Ketju "Kielillä puhumisesta" on sekava ja täynnä riitaa, ilkeyttä ja kaikkinaista pahaa, jota Raamattu kehottaa karttamaan.
Aloitan asiasta uuden ketjun, joka toivottavasti pysyy asiallisella tasolla.
Kielillä puhumisesta on selkeät ohjeet Paavalin kirjeissä.
Mohikaani_27 vetoaa yhteen Raamatun kohtaan puolustaessaan yleistä kielillä puhumista.
Hän kirjoittaa painokkaasti Raamattua vapaasti siteeraten: "Kielillä puhumista ÄLKÄÄ ESTÄKÖ, HENKEÄ ÄLKÄÄ SAMMUTTAKO!".
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9721296
Aivan oikein. Kohta löytyy Ensimmäisen korinttilaiskirjeen 14. luvusta.
1.Kor.14:
39 Sentähden, veljeni, harrastakaa profetoimista älkääkä estäkö kielillä puhumasta.
40 Mutta kaikki tapahtukoon säädyllisesti ja järjestyksessä.
Kannattaa lukea koko luku, koska siinä on yksityiskohtaiset ohjeet seurakunnassa tapahtuvasta kielillä puhumisesta ja muusta armolahjojen käytöstä.
Opetusta Hengen sammuttamisesta löytyy myös
1. Tessalonikalaiskirjeen 5.luvusta:
19 Henkeä älkää sammuttako,
20 profetoimista älkää halveksuko,
Paavali painottaa seurakunnassa tapahtuvassa armolahjojen käytössä säädyllisyyttä ja järjestystä. Lisäksi hän kehottaa koettelemaan kaikki ja pitämään sen, mikä on hyvää. Tällä hän mielestäni osoittaa, ettei seurakunnassa tapahtuva puhuminenkaan ole aina Hengestä syntynyttä, vaan joukossa voi olla myös sielullista ainesta, joka ei rakenna hengellisesti.
Siksi on syytä koulia hengelliset aistinsa erottamaan oikea väärästä.
Jos ei ole selittäjää, jää kuulijoiden ymmärrys täysin hedelmättömäksi. Puhuja on kuulijoille muukalainen, jonka kieltä ei ymmärretä. Siksi Paavali kehottaa kielillä puhuvaa selittäjän puuttuessa puhumaan itselleen ja Jumalalle. Se on hengellistä. Järjellistä toimintaa taas on puhua tavallisesti silloin, kun on saanut mahdollisuuden opettaa tai yleensä puhua seurakunnalle.
Paavalin opetuksen mukaan meidän tulee anoa armolahjoja seurakunnan rakentumiseksi. Yleinen kielillä puhumisen kakofonia ei rakenna ketään.
Hiljainen kielillä puhuminen ei mielestäni häiritse ketään. Ja muistutuksena kielillä puhuville sanon, että samaisen opetuksen mukaan kielillä puhuva anokoon, että hän osaisi myös selittää. Oma arvioni on, että harvat muistavat anoa kielillä puhumisen kiireessään, että seurakunnan rakentuminen on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin oma rakentumisemme.
Tosin ilman omaa rakentumista Sanassa ja Pyhässä Hengessä ei voi rakentaa seurakuntaakaan.
Järjestyksen ylläpito seurakunnassa ei ole Hengen sammuttamista. Mainitussa 1.Kor.14. luvussa Paavali sanoo puhuvansa kielillä enemmän kuin kukaan korinttilaisista lisäten siihen kuitenkiin tärkeän pointin:
19 mutta seurakunnassa tahdon mieluummin puhua viisi sanaa ymmärrykselläni, opettaakseni muitakin, kuin kymmenentuhatta sanaa kielillä.
ja jatkaa:
20 Veljet, älkää olko lapsia ymmärrykseltänne, vaan pahuudessa olkaa lapsia; mutta ymmärrykseltä olkaa täysi-ikäisiä.
Aloitan asiasta uuden ketjun, joka toivottavasti pysyy asiallisella tasolla.
Kielillä puhumisesta on selkeät ohjeet Paavalin kirjeissä.
Mohikaani_27 vetoaa yhteen Raamatun kohtaan puolustaessaan yleistä kielillä puhumista.
Hän kirjoittaa painokkaasti Raamattua vapaasti siteeraten: "Kielillä puhumista ÄLKÄÄ ESTÄKÖ, HENKEÄ ÄLKÄÄ SAMMUTTAKO!".
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9721296
Aivan oikein. Kohta löytyy Ensimmäisen korinttilaiskirjeen 14. luvusta.
1.Kor.14:
39 Sentähden, veljeni, harrastakaa profetoimista älkääkä estäkö kielillä puhumasta.
40 Mutta kaikki tapahtukoon säädyllisesti ja järjestyksessä.
Kannattaa lukea koko luku, koska siinä on yksityiskohtaiset ohjeet seurakunnassa tapahtuvasta kielillä puhumisesta ja muusta armolahjojen käytöstä.
Opetusta Hengen sammuttamisesta löytyy myös
1. Tessalonikalaiskirjeen 5.luvusta:
19 Henkeä älkää sammuttako,
20 profetoimista älkää halveksuko,
Paavali painottaa seurakunnassa tapahtuvassa armolahjojen käytössä säädyllisyyttä ja järjestystä. Lisäksi hän kehottaa koettelemaan kaikki ja pitämään sen, mikä on hyvää. Tällä hän mielestäni osoittaa, ettei seurakunnassa tapahtuva puhuminenkaan ole aina Hengestä syntynyttä, vaan joukossa voi olla myös sielullista ainesta, joka ei rakenna hengellisesti.
Siksi on syytä koulia hengelliset aistinsa erottamaan oikea väärästä.
Jos ei ole selittäjää, jää kuulijoiden ymmärrys täysin hedelmättömäksi. Puhuja on kuulijoille muukalainen, jonka kieltä ei ymmärretä. Siksi Paavali kehottaa kielillä puhuvaa selittäjän puuttuessa puhumaan itselleen ja Jumalalle. Se on hengellistä. Järjellistä toimintaa taas on puhua tavallisesti silloin, kun on saanut mahdollisuuden opettaa tai yleensä puhua seurakunnalle.
Paavalin opetuksen mukaan meidän tulee anoa armolahjoja seurakunnan rakentumiseksi. Yleinen kielillä puhumisen kakofonia ei rakenna ketään.
Hiljainen kielillä puhuminen ei mielestäni häiritse ketään. Ja muistutuksena kielillä puhuville sanon, että samaisen opetuksen mukaan kielillä puhuva anokoon, että hän osaisi myös selittää. Oma arvioni on, että harvat muistavat anoa kielillä puhumisen kiireessään, että seurakunnan rakentuminen on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin oma rakentumisemme.
Tosin ilman omaa rakentumista Sanassa ja Pyhässä Hengessä ei voi rakentaa seurakuntaakaan.
Järjestyksen ylläpito seurakunnassa ei ole Hengen sammuttamista. Mainitussa 1.Kor.14. luvussa Paavali sanoo puhuvansa kielillä enemmän kuin kukaan korinttilaisista lisäten siihen kuitenkiin tärkeän pointin:
19 mutta seurakunnassa tahdon mieluummin puhua viisi sanaa ymmärrykselläni, opettaakseni muitakin, kuin kymmenentuhatta sanaa kielillä.
ja jatkaa:
20 Veljet, älkää olko lapsia ymmärrykseltänne, vaan pahuudessa olkaa lapsia; mutta ymmärrykseltä olkaa täysi-ikäisiä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.