Fukushima Daiishi reaktorit 1 ja 3 ovat nyt kokeneet saman, vetyräjähdyksen - seurausta radioaktiivisen uraanin tuottaman energeettisen hiukkassäteilyn aiheuttamasta veden hajoamisesta sen perusalkuaineisiin eli vetyyn ja happeen.
Kun vetyä ei nykyisissä voimalaitoksissa voida ottaa talteen tuottamaan vaihtosähköä on seuraus yksinkertainen tiivistyminen joka johtaa räjähdykseen.
Ei siis ihme, että Barack Obama aiemmin aloitti uusien reaktorien valmistelut, missä radiolyysin tuottama (kaikki ydinfissiot aiheuttavat ilmiötä) vety otetaan talteen ja hyötysuhdekin nousee 60-80 % tasolle ilman lämmön talteenottoa.
Kun vetyä ei nykyisissä voimalaitoksissa voida ottaa talteen tuottamaan vaihtosähköä on seuraus yksinkertainen tiivistyminen joka johtaa räjähdykseen.
Ei siis ihme, että Barack Obama aiemmin aloitti uusien reaktorien valmistelut, missä radiolyysin tuottama (kaikki ydinfissiot aiheuttavat ilmiötä) vety otetaan talteen ja hyötysuhdekin nousee 60-80 % tasolle ilman lämmön talteenottoa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Normaalioloissa Loviisan voimaloissa mahdollisesti syntyvää vetyä poltetaan pois kaiken aikaa. Syntyykö vety onnettomuustilanteissa niin nopeasti, vai onko olosuhteet muuten sellaisia, että sitä vetyä ei voi mitenkään hallitusti poistaa?
Ongelmana onnettomuustilanteessa on mm. se ettei kiertovesipumput toimi, jolloin jäähdytysvesi (ja etenkin lämmöstä haihtunut vesihöyry) "haihtuu" radiolyysin vaikutuksesta (vielä) vedyksi ja hapeksi.
Tavanomaisesti vesivirtaus voidaan pitää jatkuvana jolloin vedyn määrä jää vähemmälle. Toinen on tuuletus, missä vety vapautetaan mutta tämä ei välttämättä toimi halutusti vesihöyryn määrän ollessa suuri ja radioaktiivinen... lisäksi sähköpulassa vain absorptiopumput toimivat ja nekin vaativat sähkökiertopumppuja.
Tähän asti radiolyysin hyödyntämisessä on ollut kyse joko rakenteellisista ja/tai taloudellisista syistä. Etenkin saneerauksena tuo olisi ongelmallista, mutta uusissa reaktoreissa mitä rakennetaan olisi vedyn talteenotto erittäin suositeltavaa. Paitsi hyötysuhteen myös turvallisuuden vuoksi.
"Toinen on tuuletus, missä vety vapautetaan mutta tämä ei välttämättä toimi halutusti vesihöyryn määrän ollessa suuri ja radioaktiivinen.."
Tuo selvitti sen mitä eilen ihmettelin japsiviranomaisen lauseesta: "reaktorin huuhtelu". Olin äimän käkenä.
"... uusissa reaktoreissa mitä rakennetaan olisi vedyn talteenotto erittäin suositeltavaa. Paitsi hyötysuhteen myös turvallisuuden vuoksi. "
Tässä lähestytään lempiajatustani: vetytaloutta. Näen sellaista toiveunta, että ydinvoima antaisi vetytaloudelle ison hyvän käynnistyspotkun ja sen jälkeen hissukseen lopettaisi itsensä. Vedyn tuotantoa ydinvoimaloissa ei kai vielä pidetä taloudellisesti kannattavana mm. pienen kulutuksen vuoksi, joten aivan ensin vedyn kulutusta olisi tyydytettävä ja lisättävä pienemmillä tuotantolaitoksilla tuotetulla vedyllä.
Vetytaloudesta olen kirjoitellut enemmän ketjussa "Mitä ydinvoiman tilalle?", http://keskustelu.suomi24.fi/node/8286285
Tuossa vedyn tuotannossa ei tietääkseni ole kuin kaksi vaihtoehtoa, toinen on hajoaminen ja toinen on biologinen prosessi.
Biologinen prosessi vaatii esim. sinibakteereita ja valobioreaktorin NASAn tyyliin.
Hajoaminen toimii lukuisilla tavoilla, etenkin petrokemiallisena ja ydinvoiman sivutuotteena. Pienemmät laitokset käyttävät sitten polttokennoja, mutta ydinvoiman kanssa tarpeeseen tulee pikemminkin polttoturbiini (tutkittu positiivisin tuloksin vedylle metaanin sijalla).
Lähes kaikki reaktorit ovat jo räjähtäneet ja viimeinen (4) saattaa kokea saman vetyräjähdyksen.
Triviaa:
A) Tshernobylissä/Fukushimassa tapahtui vetyräjähdys ei ydinräjähdys
B) Hindenburgissa tapahtui dieselräjähdys ei vetyräjähdys
Perusfysiikkaa, vety ei voi syttyä ilmalaivassa mutta ydinreaktorissa voi. Samoin ydinräjähdystä ei voi tapahtua ydinvoimalassa, ydin ehtii sulaa sitä ennen.
Fissiotehopurkaus
"ydinräjähdystä ei voi tapahtua ydinvoimalassa"
Mikä ero on fissiotehopurkauksella ja ydinräjähdyksellä?
Ydinräjähdys on ketjureaktio, mikä johtaa hallitsemattomaan ydinfissioon.
Vetyräjähdys on kemiallinen reaktio, missä vety syttyy automaattisesti yli 500-asteessa Celsiusta.
Vetypommi luo ydinräjähdyksen, joka syntyy ydinfissiolla ja johtaa 50/50 ydinfuusion ja -fission vuorotteluun.
Eri asioita, joita ei tule sekoittaa. Ydinvoimalaitoksessa ei yksinkertaisesti ole riittävät olosuhteet ydinräjähdykseen puhumattakaan ydinaseiden kaltaisesta vetypommista.