Sain eilen konkreettisen todistuksen uskovaisen ihmisen kotiin lähdöstä. Tuo mies oli sairastellut jo pidemmän aikaa. Kerran unessa hänelle oli ilmestynyt Jeesus, joka oli sanomut tuolle miehelle: "Tarkista matkasi suunta, sinun aikasi päätyy pian tässä ajassa." Herättyään tuo mies oli miettinyt untaan ja siinä Herran kasvojen edessä tehnyt parannuksen elämässään. Muutamia vuosia hän oli vielä eli tuon tapauksen jälkeen. Hänelle tuli rakkaaksi rukous ja Raamattu. Voimiensa mukaan hän myöskin kävi Sanan kuulossa ja keskusteli paljon hengellisistä asioista mm. vaimonsa kanssa, joka oli myöskin saanut löytää pelastuksen Kristuksessa. Huomattavaa on, että tämä mies ja vaimo olivat luterilaisen kirkon jäseniä. Herralla ei näet ole mitään karsinoita, vaan Hänen omiaan on kaikkialla, vaikka monet - etenkin helluntailaiset muuta väittävät ja opettavat. Usko kulkee sydämiä myöten, ei kirkkokunta- ja lahkorajoja noudattaen!
Tuli aika, jolloin tuon miehen kivut kävivät niin sietämättömiksi, että hänen piti mennä sairaalaan. Sairaalassa hänen vointinsa huononi entisestään. Omaiset kävivät hänen luonaan ja olivat paljon hänen luonaan, koska hän oli kivuliaisuutensa vuoksi yksityisessä huoneessa. Vaikka mies ei itse enää jaksanut rukoilla ja lukea Raamattua, niin hän pyysi lapsiaan ja vaimoaan niin tekemään hänen luonaan. Joka ikinen kerta täytti pyhyys tuon sairashuoneen. Sen koki jokainen sisällä oleva. Sitten tuli se hetki, jolloin tämän miehen piti astua kuoleman virran yli ajan rajan taakse. Siinä hetkessä hän kohotti kätensä taivasta kohti - huomattavaa on, ettei hän enää pitkiin aikoihin ollut niin voinut voimiensa heikkouden takia tehdä - siinä hän katseli kirkkastetuin kasvoin taivaaseen päin ja sanoi omaisilleen: "Näettekö tuon ihmeellisen valon. Siellä on myöskin minun poikani, joka kuoli hinkuyskään. Siellä on vaimoni ensimmäinen mieskin odottamassa. Kiitos Jeesus! Sinun veresi sovitus riittää..." Sitten hän nukkui pois täsätä ajasta. Vaikka inhimillinen suru jäi omaisille, niin heillä kaikilla on se toivo, että kerran he vielä saavat olla yhdessä taivaassa, jos eivät luovu elävästä uskosta ja lähde synnin teille!
Ihana on siis uskovaisen osa!
Muistetaan, että taivaaseen ei mennä minkään kirkkokunnan- tai lahkon jäsenkirjalla, ei myöskään hyviin tekojen tekemisen kautta, vaan ainoastaan Jeesuksen Kristuksen sovintotyön kautta, kun omaksumme sen itsellemme ja otamme Hänet vastaan Pelastajanamme!
Tuli aika, jolloin tuon miehen kivut kävivät niin sietämättömiksi, että hänen piti mennä sairaalaan. Sairaalassa hänen vointinsa huononi entisestään. Omaiset kävivät hänen luonaan ja olivat paljon hänen luonaan, koska hän oli kivuliaisuutensa vuoksi yksityisessä huoneessa. Vaikka mies ei itse enää jaksanut rukoilla ja lukea Raamattua, niin hän pyysi lapsiaan ja vaimoaan niin tekemään hänen luonaan. Joka ikinen kerta täytti pyhyys tuon sairashuoneen. Sen koki jokainen sisällä oleva. Sitten tuli se hetki, jolloin tämän miehen piti astua kuoleman virran yli ajan rajan taakse. Siinä hetkessä hän kohotti kätensä taivasta kohti - huomattavaa on, ettei hän enää pitkiin aikoihin ollut niin voinut voimiensa heikkouden takia tehdä - siinä hän katseli kirkkastetuin kasvoin taivaaseen päin ja sanoi omaisilleen: "Näettekö tuon ihmeellisen valon. Siellä on myöskin minun poikani, joka kuoli hinkuyskään. Siellä on vaimoni ensimmäinen mieskin odottamassa. Kiitos Jeesus! Sinun veresi sovitus riittää..." Sitten hän nukkui pois täsätä ajasta. Vaikka inhimillinen suru jäi omaisille, niin heillä kaikilla on se toivo, että kerran he vielä saavat olla yhdessä taivaassa, jos eivät luovu elävästä uskosta ja lähde synnin teille!
Ihana on siis uskovaisen osa!
Muistetaan, että taivaaseen ei mennä minkään kirkkokunnan- tai lahkon jäsenkirjalla, ei myöskään hyviin tekojen tekemisen kautta, vaan ainoastaan Jeesuksen Kristuksen sovintotyön kautta, kun omaksumme sen itsellemme ja otamme Hänet vastaan Pelastajanamme!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Muuta totuutta tuossa hurmoksellisessa valesepustuksessa ei ollut kuin se, että pelastus ei katso mihin ryhmään ihminen kuuluu. Ei tarvi välttämättä kuulua mihinkään. Jumala pelastaa kenet se tahtoo, myös Allahiin uskovat sekä kaikkiin muihinkin maailman uskontoihin kuuluvat.
Kirjoitukseni ei ollut hurmoksellista, eikä valhesepustusta vaan konkreettisesti nähty paikan päällä. Näin toimii Herra! Jumala ei pelasta ketään! Sen tekee Jeesus Kristus, kun uskomme Häneen ja otamme vastaan pelastajanamme! Synnit tietenkin pitää tunnustaa ja hyljätä ne. Allahiin uskova ei pelastu, sillä häne ei ola vastaan pelastusta vastaan Jeesuksessa Kristuksessa. Toki, jos täallainenkin henkilö kääntyy Jeesuksen puoleen ja ottaa Hänet vastaan pelastajanaan pelastuu. Siloinhan hän onkin siirtynyt Jeesuksen tunnustajien riveihin. Tunnen monia entisiä msuslimeja, jotka ovat otaneet Jeesuksen vastaan pelastajanaan ja tunnustavat Häöneet Herrakseen. Itse en kuulu mihinkään nk. uksonnoliseen järjestöön, vaan ainoataan uskovien paikalliseen seurakuntaan omalla paikkakunnallani!
Miotä siinhen tulee, että olen nähnyt omin silmin tämän tapahtuman et voi kiistää ja sinä et ole ollut asiaa katsomassa paikalla, koska vain lähiomaiset olivat siellä , joten turha on sinun esittää polemiikkia asain johdosta!
Mikä tämä hörhö on >>> Jumala ei pelasta ketään
kaikki pääsevät tuonpuoleiseen, ei uksin uskovaiset.
Se on tuossa vieressä, verhon takana.
Itsekkäät uskovaiset luulevat että siellä nautitaan taivaan ihanuuksista jeesuksen jalkoja pussaillen ikuisesti. He erehtyvät.
Vain todella vanhat sielut ovat päässeet jälleensyntymisen pakosta.
Esimerkisksi Budha, Mooses, Jeesus Nasaretilainen, Apollonius Tyanalainen, Melkisedek...