Virossa käytiin viime sunnuntaina parlamenttivaalit ja markkinaliberaali reformipuolue säilytti johtoasemansa. Tuoreella euromaalla ei ole juuri velkaa ja siellä on käytössä meillä keskusteluissa demonisoitu TASAVEROMALLI. Taloudellisen vapauden indeksilistalla entinen neuvostomaa Viro asettuu siajalle 14, Luxemburin jälkeen ja pari pykälää ennen Suomea.
Historian mudassa painimisen sijaan Virossa on viime vuosien aikana pidetty katse tiukasti tulevaisuudessa: Maastrichtin kriteerien täyttämiseksi Virossa on eletty jämptiä budjettikuria. Viro näyttää mallia Suomelle siitä, miten vapaan talousjärjestelmä antaa kansalle tilaa tehdä ja onnistua. Virossa ovat tuloerot meitä suuremmat mutta kapitalistisen järjestelän kriitikoille suosittelen vilkaisua tilastoon. Siinä missä gini-indeksi on Suomessa pysynyt 1991-2008 jatakuinkin samana, niin Virossa indeksi on vajonnut kymenessä vuodessa kuusi pykälää Euroopan Unionin keskitasolle. Samaan aikaan Viron ansiotulojen TASAVEROPROSENTTIA on LASKETTU VIISI PROSENTTIYKIKKÖÄ 26 prosentista 21. Viro on yksityistänyt valtionyhtiöt ja on käytänössä energiaomavarainen palavan kiven ansiosta, tarjoten sähköäa myös vientiin . Yhteisöveroprosentti on 21.
Pienille vientitalouksille vuoden 2009 talouslama oli synkkä. Virossa bruttokansantuote (BKT) putosi reipaasti, jopa nopeammin kuin meillä Suomessa: Työttömyys ampaisi kasvuun. Esimerkki on kuitenkin oivallinen siitä, miten VELATTOMUUS TUO VAPAUTTA: Virolla ei ennen talouslamaa ollut velkaa ja edelleenkin on julkinen velka suhteessa kansantuotteeseen vain muutaman prosentiyksikön ollen EU-maiden alhaisin.
Viro on sittemmin lähtenyt nopeasti nousuun: alkuvuodesta talous tuhisi menemään kymmenen prosentin kasvutahdilla.
Alhainen ansiotuloverotus on köyhän mutta ahkerasti työtätekevän ainoa mahdollisuus vaurastua. Tästä Viro näyttää esimerkkiä Suomelle ja Lapualle.
Jos työssäkäyvää verotetaan raskaasti, keskittyvät pääomat entistä enemmän sinne missä niitä jo on. Voimakaalla progressiolla -pyrkimyksellä estää tuloerot - varallisuus määräytyy suoraan iän tai perinnön perusteella. Siihen ei voi vaikuttaa ahkeruudella.
Historian mudassa painimisen sijaan Virossa on viime vuosien aikana pidetty katse tiukasti tulevaisuudessa: Maastrichtin kriteerien täyttämiseksi Virossa on eletty jämptiä budjettikuria. Viro näyttää mallia Suomelle siitä, miten vapaan talousjärjestelmä antaa kansalle tilaa tehdä ja onnistua. Virossa ovat tuloerot meitä suuremmat mutta kapitalistisen järjestelän kriitikoille suosittelen vilkaisua tilastoon. Siinä missä gini-indeksi on Suomessa pysynyt 1991-2008 jatakuinkin samana, niin Virossa indeksi on vajonnut kymenessä vuodessa kuusi pykälää Euroopan Unionin keskitasolle. Samaan aikaan Viron ansiotulojen TASAVEROPROSENTTIA on LASKETTU VIISI PROSENTTIYKIKKÖÄ 26 prosentista 21. Viro on yksityistänyt valtionyhtiöt ja on käytänössä energiaomavarainen palavan kiven ansiosta, tarjoten sähköäa myös vientiin . Yhteisöveroprosentti on 21.
Pienille vientitalouksille vuoden 2009 talouslama oli synkkä. Virossa bruttokansantuote (BKT) putosi reipaasti, jopa nopeammin kuin meillä Suomessa: Työttömyys ampaisi kasvuun. Esimerkki on kuitenkin oivallinen siitä, miten VELATTOMUUS TUO VAPAUTTA: Virolla ei ennen talouslamaa ollut velkaa ja edelleenkin on julkinen velka suhteessa kansantuotteeseen vain muutaman prosentiyksikön ollen EU-maiden alhaisin.
Viro on sittemmin lähtenyt nopeasti nousuun: alkuvuodesta talous tuhisi menemään kymmenen prosentin kasvutahdilla.
Alhainen ansiotuloverotus on köyhän mutta ahkerasti työtätekevän ainoa mahdollisuus vaurastua. Tästä Viro näyttää esimerkkiä Suomelle ja Lapualle.
Jos työssäkäyvää verotetaan raskaasti, keskittyvät pääomat entistä enemmän sinne missä niitä jo on. Voimakaalla progressiolla -pyrkimyksellä estää tuloerot - varallisuus määräytyy suoraan iän tai perinnön perusteella. Siihen ei voi vaikuttaa ahkeruudella.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämän vuoden puolella hinnat nousseet melkein 20 prosenttia.Polttoaineet lähes suomen hinnoissa,mutta palkat vain viidesosa suomen vastaavista.Elikkä ei mene hyvin tavallisella kansalla,vaikka sitä millä perustelisi.
liikaväestö häipynyt ulkomaille. Eiole huolehtinut kansalaisistaan ,kuten teki Suomikin 60-luvulla.Täällä kataisen onnelassa ON VELKAA.Juuri piti kokkarien vastustaa 80000 euroa maksavalla mainoksella selittää tasaveroa.Rikkaan varmarit prokressiivisiä?TÄH.....
Jos supistamme julkista sektoria Lapualla, meidän ei tarvitse kerätä yhtä paljon veroja eikä ottaa velkaa ! Ihmiset saavat päättää itse miten elämänsä elävät: kasvattavatko ostovoimaansa työnteolla vai nauttivatko laajemmin vapaa-ajasta. Ja enne kaikkea: mitä ansaitsemillaan rahoilla tekevät ja keneltä palvelunsa ostavat. Ihmiset katsovat paremmin omiensa kuin toisten rahojen perään.
Velan varaan emme voi enää hyvinvointiamme perustaa, sillä jo nyt Suomen EMU-velka on puolet kansantuotteesta ja kasvuvauhti liki 10 prosenttiyksikköä vuodessa. Lapuan kaupungin velkaantuminen on myös kasvanut viime vuosina huolestuttavasti.