Suomen vapautumisen aikataulu:
http://www.vapaussota.com/suomen_vapautumisen_aikataulu.htm
Heti toisena tapahtumana maailmansodan alkamisen jälkeen "25.2.1915 suomalaisjääkärien koulutus vapautusarmeijaksi alkaa Saksassa".
Päämääränä oli siis Suomen aseellinen vapauttaminen Venäjästä - joka siis vielä 1915 oli tsaarillinen. Valkoiset olisivat siis joka tapauksessa aloittaneet vapaussodan Suomessa, joten punaista osapuolta on aseisiin tarttumisesta syyllistetty kohtuuttomasti.
http://www.vapaussota.com/suomen_vapautumisen_aikataulu.htm
Heti toisena tapahtumana maailmansodan alkamisen jälkeen "25.2.1915 suomalaisjääkärien koulutus vapautusarmeijaksi alkaa Saksassa".
Päämääränä oli siis Suomen aseellinen vapauttaminen Venäjästä - joka siis vielä 1915 oli tsaarillinen. Valkoiset olisivat siis joka tapauksessa aloittaneet vapaussodan Suomessa, joten punaista osapuolta on aseisiin tarttumisesta syyllistetty kohtuuttomasti.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kun valkoiset joukot olivat työväentalon valtauksella hankkineet isäntävallan kaupungissa, eivät taistelut vielä olleet päättyneet. Venäläiskasarmit Raatti ja Isokasarmi pitivät vielä puoliaan.
Kello puoli 4 ip. hyökkäsi Heikka komppanioilleen Linnansaarelle ahdistamaan Raattia. Hän sai pian apua Tor Ekmanilta ja joukkueelta Oulun suojeluskuntalaisia Heikka oli asettanut 2 konekivääriä Linnansaaren läntiseen nokkaan ja ylläpiti niistä jatkuvaa,
tehokasta tulta Raatin alueelle ja rakennuksiin. Molemmat suojeluskuntaosastot lähetettiin syöksyttäin sillan yli Raatinsaarelle. Ketju muodostettiin maantien yläreunaa pitkin ja
avattiin kiväärituli sieltä käsin. Jonkun aikaa vastasivat merisotilaat ristituleen sekä konekivääreillä että kivääreillä. Mutta tuli taukosi ennen pitkää. Osa merisotilaita oli jo klo 3:n aikaan paennutkin saarelta Tuiran puolelle. Jälellä olevat olivat piiloittautuneet rakennuksien suojaan ja näyttivät olevan valmiita antautumaan.
Silloin sai Ekman äkkiä perääntymiskäskyn, minkä vuoksi hän kiiruhti lääninhallitukseen selvittääkseen korkeimmalle johdolle tilanteen. Kun Raatista kuului haavoittuneiden huutoja, läksi tohtori Lindberg sillä aikaa sinne, mukanaan sanitäärejä, tarkastamaan tarvittiinko lääkärin apua. Venäläiset ilmoittivat nyt antautuvansa. Lääninhallituksesta lähetettiin Ekmanin raportin johdosta luutnantti Poppius.
Venäjänkielen taitoisena järjestämään Raatin haltuun oton. Kun oli jo iltapimeä ja vankeja kaupungissa paljon, määrättiin venäläiset ankaran rangaistuksen uhalla jäämään Raattiin yöksi. Aseet otettiin vain pois ja kuljetettiin kaupunkiin.
Myöskin Raatti oli tehty vaarattomaksi. Joukot olivat pitkästä taistelusta väsyneet ja ravinnon tarpeessa. Kun tämän lisäksi pimeä jo teki tuloaan, päätti ratsumestari Ignatius neuvottelujen tietä saada Isonkasarmin antautumaan.
Jätettyämme aamulla eversti Nenosen asemiinsa Oulujoen pohjoisrannalle, oli hän, turhaan varrottuaan valomerkkejä Limingan tullista, avannut sovitusti tykkitulen kasarmia vastaan klo 9 ap.
Jo kolmas kranaatti oli sytyttänyt tuleen erään sairaalarakennuksen kasarmialueella. Se paloi poroksi. Venäläiset olivat avanneet pitkin jokitörmää levitetystä ketjusta ankaran tulen tykistön ja konekiväärikomppanian asemia vastaan. Konekiväärit ja tykistösuoja
vastasivat siihen parhaansa mukaan. Kiertoliikettä suorittavalle kolonnalle asetettu tehtävä oli täydelleen onnistunut. Eversti Nenonen jatkoi sitten harvaa ammuntaa toisella tykillä klo 11 saakka, jolloin ammunta lopetettiin. Taistelun kulusta päättäen olivat valkoiset
jo eri puolilla kaupunkia. Kun ei ollut mitään yhteyttä pääjoukkojen kanssa, oli mahdollisuus joutua ampumaan omia miehiä. Vasta iltapäivällä sai eversti Nenonen vihdoin lähetetyksi raportin ratsumestari Ignatiukselle, pyytäen samalla uusia toimiohjeita.
Työväentalon antauduttua lähetti ratsumestari Ignatius lähetit valkoisen lipun suojassa kasarmille ilmoittamaan punakaartin kohtalosta ja ehdoittamaan antautumista. Lähetit palasivat kuitenkin tyhjin toimin. Heitä ei laskettu kasarmille. Mutta klo 6 ip. saapui sitten kasarmilta venäläisten lähetystö ääninhallitukselle tiedustelemaan, millä
ehdoilla heidän oli antauduttuva. Antautumisen tuli tietysti tapahtua ilman ehtoja. Lähetystö palasi kasarmille, josta pian tuli pyyntö aselevosta klo 10:een saakka illalla. Tähän suostuttiinkin. Vasta klo puoli 11 ip. saapui lähetystö, joka toi kirjallisen ilmoituksen antautumisesta. Sen jälkeen olivat venäläiset valmiit luovuttamaan aseensa.
Venäläiset saivat luvan vapaasti liikkua kasarmilla, mutta eristettiin alue vahvoilla vartiojoukoilla. Oulun suojeluskunta sai tehtäväkseen ottaa vastaan aseet ja ammukset, joita sitten yön kuluessa kuljetettiin kaupunkiin noin 30 hevoskuormaa.
Vasta nyt oli Oulun valtaus loppuun suoritettu.
Ratsumestari Ignatius voi ilmoittaa voitostaan ylipäällikölle.
Suomen Vapaussota II Donner, Svedlin, Nurmio
Kuten tuosta näkee niin Vapussotaan tarvittiin aseita ja sotilaalista osaamista. Kansa tuki hallituksen joukkoja jossa jääkärit toimivat.
Punaiset taas olivat Venäjän bolshevikkiarmejan käsikassara ja koko kapina käskytettiin Venäjältä.
Mutta lähtivätkö jääkärit vuonna 1915 Saksaan päämääränään kukistaa bolshevikkien tukema punakapina Suomessa kolme vuotta myöhemmin? Kyllä jääkärien oli tarkoitus itse aloittaa se aseellinen kapina Suomessa riippumatta siitä, kuka Venäjällä oli vallassa.
Jääkäreille Saksassa annettu sotilaskoulutus tähtäsi Suomen irrottamiseen Venäjästä. Kiinnostaisi todella tietää, miten tämä operaatio oli aivan käytännössä suunniteltu toteutettavaksi - olettaen että tsaarinvalta Venäjällä olisi säilynyt eikä bolshevikkivallankumousta ja sen myötä punakapinaa Suomessa olisi tapahtunut.
oli Saksan ja Ruotsin tukema yksimielinen kansannousu. Tietysti se olisi lisäksi vaatinut Venäjän suuren heikkoudentilan eli sisäisiä levottomuuksia ja armeijan romahtamisen sodassa.
Vaarana/vaihtoehtona olisi myös ollut mahdollinen liittyminen/liittäminen Ruotsiin.
Kai sitä tilannetta varten jotkin tarkat strategiset sotilaalliset suunnitelmat oli tehty? Kenen piti organisoida se kansannousu? Kenen oli määrä johtaa aseellista toimintaa? Saksalaiset ja ruotsalaiset alistettuina Suomen pienelle jääkäriarmeijalle vai miten?
olivat enimmäkseen epärealistisia kaavailuja. Tunnetuin lienee eversti Mexmontanin haaveilu 200 000 vapaaehtoisen armeijasta, jonka jääkärit ottaisivat johtoonsa.
Mitään todella realistista suunnittelua ei ollut. Ei sellaiseen ollut edes osaamista.
Ei ollut myöskään mitään organisaatiota johtamiseen. Sellaisten alkioiksi syntyivät aikanaan Sotilaskomitea ( MK) ja aktiivinen komitea (AK) .
"Päämääränä oli siis Suomen aseellinen vapauttaminen Venäjästä - joka siis vielä 1915 oli tsaarillinen."
*Niin oli. Jääkäreillä ei ollut mielessä sisällissota.
"Valkoiset olisivat siis joka tapauksessa aloittaneet vapaussodan Suomessa, joten punaista osapuolta on aseisiin tarttumisesta syyllistetty kohtuuttomasti."
*Ei ole. Valkoisten tavoiteena oli alusta asti vapauttaa maa miehitykseltä. Punaiset sen sijaan tarttuivat aseisiin omia maamiehiä ja laillista esivaltaa vastaan miehittäjän tuellla. Mikä sitten olisi kohtuullista syyllistämistä sitä osapuolta kohtaan, joka nousee laillista hallitusvaltaa vastaan silloin, kun oma maa piti vapauttaa miehittäjistä?
Miksi punaiset eivät pitäneet venäläisiä vihollisina?
Valkoiset aloittivat sotatoimet Pohjanmaalla venäläisiä varuskuntia vastaan, ei punaisia vastaan.
Vapaussodan tavoiteena oli Suomen vapauttaminen vieraan vallan alta ja Suomen itsenäisyys. Mikä' tässä on epäselvää?
Epäselvää tässä on monikin asia. Minua ei nyt kiinnosta, mitä tapahtui vuonna 1918. Haluaisin tietää, millaiset olivat ne käytännön suunnitelmat, joilla Suomen vapauttaminen Venäjän vallasta oli tarkoitus toteuttaa. Lähtökohtana on siis vuoden 1915 tilanne ja se, että Venäjällä ei olisi tapahtunut punaisten vallankumousta.
Kenen piti johtaa ja koordinoida Suomen vapauttamista?
Millaiseen ajankohtaan aseellisen toiminnan aloittaminen oli suunniteltu?
Mikä olisi ollut Saksan ja Ruotsin osuus Suomen vapauttamisessa?
Miten oli ajateltu varmistaa koko kansan tuki vapautusarmeijalle?
Jne?
OIi varmasti olemassa ns. Suunnitelma A - vapautusarmeijan koulutushan todella aloitettiin. Suunnitelman A sijasta jouduttiin toteuttamaan improvisoitu Suunnitelma B (johtajana Mannerheim, joka pari vuotta aiemmin oli ollut jääkärien vastainen ja koettanut värvätä suomalaisia Venäjän armeijaan), koska asiat lopulta menivät aivan eri tavoin kuin vuonna 1915 oli ajateltu.
Minua kiinnostaa nimenomaan tuo Suunnitelma A.
"Minua kiinnostaa nimenomaan tuo Suunnitelma A."
Katso tuolta ylhäältä. Ei todellista suunnitelmaa edes ollut. Tapahtumat johtivat aikanaan asiasta toiseen ilman mitään kaiken kattavaa suunnittelua. Se oli toimintaa tilanteen mukaan. Suunnitelima alkoi syntyä vasta 1918.
Et sinä ainakaan avauksessa tuonut kiinostusta itse suunitelmaa kohtaan, kun kirjoitit seuraavaa:
Ynnäilijä 12.3.2011 15:34
" Valkoiset olisivat joka tapauksessa aloittaneet vapaussodan Suomessa, joten punaista osapuolta on aseisiin tarttumisesta syyllistetty kohtuuttomasti."
* Miksi tuot avauksessa esille punaisen osapuolen "kohtuuttoman syyllistämisen", jos tarkoituksesi oli aloittaa keskustelu suunitelmasta Suomen vapauttamisesta? Avauksesi sisältö ei vastaa sitä, mitä väität haluavasi tietää.
Avauksessasi et puhu mistään "Suunitelma A:sta". Jos haluaa oikean vastauksen, niin silloin pitää esittää oikeita kysymyksiä.
Vastaan erikseen kysymykseesi suunitelmasta:
Kenelläkään ei ollut valmista suunitelmaa edes johtajan suhteen. Johtaja tai ylipäällikön valinta oli avoin.
Samoin ajankohta oli avoin, se jäi riipumaan ensisijaisesti Saksasta. Ruotsin osuuta ei ajateltu, koska se halusi pysyä puolueetomana I maailmansodassa.
Jääkärit ja suojelukuntalaiset toivoivat aluperin Saksan valtaavan Suomesta alueen, josta Suomen vapautusarmeija olisi jatkanut. Saksa taas odotti suomalaisten nousevan ensin vastarintaan venäläisiä mihittäjiä vastaan ja Saksan armeijaa olisi sitten tullut apuun.
Saksa koeti yllyttää valkoiset kansannousuun syksyllä 1917, mutta suomalaiset eivät suostuneet siihen.
Koska kumpikaan osapuoli ei suostunut aloittamaan operaatiota ensin (Saksa maan valtaamiseen ja suomalaiset vastarintatoimintaan), niin se johti sattumavaraiseen tapahtumien sarjaan.
En puhunut avauksessani "Suunnitelma A:sta", koska havahduin itsekin miettimään sitä vasta vähän myöhemmin. Ensimmäisen maailmansodan aikainen Suomen historia on niin punakapinan sävyttämä, että siinä monet muut tosiasiat noilta vuosilta ovat hämärtyneet.
Minua alkoi mietityttää tuo "Suomen vapautumisen aikataulu", jossa todellakin selkeästi mainitaan jääkärien kouluttaminen vapautusarmeijaksi vuodesta 1915 alkaen. Arvelin, että Suomen vapauttamiseen olisi siis ollut jonkinlaiset suunnitelmat, mutta asia jäikin sitten enimmäkseen sattuman varaan. Jääkäreilläkin kävi hyvä tuuri, kun ei koulutus mennyt hukkaan: keväällä 1918 he olivat suuria sankareita. Myähemmin talvi- ja jatkosodassa heistä moni kohosi kenraaliksi asti.
No johan oli merkillistä toimintaa! Ei todellista suunnitelmaa?