Huhtiniemen ja kesän -44 tapahtumista ja niiden oikeista asiantuntijoista?
Ovatko todelliset asiantuntijat huhun käynnistäneet torivalvoja Koistinen ja putkiasentaja Veli Holappa? Ainakin heillä on riittävä koulutus ja asiantuntemus siinä kuin Jour45:llä ja Vanhalla Kartalla, jotka ovat osoittaneet samantasoista tietorikkautta.
Vai onko asiantuntemus sittenkin tarinat julkisuuteen tuoneilla toimittajilla Meuronen ja Arponen? Hehän ovat vakuuttaneet kertomustensa olevan totta. Ei kai rehelliset toimittajat valehtele? Todisteet tosin on jääneet vakuuttelujen tasolle.
Se on selvää, että pelkkiä pellejä ovat ne toimittajat, tutkijat, sotilasasiantuntijat ja veteraanit, jotka kieltävät niin huhut kuin salaiset ja laittomat teloitukset. Ja vielä kehtaavat vaatia todisteita!! Sehän osoittaa täyttä asiantuntemattomuutta ja halua salata rikokset. Vielä hullumpaa on väittää tapahtumien selviävän arkistojen ja mukna olleiden kertomusten perusteella. Onhan vitsi!!
Vai onko paras asiantuntija sittenkin Ylikangas, joka vakuutti huhun todeksi, mutta peruutti sen viime tingassa ja esitti "viitteellisen arvion" tapahtuneista teloituksista. Todisteita ei ole löytynyt, mutta pitäähän miehen sanaan uskoa. Miksi irvaillaan "viihteellisestä arvailusta" suuren tutkijan kohdalla?
Ovatko todelliset asiantuntijat huhun käynnistäneet torivalvoja Koistinen ja putkiasentaja Veli Holappa? Ainakin heillä on riittävä koulutus ja asiantuntemus siinä kuin Jour45:llä ja Vanhalla Kartalla, jotka ovat osoittaneet samantasoista tietorikkautta.
Vai onko asiantuntemus sittenkin tarinat julkisuuteen tuoneilla toimittajilla Meuronen ja Arponen? Hehän ovat vakuuttaneet kertomustensa olevan totta. Ei kai rehelliset toimittajat valehtele? Todisteet tosin on jääneet vakuuttelujen tasolle.
Se on selvää, että pelkkiä pellejä ovat ne toimittajat, tutkijat, sotilasasiantuntijat ja veteraanit, jotka kieltävät niin huhut kuin salaiset ja laittomat teloitukset. Ja vielä kehtaavat vaatia todisteita!! Sehän osoittaa täyttä asiantuntemattomuutta ja halua salata rikokset. Vielä hullumpaa on väittää tapahtumien selviävän arkistojen ja mukna olleiden kertomusten perusteella. Onhan vitsi!!
Vai onko paras asiantuntija sittenkin Ylikangas, joka vakuutti huhun todeksi, mutta peruutti sen viime tingassa ja esitti "viitteellisen arvion" tapahtuneista teloituksista. Todisteita ei ole löytynyt, mutta pitäähän miehen sanaan uskoa. Miksi irvaillaan "viihteellisestä arvailusta" suuren tutkijan kohdalla?
Vastaukset 21
Vanhimmat
kyllä tuntee asian. Minä ainakin luotan häneen. Heikki on Suomen paras tutkija. Jos hän sanoo, että Huhtiniemen huhu ei pidä paikkaansa, niin asai on sillä selvä.
ovat todistaneet Huhtiniemen ruumislöydöt osaksi venäläistä sotilaskalmistoa. Eikö se ole viimeinkin Huhtiniemen huhun loppu?
Täällä eräs vaaliehdokkaan mainostaja on koko ajan jankuttanut että KAIKKI löydöt Venäläisiä.Kuitenkaan 1800 luvun loppupuolen kartoissa ko. kohdassa ei ole hautausmaita.
pysyvä hautausmaa, vaan kalmisto, jota käytettiin vain ajoittain. Ilmeisesti lähinnä kulkutauteihin kuolleiden hautauksiin. Se on voinut samalla olla roomalaiskatolisten hautauspaikka. Sellainen mainitaan ratsuväen historiassa, mutta tarkkaa sijaintia ei enää 1920 tiedetty.
Eikä 1800-luvulla kuolleet tsaarin sotilaat muutu suomalaisiksi, vaikka kuinka intetään.
Nyt vedetään Huhtiniemi-keskustelussa jo Katyn ja Espanja todisteiksi!!
Kuitenkaan niillä ei ole mitään tekemistä kesän -44 tapahtuminen kanssa Suomessa.
Vaikka kuinka väitetään papereita hävitetyn ja salaamisvaloja vannotun, niin muistitietoa ei voi hävittää.
Miksi siis yksikään esimerkiksi Ylikankaalle muistojaan kertonut veteraani ei ole tiennyt mitään väitetyistä teloituksista, vaikka Huhtiniemi oli silloin (kesällä 2007) kuumimmillaan? Katso Ylikankaan Kannas-kokoelma Kansallisarkistossa.
Sama koskee pitkäaikaisia keskusteluja esimerkiksi sotamies Hytin tapauksesta. Miksei siinä yhteydessä tullut esiin mitään toista vastaavaa? Tai käsiteltäessä kenraali Vihman määräämiä karkureiden ampumisia?
kyllä tehtiin, mutta ihan muualla kuin Huhtiniemessä. Ammutut haudattiin Rauhaan ja Luumäelle ja ehkä muuallekin, mutta ei Huhtiniemeen.
Itseään Huhtiniemi-tutkijaksi väittävä suuhygieenikko Pelho on väittänyt ( taas kerran) perättömiä IS:n arkiston Huhtiniemi-tietojen poistoista.
Tässä vähän aineistoa agricolasta lainattuna:
####
#
Huhtiniemi-kirjailija Jaakkonen: Sinisilmäistä, toimittajat
16.10.2007
Lappeenrannan Huhtiniemestä on uutuuskirjan mukaan sukeutunut Suomen suurin historiallinen väärennös. Toimittaja Pasi Jaakkosen mielestä lähin vertai...
#
Uutiset
Huhtiniemen kaivaukset päättyivät tuloksettomina
16.10.2007
Lappeenrannan Huhtiniemestä ei ole löytynyt viitteitä jatkosotaan liittyvistä joukkohaudoista. Tutkimuksia johtanut arkeologian professori Mika Lavent...
#
Uutiset
Huhtiniemen kaivaukset päättyivät tuloksettomina
10.10.2007
Kesän 1944 teloitusväitteitä selvittäneet kaivaukset Lappeerannan Huhtiniemessä ovat päättyneet.
#
Uutiset
Ylikangas: Huhut Huhtiniemen salaisesta kenttäoikeudesta huijausta
02.10.2007
Professori Heikki Ylikangas tyrmää uudessa tutkimuksessaan tiedot Lappeenrannan salaisesta kenttäoikeudesta ja 500-600 teloitetusta sotilaskarkurista...
#
Uutiset
Huhtiniemen kaivaukset alkavat uudelleen
30.09.2007
Huhtiniemen kaivaukset Lappeenrannassa jatkuvat maanantaina. Kolme viikkoa kestävät tutkimukset keskittyvät pääasiassa Huhtiniemen leirintäalueen maast...
#
Uutiset
Kolmannes suomalaisista ei usko Huhtiniemeen
28.05.2007
Sotakesän 1944 huhutut teloitukset Lappeenrannassa jakavat suomalaiset kahteen lähes yhtä suureen leiriin, mitä tarinan todenperäisyyteen tulee.
#
Uutiset
Huhtiniemen huhu elää
26.05.2007
Huhu Lappeenrannan Huhtiniemessä kesällä 1944 toimineesta salaisesta kenttäoikeudesta on lähes jokainen suomalainen aikuisen tiedossa.
#
Uutiset
Huhtiniemen "syväkurkku" vaikenee 27 vuotta
20.04.2007
"Huhtiniemi-legendan avaintodistaja on päättänyt avata arkistonsa vasta 2034.
#
Uutiset
Huhtiniemen kaivauksia jatketaan
Julkaistu: 19.04.2007 18:28, päivitetty: 19.04.2007 18:38
Lappeenrannan Huhtiniemen mysteerio sai tänään osittain ratkaisun, kun joukkohaudasta löytyneitä vainajia tutkineet arkeologit ja oikeuslääkärit julkis...
#
Uutiset
Huhtiniemen luurangot eivät kuulu teloitetuille
17.04.2007
Tutkimukset näyttävät vahvistavan, etteivät Lappeenrannan Huhtiniemen joukkohaudoista löydetyt luurangot liity sodanaikaisiin teloituksiin. Helsingin y...
http://www.iltasanomat.fi/haku/?search- ... ory=kaikki ###
Pelho näkyy pyrkivän Huhtiniemen satusetien maineikkaaseen joukkoon. Ainakin virheelliset väitteet ja tahalliset(?) väärä tiedot viittaavat suureen tulevaisuuteen Suomen suurimman historiallisen väärennöksen jatkajana.
Onkohan tuo Pelho tehnyt mitään muuta tutkimustyötä kuin suiden tutkimusta? Eikö tuollainen sotatapahtumien tutkiminen edellytä jonkinlaista asiantuntemusta esimerkiksi sotahistoriassa?
Eihän sitä tosin ollut näillä alkuvaiheen tietäjilläkään. Omasta päästään tai huhuista ne nuo tarinansa synnyttivät. Vai kuinka?
saada Huhtiniemen huhuun uskovien suut hygieenisiksi. Sitä on kaivattukin. Niin rivoa on uskovaisten klielenkäyttö ollut tälläkin palstalla.
Onko joku veteraani kertonut todella nähneensä teloituksia? Siis selvästi ajat ja paikat ynnä yksiköt mainiten? Tarkoitan muita kuin näitä kenttäoikeuksien määräämiä ja muuten esillä olleita? Mihin huhut oikein perustuvat?
"Mihin huhut oikein perustuvat?"
Kuvitelmiinhan huhut perustuvat. Ja kun ne riittävän usein toistetaan, niihin uskotaan. Sitten ne ovatkin tosia.
huhut perustu aina kuvitelmiin.
Onhan myös olemassa huhuja joiden takaa paljastunut ihan oikea asiakin, torihuhuissakin aina jotain perää mutta useimmiten matkalla jo muuttunut.
sen liitännäiset perustuvat tasan tarkkaan kuvitelmiin. Jos olisi totta takana, se olisi ajat sitten paljastunut. Nyt on satusetien juttuja jauhettu niin kauan, että yksinkertaiset sielut ovat ruvenneet niihin uskomaan.
0 vai 3000 teloitettua rintamakarkuria?
Sota-arkistomme saloihin perehtynyt kirjailija Paavo Haavikko lausui Huhtiniemen teloitusten asiakirjoista näin:
"Meillä on tapana uskoa tai uskotella että kaikki mitä on tapahtunut on kirjattu papereille eikä mitään muuta kuin mitä on kirjattu ole siis tapahtunut. Siksi jäljettömiin kadonneiden myötä ovat heitä koskevat paperit kadonneet jäljettömiin, näkymättömän käden kautta."
Se, että näkymätön käsi on toiminut ja on olemassa, on tosiasia.
Kenraaliluutnantti K.L. Oesch kirjoitti aikoinaan Helsingin keskusvankilasta korkeimmalle oikeudelle valituskirjelmän, jossa hän vaati hänelle tuomittua rangaistusta kumottavaksi. Kyse oli sotavankien surmaamista koskevasta asiasta:
"Ei ole myöskään minun syytäni tai aloitettani se, että Päämajassa oli ennen minun sinne saapumista syyskuussa 1944 pantu alulle ns. kompremettoivien asiakirjojen hävittäminen, joiden mukana myöskin k.o. syyteasiaa koskeva sodanaikainen tutkimusaineisto hävitettiin. Ei ole minun syytäni, että periaatteellinen päätös asiassa oli tehty jo ennen tuloani."
Kenraali Oeschin lausunnon ideahan oli, etten minä mutta ne, Mannerheim ja muut tuhmat pojat, tuhosivat sota-arkiston asiakirjat kesällä ja syksyllä 1944.
Mutta missä ovat sota-arkistoon Turusta vuonna 1970 toimitetut asiakirjat, joissa oli useita tarkasti laadittuja luetteloita satojen rintamakarkureiden teloituksista?
Arkistolaitoksen tiedotteen mukaan armeijan itsensä valvoma sota-arkisto ei koskaan lajitellut kaikkia sinne toimitettuja sota-ajan asiakirjoja. Ne harkitusti salattiin Suomen kansalta. Sota-arkisto lakkautettiin 1.1.2008 alkaen. Nämä lajittelemattomat sota-ajan armeijan asiakirjat ovat siis olleet salaisia jo 70 vuotta!
Lajittelemattomat - siis yhä salaiset - sota-ajan armeijan asiakirjat vuosilta 1939-44 ovat nyt lajiteltavana Mikkelissä Elinkeinoelämän keskusliitto ry-nimisen yksityisen yhdistyksen arkistossa suojeluskuntalaisten perillisten voimin.
Arkistolaitos on ilmoittanut lajittelun ja kunnostuksen valmistuvan Mikkelissä vuonna 2013.
Vasta sen jälkeen näemme ja tiedämme, mitä kaikkea tuhoa näkymätön käsi on tehnyt sota-arkistossamme.
Teoriassahan on mahdollista, että Lappeenrannan seudun rintamakarkureiden ampumisia ja teloituksia koskevat asiakirjat ovat olleet tallella sota-arkistossamme ja ovat pysyneet salaisina yksinomaan ja ainoastaan "lajittelemattomuutensa takia".
Ja asiakirjat ovat snäin pysyneet poissa kansallisesta sotahistoriamme tutkimuksesta, kirjallisuudestamme sekä Huhtiniemi-pohdinnoistamme 67 vuotta.
Se, lahtasivatko suojeluskuntalaiset ja sotapoliisit Lappeenrannan seudulla ja Saimaan saarissa kesällä 1944 2000 vai 3000 punikeiksi, kommunisteiksi ja hulluksi luokittelemiansa rintamakarkuria ja työväenjärjestöjen aktiivia, on siis tänään tutkimuksellisesti ja rikosoikeudellisesti avointa ja epäselvää.
Martti Pelho
suuhygienisti
Alhaurin el Grande
Andalusia
1.Akateemikko Paavo Haavikko oli eläessään yksi pahiten Huhtiniemen huhuun hurahtanut. Hän kirjoitti kuvitelmansa Viipurista kadonneiden virheelliseen lukuun perustaen. Näitä teloituksia ei ole tapahtunut. Haavikko ei ole ollenkaan arkistotutkimukseen perehtynyt.
2. Oesch tarkoittaa sotavankien käsittelystä annettujen ohjeiden hävittämistä. Ohjeissa tulkittiin aika vapaasti kansainvälisiä sopimuksia sillä perusteella, että NL ei ollut niitä allekirjoittanut.
3. Turun sotilaspiirin esikunnasta 1970 lähetetyt asiakirjat sisälsivät kenttäoikeuksissa annettuja vankeustuomioita sotapelkuruudesta eli karkuruudesta. Näitä tuomioita annettiin koko armeijassa noin 2500, silloin kun karkuri ei suostunut mihinkään palvelukseen. Miehet vapautettiin syksyllä -44.
4. Sota-arkistoon toimitettuja asiakirjoja on on lajiteltu vuosikymmenet tärkeimmistä aloittaen. Ne ovat olleet tutkijoiden käytössä koko ajan sodasta lähtien.Asiakirjoja on suunnaton määrä.
Lopulta annettiin varojen sen salliessa ulkopuoliselle yritykselle järjestettäväksi sellaisia asiakirjoja, joita ei ollut ehditty järjestää, Ne ovat enimmäkseen paikallisten suojeluskuntien papereita, joilla on merkitystä lähinnä kotiseutuhistorioitsijoille.
5. Sota-arkisto toimii edelleen kuten ennenkin. Se on nyt osa Kansallisarkistoa.
6. Mitään Huhtiniemen teloituksia ei ole tehty, joten ei niistä ole asiakirjojakaan.
"Se, lahtasivatko suojeluskuntalaiset ja sotapoliisit Lappeenrannan seudulla ja Saimaan saarissa kesällä 1944 2000 vai 3000 punikeiksi, kommunisteiksi ja hulluksi luokittelemiansa rintamakarkuria ja työväenjärjestöjen aktiivia, on siis tänään tutkimuksellisesti ja rikosoikeudellisesti avointa ja epäselvää. "
7. On varmasti ja pysyy. Kyseessä on pelkkä Pelhon uudelleen levittämä hölynpöly. Se ei muutu todeksi, vaikka on jo tuhannet kerrat toistettu.
Herra Pelhon kannattaisi edes hieman perehtyä siihen, mitä Lappeenrannan seudulla on tapahtunut kesällä -44. Siitä on selkeät tiedot olemassa.
Nyt Pelho ylittää jopa sen valehtelun tason, jolle huhun käynnistäjät ja innokkaimmat levittäjät aikanaan pääsivät.
Se on sinänsä kova suoritus.
Ainoatakaan todistetta väitteiden tueksi ei ole esittää. Eikä koskaan tulekaan.
Onhan täällä edes yksi järkiveikko mukana. Tuo muuhan on pelkkää chittiä. Ettei vaan tuo Pelho olisi itte yliprofessori.
Eduskunta jatkoi armeijan edustajien vaatimuksesta sota-ajan asiakirjojen salaamista 1990-luvulla. Yksikään kansanedustaja ei ollut tietoinen, mistä asiakirjoista on kysymys ja ketkä ovat asiassa asianosaisia, joilla oli laillinen oikeus tulla kuulluksi salaamispäätöstä valmisteltaessa.
Arkistolaitoksen ilmoituksen mukaan armeijan sota vuosien 1939-45 lajittelemattomat asiakirjat valmistuvat vasta vuonna 2013. Siis 69-74 vuoden viivella.
Sota-arkiston lakkauttamista 1.1.2008 alkaen esitti hallitus. Ja eduskunta päätti niin.
Puolustusministeriö päätti ostaa salatun sota-arkistomme lajittelu- ja kunnostustyön työnantajien (EK) omistamalta arkistolta. Työväen arkiston tai Kansanarkiston ei sallittu osallistua tarjouskilpailuun. Ostopalvelun hinnaksi ilmoitettiin 6 miljoonaa euroa.
Väite, että kysymys olisi ollut lähes 70 vuotta vain “rahapulasta”, on emähätävale. Kaikki muut läntisen Euroopan maat saivat armeijansa sota-arkistonsa kuntoon jo 1950-luvulla vaikka se teki kipeää ja toi kiellettyjä saloja julki.
Vuonna 1992 tehdyllä ns. “valtioneuvoston päätöksellä “ ostettiin suojaamattomalla dollaripohjaisella osamaksukaupalla lentokoneita Yhdysvalloista. Yhden Hornet-hävittäjän todellinen ostohinta lienee ollut lopulta noin 60 miljoonaa euroa. Koneitahan hankittiin muistaakseni 54.
Kirjailija Paavo Haavikko tutki sota-arkiston aineistoa varsin perusteellisesti ja huolellisesti. Haavikko kertoi havainnoistaan vuonna 1999 julkisuuteen muun muassa näin:
“Sotapäiväkirja vuodelta 1944 on sen pataljoonan osalta, joka puolusti Viipurin eteläistä kaistaa, hienosti ja huonosti tehty väärennos eli uudelleen ehkä alkuperäisen tekstin mukaan mukaillen ja sovittaen tehty muunnelma. Pienellä ja selvällä kirjoitettu jakso piirtää toistuvat asiat keväällä 1944 tavalla, josta näkee, että teksti on tehty samaan syssyyn eli myöhemmin. Kun kopioimisen yksitoikkoisuus on saanut vallan on kirjoittaja ehättänyt jo 9.6. päivän jälkeen merkitsemään heti 11.6. ja korjannut ykkösen sitten nollaksi.”
Haavikko tutki tarkasti prikaatin sotapäiväkirjan ja totesi esimerkiksi sen, että kesäkuun 21. päivän kohdalla on kirjattu karkureista näin; “…kadonneiden luku on todellisuudessa jonkin verran pienempi, koska joukostaan harhautuneita ilmaantui myöhemmin.”
Akateemikko ihmettelee sarkistisesti, miten sotapäiväkirjan kirjoittaja saattoi etukäteen 21.6.1944 klo 09.00 tietää, mitä tulisi tapahtumaan myöhemmin? Havikko piti sotapäiväkirjaa väärennöksenä.
Kenraali Oesch todisti lainaamassani kirjeessään pääesikunnassa kesällä ja syksyllä 1944 suoritetusta rikosoikeudellisesti raskauttavien asiakirjojen tuhoamisesta ja syytti tuhoamistyöstä muita kenraaleja.
Martti Pelho
suuhygienisti
Alhaurin el Grande
Andalusia
tuli jo vastattua.
Kaikki asiakirjat ovat tutkijoiden käytettävissä salaisinakain. Se tarkoittaa vain sitä, ettei niitä voi sellaisinaan julkaista.
20.Prikaatin sotapäiväkirjoja on ymmärrettävisät syistä voitu täydentää kesäkuun 20. päivän osalta myöhemminkin. Viipurin tapahtumat on tutkittu perusteellisesti. Haavikko ei ole tutkija, vaan kirjailija, joka on käyttänyt lähteenään ennen kaikkea mielikuvitustaan. Kyseessä ei edes ollut prikaatin, vaan sen IV Pataljoonan sotapäiväkirja. Se ei suinkaan ole ainoa lähde, jota tutkija käyttää, kuten Haavikko ( ja Pelho) näyttää kuvittelevan.
Pelho todella ansioituu hölynpölyn kirjoittajana.
" Pienellä ja selvällä kirjoitettu jakso piirtää toistuvat asiat keväällä 1944 tavalla, josta näkee, että teksti on tehty samaan syssyyn eli myöhemmin. "
Ettei vaan ko. pataljoonan osalla ollut Viipurin taisteluitten aikana hieman muitakin kiireitä, kuin täytellä sotapäiväkirjaa. Ryssä painoi voimalla kaupunkiin.
Sotapaäiväkirjan täyttäminen jouduttiin pakon sanelemana täyttämään jälkeenpäin.
“Sotapäiväkirja vuodelta 1944 on sen pataljoonan osalta, joka puolusti Viipurin eteläistä kaistaa, "
Jyväskyläläinen Jorma Uski kirjoitti 16.2.2011 Keskisuomalaisen Huhtiniemi-keskustelussa seuraavasti:
"Puhutko sinä nyt asiasta, josta et tiedä yhtään mitään?
Aloita kelaamalla ketjua alkuun päin, siellä kerrotaan mm. huoltorakennuksen viemäröintityössä 1971 kaivannosta löydetyistä luista ja pääkalloista. Siitä on kirjoitettu pari kirjaakin; mm. ISBN 952-5170-51-9 .
N. vuosi ennen museoviraston "kaivauksia" seisottiin TV-kameroiden edessä luut kädessä ihmettelemässä, mitä niille tehtäisiin.
Museovirastolle ei näköjään tullut mieleen, että siitä paikasta saattaisi löytyä lisääkin. Tai sitten tuli, ja siksi päättivät, että siitä paikaasta ei ole syytä kaivella.-
Siltä osin olet oikeassa, että kalmistoksi sitä ei ole koskaan julistettu. Pikemminkin päinvastoin, yritetty kiistää, ettei sieltä koskaan mitään luita ja kalloja löytynytkään.
Silti Huhtiniemessä kerrotaan yleisesti pikkupoikien pelannee jalkapalloakin löytämillään pääkalloilla. Se siitä kunniallisesta vainajien kohtelusta.
Väärässä olet tuosta näyttämisestä: olin henkilökohtaisesti paikalla, kun aikalainen kävi osoittamassa ampumaradan päädystä helposti todennettavan paikan, missä hän oli nähnyt "pinottavan kuin halkoja" vainajia puolittain täytettyyn hautaan.
Sillä näytöllä oli toivotun vastainen vaikutus: tuota paikkaa ei vahingossakaan ede raapaistu museoviraston "kaivauksissa", vaikka kaivausten johtaja kertoikin "muutaman muunkin" osoitaneen saman paikan.
Loppujen lopuksi tein tuon matkan "kaivausten johtajan kutsumana" omalla kustannuksellani; matkakustannukset luvattiin kyllä korvat, mutta lähettämääni matkalaskuun ei tullut koskaan suoritusta. Erinäisiä selityksiä maksun viivästymisestä kylläkin.
Kun tapaamisesta laaditut muistiinpanotkin voi helposti pistää "pyörömappiin", ei "aikakirjoihin" jäänyt mitään merkintää käynnistäni.
Kätevää.
Jorma Uski"
Martti Pelho
suuhygienisti
Alhaurin el Grande
Andalusia
Huhtiniemi-teloitushuhun elättely on puhdasta paskan jauhantaa. -Siinäpä työsarkaa suuhygienikolle?