olen käynyt joka päivä. tänään oli ensimmäinen päivä kun en tullut takaisin kotiin uupuneena. panacodit lopetin 2. päivän jälkeen. ne väsyttävät, mulla meni niistä ruokahalu kokonaan (tosin kivut veivät kanssa), aiheutti ummetusta ja tokkuraista oloa. nyt tyydyn bunaraan tarvittaessa (vaikka kirurgini kielsikin sen verta ohentavan puolensa takia, mut on tän palstan naiset muutkin syöneet ilman komplikaatioita tai edes mustelmia niin kyllä minäkin uskallan). Rintani ovat todella hyvän näköiset uu-la-laa:D olen tosi tyytyväinen silikoneihin! Rinnat ovat yllättävän luonnollisen näköiset (kuvittelin paljon palloisempaa vaikutelmaa ensimmäisiltä viikoilta). osa tekijä on myös, että eivät ole liian isot suhteutettuna kehooni. ei mustelmia ja haavat lähteny hyvin parantumaan. nyt toivon vaan että toipuminen etenisi samaan tahtiin ja seuraavien kuukausien aikana tulevat muutokset (luonnollinen roikkuminen jne.) eivät toisi mitään ikävää tullessaan!
Erittäin tyytyväinen!!
nyt tasan viikko leikkauksesta. 3 päivää söin särkylääkkeitä. nuo kolme päivää pidin vapaata ja sitten takaisin töihin (istumatyö). ei särkyjä ja turvotus alkoi laske 4.n päivän jälkeen. nyt toinen rinta vielä hieman pinkeä, mutta toinen alkaa olla jo melko luomu rinnan tuntuinen. toipuminen ollut yllättävän nopeaa ja vaivatonta. ensikertalaiseksi olen todella yllättynyt. lopputulokseen todella tyytyväinen, vaikka rinnat tulevat vielä yhä naturalisoitumaan seuraavien viikkojen aikana. tikkejä mulle ei laitettu ja haavat parantuneet todella nopeasti. nyt vaan kutisee hirveesti>parantumisen merkki!:)