Äitini on aina ollut hajamielinen, eikä mikään kaikista terävin ihminen. Hänellä taitaa olla lukihäiriökin.
Kokoajan on kuitenkin tuntunut että tämä hajamielisyys ja muu unohtelu vain kasvaisi.
Äitini..
- ei erota mopoa skootterista, vaan kutsuu molempia härveleitä skootteriksi, vaikka muistutan siitä joka kerta.
- ei muista yhtäkään puhelinnumeroa, ei edes omaansa.
- ei muista yhtäkään salasanaansa ilman lunttilappua (esim. sähköpostin salasanaa, vaikka käyttää sitä joka päivä)
- kadottelee tavaroitaan vähän väliä
- saattaa kysyä jotakin asiaa useaan kertaan, kun ei muista että on jo kysynyt samaa asiaa.
- ei halua eroa jaksolle ja kurssille, lukukausi ja lukuvuosi sekottuvat.
Tuossa nyt jotain mitä tuli yhtäkkiä mieleen. Kerrotaan nyt vielä että minä olen 18v poika ja äitini on kohta 60v. Suvussa on esiintynyt syöpää lähes kaikilla jos sillä nyt jotain merkitystä on.
Olen myös miettinyt että olenko vain itse tullut niin huomattavissa määrin viisaammaksi että äiti alkaa vaikuttaa tyhmemmältä. Lukiossa kuitenkin tulee tietoa roppakaupalla joka päivä. Olenko turhaan huolissani äidistäni?
Kokoajan on kuitenkin tuntunut että tämä hajamielisyys ja muu unohtelu vain kasvaisi.
Äitini..
- ei erota mopoa skootterista, vaan kutsuu molempia härveleitä skootteriksi, vaikka muistutan siitä joka kerta.
- ei muista yhtäkään puhelinnumeroa, ei edes omaansa.
- ei muista yhtäkään salasanaansa ilman lunttilappua (esim. sähköpostin salasanaa, vaikka käyttää sitä joka päivä)
- kadottelee tavaroitaan vähän väliä
- saattaa kysyä jotakin asiaa useaan kertaan, kun ei muista että on jo kysynyt samaa asiaa.
- ei halua eroa jaksolle ja kurssille, lukukausi ja lukuvuosi sekottuvat.
Tuossa nyt jotain mitä tuli yhtäkkiä mieleen. Kerrotaan nyt vielä että minä olen 18v poika ja äitini on kohta 60v. Suvussa on esiintynyt syöpää lähes kaikilla jos sillä nyt jotain merkitystä on.
Olen myös miettinyt että olenko vain itse tullut niin huomattavissa määrin viisaammaksi että äiti alkaa vaikuttaa tyhmemmältä. Lukiossa kuitenkin tulee tietoa roppakaupalla joka päivä. Olenko turhaan huolissani äidistäni?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lääkärissä kannattaisi käydä hyvissä ajoin. Voi olla, että sinua tarvitaan avustajaksi ongelman kuvailussa.
Näin maallikkona sanoisin, että kilpirauhasen vajaatoiminnalla on yhteys muistihäiriöihin, samoin insuliinilla. Siis verensokeri- ja kilpirauhasarvot tutkittava.
Minun anoppini sanoi kaikkia metallisia pultteja, ruuveja ja kierretankoja nauloiksi. Kyse on myös motivaatiosta. Anoppi ei dementoitunut siltikään.
Kuinka monet kuvailemistasi asioista ovat olleet oikeastaan aina samalla tavalla? Oletko alkanut huomioimaan noita seikkoja vasta viime aikoina?
Ensiksikin, lukihäiriö ei sinänsä ole merkki älyllisestä heikkoudesta, vaikka onkin neurologinen häiriö. Tunnen itse henkilöitä, jotka ovat hyvin pärjänneet opiskeluissa ja työelämässä lukihäiriöstä huolimatta.
Nykyaikana on hyvin tyypillistä, ettei esimerkiksi puhelinnumeroita osata enää ulkoa, koska ei ole pakko kännyköiden ansiosta. Esimerkiksi tuollaisten asioiden, kuin jakso ja kurssi erottaminen on työlästä, jollei nimenomaan lukio-opiskelu ole ajankohtainen asia itselle. Jokaisessa koulussa on nykyisin sitä paitsi vaihtelevia käytäntöjä sen suhteen, mitä tuloksia mitataan milläkin asteikolla, saadaanko opintopisteitä vai - viikkoja jne, joten tärkeintä, että itse tiedät mitä sinulla on meneillään. Tavaroiden katoaminen voi johtua ihan puhtaasti hajamielisyydestä, jos sitä aiemminkin on esiintynyt. Itsekin olen äärimmäisen huono muistamaan, mihin jonkin esineen olen jättänyt, jos en varta vasten ajattele, että lasken tämän esineen nyt tähän. Eri asia tietysti on, jos äitisi on nyt hiljakkoin alkanut unohdella ja ennen on muistanut.
Tarkkaile tilannetta, mutta älä turhaan huomauttele asiasta, jos tilanne ei todella pahene. Saattaa tulla ihan siitäkin syystä vaikeammaksi muistaa, jos pitää stressata ja näyttää toisille, että muistaa kyllä.
Noin kun asiaa miettii, niin kyllä monet noista asioita on saattanut olla ennenkin, mutta en ole vain huomannut.
Unohdin lisätä tohon listaan, että äitini ei osaa käynnistää tv:tä eikä tallentaa ohjelmaa digiboksille tai katso tallennettua ohjelmaa digiboksille. Kun olin pieni niin kyllä se tv:n käynnistäminen onnistui paljon paremmin äidiltä, kuin minulta. Nyt ongelma taitaa ollakkin se että tv pitää "käynnistää" kahta nappia painamalla (itse tv sekä digiboksi), kun ennen s´riitti vain se yksi nappi.
Tänään kun äiti kysyi samaa kysymystä, minkä oli jo perjantaina kysynyt, niin muistutin hänelle että hän on kysynyt jo kyseisen asian ja että olen jo kerran vastannut siihen kysymykseen, niin äiti sitkästi väitti vastaan tyypilliseen tapaan, että ei ole koskaan aiemmin kysynyt kyseistä kysymystä. Kerroin hänelle dementia epäilystäni ja hän suuttui minulle ja väitti että toivon hänen sairastuvan dementtiaan. Vaikea tilanne, kun en voi edes keskustella hänen kanssaan asiasta :(
No itse olen vasta kolmissakymmenissä ja voisi kuule hyvin sopia nuo kuvauksesi minuunkin. Digiboksin kanssa olen ongelmissa, kun en sitä juurikaan käytä ja aina menee nappulat sekaisin. Niin tuhannen asiaa pyörii mielessä, että ihan hyvin voi unohtua, mitä olen mennäviikolla kysynyt jne.
En usko että äidilläsi on dementia. Hän on aika normaalin kuuloinen aikuinen ihminen. Hieman keskimääräistä hajamielisempi ehkä. Onko tuo niin vaarallista?
Parikympisenä ihminen on aika terävä - käsitteellinen ajattelukyky on juuri kypsynyt, tiedon omaksuminen on helppoa, arki ei niin paina ja tietoa ei ole ehtinyt kumuloitua vielä kovin suuria määriä. Pian se siitä paranee - teoreettisesta matemaatikoista suurin osa on ollut 25-vuotiaina ikäloppuja, koska terävän älyn ja muistin kausi on ohitettu. Sen tilalle tulee sitten kykyä syvempään ja laaja-alaisempaan pohdintaan, eli soveltavien tieteiden huiput ovat selvästi vanhempia.
Kun pääset tähän ikään huomaat, ettet ole todellakaan niin skarppi kuin olet nyt ja äitisi toiminnassa ei ole mitään erikoista. Itsekin pidin ikäisenäsi omia vanhempiani aika "hitaina", mutta nyt jo näen, että olin vain tyhmä kakara, joka luuli itsestään ja aivoistaan ihan liikoja :). Aikuisena on erilaista.
JOS kuitenkin kovasti huolestuttaa, niin orastavakin dementia voidaan muistitesteillä havaita. Sinne tosin pitää äitisi lähteä ihan omaehtoisesti.