Toisen maailmansodan synty II

Hitler lopetti heti sotakorvaukset ja palutti Saksaan järjestyksen. Churchill tosin sanoi tällöin jo 1933, että Hitlerin valtaannousu merkitsee sotaa Englannin ja Saksan välillä. Hän sanoi myös, että jos Saksa voimistuu liikaa, se on jälleen lyötävä. Tällä kertaa lopullisesti (1934). Siis Saksan lyömisessä oli joka tapauksessa toisella kerralla kysymys myös suurvaltojen keskinäisestä valtapelistä eikä vain ideologisesta uhasta.

1933 juutalainen Roosevelt nousee presidentiksi ja lehdistössä alkaa heti jatkuva saksalaisvihamielinen kampanja. Roosevelt solmii heti valtaan päästyään salaisen yhteistyösopimuksen Stalinin kanssa.

Kun sitten Stalin tarjoaa Hitlerille mahdollisuutta Versaillesin rauhansopimuksen kumoamiseen, Hitler solmii yhteistyösopimuksen Stalinin kanssa ja tie toiseen maailmansotaan on auki. Stalin haluaa strategiansa mukaisesti juuri suurta sotaa. Hitler miehittää Reininmaan ja Churchill, ranskalaiset ja belgialaiset vaativat Saksan kukistamista. Halusiko Rooseveltkin suuremman sodan, koska ei halunnut vielä lyödä Saksaa? Halusiko hän sen suuren sodan myötä USA:lle jalansijan Euroopassa? Joka tapauksessa USA:n lähettiläs Moskovassa halusi 1936 siirron muualle, kunoli kyllästynyt Stalinin ja Rooseveltin alituiseen vehkeilyyn ja kontakteihin. Tämän jälkeen Churchill kiersi väsymättä nostattamassa sotaa Saksaa vastaan.

1938 Hitler lisää alueitaan Stalinin tuella. Saksa on jo liian vahva länsimaiden yksin kukistettavaksi, joten ne eivät uskalla aloittaa sotaa Stalinin kieltäydyttyä sotaliitosta. Tämä on ikävä yllätys Ranskan ja Englannin sotaisille oppositioille, jotka saivat jo tsekit liikekannalle lupaamalla kukistaa yhteisvoimin Saksan 3 kuukaudessa. Länsimaat aikovat aloittaa sodan kuitenkin lähitulevaisuudessa ja varustautuvat kuumeisesti.

Nyt Hitler haluaa osan Puolasta. Hän on jo pitkän aikaa ehdottanut Puolalle kohtuullista aluevaihtoa, mutta Puola on kieltäytynyt ehkä vain länsimaiden määräyksestä kaikenlaisista sopimuksista. Olisiko Hitler tyytynyt osaan Puolasta ja käytävään Itä-Preussiin? Olisiko hän uskaltanut aloittaa Puolan sotaa, jos N-liitto olisi uhannut sodalla länsimaiden kanssa? Tätä emme tiedä, mutta ainakin Stalin oli sitä mieltä, että Hitler olisi tyytynyt jo saavutettuihin riemuvoittoihin seinän tullessa vastaan. Stalin oli siis suurin sotasyyllinen, minkä tiedämme hänen paljastetuista lausunnoistaan.

Nyt kuitenkin Hitler luulee voivansa ottaa osan Puolasta Molotov-sopimuksen turvin. Hän ei usko, että länsivallat kuitenkaan uskaltavat julistaa sotaa. Puole ei taivu hyvällä, joten tarvitaan sota. Hitler ei kuitenkaan halua Puolalta kuin tiettyjä osia. Hänen puolestaan Puola saa jäädä itsenäiseksi. Puolan jako on Stalinin vaatimus sodan jälkeen.

Hitler ei tiedä sitä, että NL teeskentelee myös länsimaille olevansa heidän puolellaan. Yhteisissä neuvotteluissa sovitaan, että NL solmii Molotov/Ribbentrop -sopimuksen ja Saksa saadaan aloittamaan sota. Tämän jälkeen Saksa nuijitaan yhdessä maanrakoon. Kun Hitler aloittaa sodan, Ranskan lähettiläs ilmoittaa kotimaahansa: "Kala on koukussa". Yllättynyt Hitler tarjoaa rauhaa heti Puolan sodan jälkeen, mutta se on myöhäistä.

Näin voidaan todeta, että länsivallat ovat sotaan yhtä syyllisiä kuin Stalin. Sekä länsivallat että Hitler halusivat sotaa niin paljon, että olivat valmiit solmimaan riskillä sopimuksen liitosta epäluotettvana Venäjän kanssa. Länsimaissa esiintyi muutenkin säälittävää optimismia. Ranskassa kuviteltiin, että saksalaiset nousevat kapinaan sodan sytyttyä eikä mitään sotaa edes käydä. Myös puolalaiset kuvittelivat näin ja valmistautuivat voitokkaaseen sotaretkeen Berliiniin ja aina halajamiensa lisäalueiden anastamiseen lännestä. Stalinin mietteet kuitenkin tunnemme mm hänen puheestaan 19.8.1939.

Emme tiedä vielä Rooseveltin luottomiehen neuvotteluja Churchillin kanssa elokuussa 1939, koska ne on julistettu salaisiksi ns presidentin määräyksellä. Voimme kuitenkin olettaa Rooseveltin luvanneen täyden tuen sodalle. Voisi sanoa, että länsimaat ovat suurempia sotasyyllisiä kuin Hitler. Emme voi tietää lopullisesti, olisiko Hitler uskaltanut hyökätä Ranskaan Puolan sotaretken jälkeen, vaikka Versaillesin rauha olikin ollut niin nöyryyttävä ja tuhoisa Saksalle. Mikseivät länsivallat myöntyneet kohtuullisiin rauhanehtoihin sen jälkeen. Puola olisi menettänyt vain pieniä alueita ja NL:n olisitäytynyt tyytyä Puolan säilymiseen. Kaikki olisi saattanut päättyä hyvin. Hitler olisi saatu kuriin. Hän olisi saattanut päätyä juhlituksi sankariksi Saksan historiassa, ellei olisi pelännyt länsivaltojen yhdessä hyökkäävän hänen kimppuunsa varustauduttuaan yhdessä N-liiton kanssa.

Sota syttyi loppujen lopuksi siksi, että länsimaat ja USA halusivat pitää vallan ja lisää valtaa Euroopan asioissa. Muu on propagandaa ja valheita, joita meille on syötetty tosi paljon vuosikymmeniä.
0211
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


S-32 kirjoitti:

Hitler lopetti heti sotakorvaukset ja palutti Saksaan järjestyksen. Churchill tosin sanoi tällöin jo 1933, että Hitlerin valtaannousu merkitsee sotaa Englannin ja Saksan välillä. Hän sanoi myös, että jos Saksa voimistuu liikaa, se on jälleen lyötävä. Tällä kertaa lopullisesti (1934). Siis Saksan lyömisessä oli joka tapauksessa toisella kerralla kysymys myös suurvaltojen keskinäisestä valtapelistä eikä vain ideologisesta uhasta.

1933 juutalainen Roosevelt nousee presidentiksi ja lehdistössä alkaa heti jatkuva saksalaisvihamielinen kampanja. Roosevelt solmii heti valtaan päästyään salaisen yhteistyösopimuksen Stalinin kanssa.

Kun sitten Stalin tarjoaa Hitlerille mahdollisuutta Versaillesin rauhansopimuksen kumoamiseen, Hitler solmii yhteistyösopimuksen Stalinin kanssa ja tie toiseen maailmansotaan on auki. Stalin haluaa strategiansa mukaisesti juuri suurta sotaa. Hitler miehittää Reininmaan ja Churchill, ranskalaiset ja belgialaiset vaativat Saksan kukistamista. Halusiko Rooseveltkin suuremman sodan, koska ei halunnut vielä lyödä Saksaa? Halusiko hän sen suuren sodan myötä USA:lle jalansijan Euroopassa? Joka tapauksessa USA:n lähettiläs Moskovassa halusi 1936 siirron muualle, kunoli kyllästynyt Stalinin ja Rooseveltin alituiseen vehkeilyyn ja kontakteihin. Tämän jälkeen Churchill kiersi väsymättä nostattamassa sotaa Saksaa vastaan.

1938 Hitler lisää alueitaan Stalinin tuella. Saksa on jo liian vahva länsimaiden yksin kukistettavaksi, joten ne eivät uskalla aloittaa sotaa Stalinin kieltäydyttyä sotaliitosta. Tämä on ikävä yllätys Ranskan ja Englannin sotaisille oppositioille, jotka saivat jo tsekit liikekannalle lupaamalla kukistaa yhteisvoimin Saksan 3 kuukaudessa. Länsimaat aikovat aloittaa sodan kuitenkin lähitulevaisuudessa ja varustautuvat kuumeisesti.

Nyt Hitler haluaa osan Puolasta. Hän on jo pitkän aikaa ehdottanut Puolalle kohtuullista aluevaihtoa, mutta Puola on kieltäytynyt ehkä vain länsimaiden määräyksestä kaikenlaisista sopimuksista. Olisiko Hitler tyytynyt osaan Puolasta ja käytävään Itä-Preussiin? Olisiko hän uskaltanut aloittaa Puolan sotaa, jos N-liitto olisi uhannut sodalla länsimaiden kanssa? Tätä emme tiedä, mutta ainakin Stalin oli sitä mieltä, että Hitler olisi tyytynyt jo saavutettuihin riemuvoittoihin seinän tullessa vastaan. Stalin oli siis suurin sotasyyllinen, minkä tiedämme hänen paljastetuista lausunnoistaan.

Nyt kuitenkin Hitler luulee voivansa ottaa osan Puolasta Molotov-sopimuksen turvin. Hän ei usko, että länsivallat kuitenkaan uskaltavat julistaa sotaa. Puole ei taivu hyvällä, joten tarvitaan sota. Hitler ei kuitenkaan halua Puolalta kuin tiettyjä osia. Hänen puolestaan Puola saa jäädä itsenäiseksi. Puolan jako on Stalinin vaatimus sodan jälkeen.

Hitler ei tiedä sitä, että NL teeskentelee myös länsimaille olevansa heidän puolellaan. Yhteisissä neuvotteluissa sovitaan, että NL solmii Molotov/Ribbentrop -sopimuksen ja Saksa saadaan aloittamaan sota. Tämän jälkeen Saksa nuijitaan yhdessä maanrakoon. Kun Hitler aloittaa sodan, Ranskan lähettiläs ilmoittaa kotimaahansa: "Kala on koukussa". Yllättynyt Hitler tarjoaa rauhaa heti Puolan sodan jälkeen, mutta se on myöhäistä.

Näin voidaan todeta, että länsivallat ovat sotaan yhtä syyllisiä kuin Stalin. Sekä länsivallat että Hitler halusivat sotaa niin paljon, että olivat valmiit solmimaan riskillä sopimuksen liitosta epäluotettvana Venäjän kanssa. Länsimaissa esiintyi muutenkin säälittävää optimismia. Ranskassa kuviteltiin, että saksalaiset nousevat kapinaan sodan sytyttyä eikä mitään sotaa edes käydä. Myös puolalaiset kuvittelivat näin ja valmistautuivat voitokkaaseen sotaretkeen Berliiniin ja aina halajamiensa lisäalueiden anastamiseen lännestä. Stalinin mietteet kuitenkin tunnemme mm hänen puheestaan 19.8.1939.

Emme tiedä vielä Rooseveltin luottomiehen neuvotteluja Churchillin kanssa elokuussa 1939, koska ne on julistettu salaisiksi ns presidentin määräyksellä. Voimme kuitenkin olettaa Rooseveltin luvanneen täyden tuen sodalle. Voisi sanoa, että länsimaat ovat suurempia sotasyyllisiä kuin Hitler. Emme voi tietää lopullisesti, olisiko Hitler uskaltanut hyökätä Ranskaan Puolan sotaretken jälkeen, vaikka Versaillesin rauha olikin ollut niin nöyryyttävä ja tuhoisa Saksalle. Mikseivät länsivallat myöntyneet kohtuullisiin rauhanehtoihin sen jälkeen. Puola olisi menettänyt vain pieniä alueita ja NL:n olisitäytynyt tyytyä Puolan säilymiseen. Kaikki olisi saattanut päättyä hyvin. Hitler olisi saatu kuriin. Hän olisi saattanut päätyä juhlituksi sankariksi Saksan historiassa, ellei olisi pelännyt länsivaltojen yhdessä hyökkäävän hänen kimppuunsa varustauduttuaan yhdessä N-liiton kanssa.

Sota syttyi loppujen lopuksi siksi, että länsimaat ja USA halusivat pitää vallan ja lisää valtaa Euroopan asioissa. Muu on propagandaa ja valheita, joita meille on syötetty tosi paljon vuosikymmeniä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu