23 artikla
Juutalaisuudesta ja islamista
Juutalaiset, kristityt ja muslimit uskovat samaan Vanhan Testamentin Jumalaan. Niinpä juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia on pidettävä saman uskonnon eri suuntauksina. Juutalaiset kannattavat historiallisesti Mooseksen, kristityt Jeesuksen ja muslimit Muhammedin sanomaa.
Juutalaista, kristillistä tai islamilaista sanomaa ei voi suoraan siirtää toiseen aikaan tai kulttuuriympäristöön, vaan Mooseksen, Jeesuksen tai Muhammedin historiallista sanomaa tulee arvioida lähimmäisenrakkauden ja luonnonrakkauden näkökulmasta terveen järjen ja tieteen avulla tavanomaisen historiantutkimuksen lisäksi. Jokainen näistä opettajista tai profeetoista on ymmärrettävä historiallisesti oman aikansa edustajaksi. Jokaisen sanoma voidaan päivittää nykyaikaan hyläten vanhentuneet käsitykset.
Mikäli juutalaiset ja muslimit hyväksyvät Jeesuksen ja hänen sanomansa Jumalan armosta osaksi omaa uskonnollista perinnettään, heitä voidaan pitää myös kristittyinä. Jeesusta ei tarvitse pitää Jumalana, vaan tavallisena ihmisenä kristillisessäkin teologiassa. Juutalaiset, kristityt ja muslimit ovat tällöin yhden, yhteisen ja saman kirkon jäseniä ja muodostavat yhdessä aidon katolisen kirkon.
Juutalaiset voivat tällöin kannattaa esimerkiksi dynamistista kristologiaa (Jeesus Jumalan valittuna) tai humanistista kristologiaa (Jeesus juutalaisena ihmisenä). Näin Jeesus on juutalaisuuden opettaja ja julistaja, jonka sanomaa varhaiskristityt tulkitsivat historiallisesti. Ylösnousemus todisti Jeesuksen tärkeästä asemasta juutalaisuuden opettajana.
Muslimit voivat puolestaan pitää Jeesusta esimerkiksi Jumalan valittuna (dynamistinen kristologia), juutalaisena opettajana tai profeettana eli Jumalan sanan julistajana ja ennustajana (humanistinen kristologia). Jeesus välitti humanistisessa kristologiassa sanoman, jota varhaiskristityt tulkitsivat historiallisesti. Ylösnousemus todisti ja vahvisti Jeesuksen olleen tärkeä profeetta Jumalan silmissä.
Profeetat eivät yleensä saa sanomaansa suoraan Jumalalta, vaan he muodostavat sanomansa oman historiallisen ymmärryksenä mukaan perinteen ja pyhien kirjoitusten avulla. Profeetallisuus syntyy enemmänkin sisäisestä kutsusta ja halusta kertoa eteenpäin Jumalan sanomaa kuin suoraan yliluonnollisesta Jumalan yhteydenotosta tai ilmoituksesta. Toisinaan profeetat voivat saada sanomansa myös suoraan Jumalalta jumalallisena ilmoituksena.
Kristityt voivat puolestaan pitää islamin perustajaa Muhammedia profeettana, jonka tehtävänä oli viedä sanomaa Jumalasta Arabian heimoille ja kansoille.
Profeetta Muhammed ei saanut islamin pyhiä kirjoituksia eli Koraania Jumalan ilmoituksena, vaan Jumala antoi Muhammedille tehtävän laatia kannattajineen oman historiallisen tulkintansa Jeesuksen sanomasta ja Jumalan armosta Arabian heimoille ja kansoille. Vaihtoehtoisesti voimme katsoa Muhammedin saaneen Jeesuksen tapaan elämänsä aikana myös tärkeimmän sanomansa suoraan Jumalalta pelkän tehtävänannon sijasta. (immanenttinen akkreditointi).
Profeetta Muhammed voidaan tulkita myös itsenäiseksi historialliseksi Jumalan sanoman julistajaksi, joka saa jumalallisen valtuutuksensa vasta myöhemmin taivaaseen ottamisessaan (transsendentaalinen akkreditointi).
Muhammed toimi Jeesuksen tavoin ja muodosti itsenäisesti oman uskonnollisen sanomansa oman ymmärryksensä mukaan. Näin Muhammed kokosi kannattajiensa avulla historiallisen Koraanin. Muhammed käytti kirjoitustyön apuna tuntemiaan juutalaisia, kristillisiä ja muita historiallisia lähteitä. Koraani on Raamatun tavoin inhimillinen, ei jumalallinen kirja.
Kristityt voivat hyväksyä Muhammedin tärkeäksi profeetaksi ja arvostaa profeetta Muhammedin toimintaa siinä, että hän kannattajineen kiinnitti huomiota kristillisen sanoman ongelmiin ja erilaisiin Jeesus-tulkintoihin, minkä hän itse tulkitsi kristillisen sanoman rappeutumiseksi. Kristityt eivät kuitenkaan väärentäneet Jeesuksen sanomaa, vaan tulkitsivat sitä omissa historiallisissa yhteyksissään. Historiallisia tulkintoja voidaan oikeutetusti kritisoida.
Jeesuksen asemasta voidaan esittää erilaisia teologisia tulkintoja kristinuskossa. Jumala hyväksyy armossaan eli rakkaudessaan ja hyvyydessään erilaiset tulkinnat Jeesuksesta. Jumala arvostaa elämistä oman vakaumuksensa mukaan. Jumala paljastaa lopullisen totuuden kaikille ihmisille kuoleman jälkeen.
Monitulkintainen kristinusko avaa yhteyden erilaisten Jeesus-tulkintojen välille. Näin kristityt, juutalaiset ja muslimit voivat olla samaa perhettä, yhden, yhteisen ja saman kirkon jäseniä eli kristittyjä, joiden olisi lisättävä yhteistyötään ja ponnisteltava rauhanomaisen rinnakkainelon puolesta moniarvoisessa yhteiskunnassa ja maailmassa.
Tärkeintä on ymmärtää, että on mahdollista löytää hyvin perusteltu ja täysi teologinen yhteys juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin välille. Juutalaiset, kristityt ja muslimit voivat kuulua samaan Jumalan perheeseen. Niinpä heidän tulisi hyväksyä toisensa täydellisesti ja kannustaa toisiaan elämään saman Jumalan kannattajina maailmassa. Juutalaiset, kristityt ja muslimit muodostavat tässä tapauksessa yhdessä aidon katolisen kirkon.
Perinteiset uskontojen rajat ylittävän uuden kirkon tehtäväksi jää esittää historiallinen tulkinta Jumalasta ja hänen sanomastaan eri aikojen opettajien ja julistajien avustuksella sekä kuuluttaa ja opettaa tätä jumalallista sanomaa eri tavoin.
Uuden kirkon tehtävänä on myös toimittaa sakramentit, pitää messuja ja erilaisia tilaisuuksia Jumalan sanoman esille tuomiseksi ja uskonelämän hoitamiseksi. Kirkon tehtäviin kuuluu myös toimia ja elää oman sanomansa mukaisesti vuorovaikutuksessa muuhun yhteiskuntaan. Kirkon tehtäväkenttänä on koko maailma.
Uudessa katolisessa kirkossa juutalainen, kristillinen ja islamilainen sanoma yhdistyvät ja samastuvat yhdeksi teologiseksi kokonaisuudeksi. Mooseksen, Jeesuksen tai Muhammedin sanomaa tuleekin arvioida lähimmäisenrakkauden ja luonnonrakkauden näkökulmasta terveen järjen ja tieteen avulla tavanomaisen historiantutkimuksen lisäksi. Näin voidaan päätyä yhteneviin eettisiin periaatteisiin ja teologisiin tulkintoihin.
Juutalaisuudesta ja islamista
Juutalaiset, kristityt ja muslimit uskovat samaan Vanhan Testamentin Jumalaan. Niinpä juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia on pidettävä saman uskonnon eri suuntauksina. Juutalaiset kannattavat historiallisesti Mooseksen, kristityt Jeesuksen ja muslimit Muhammedin sanomaa.
Juutalaista, kristillistä tai islamilaista sanomaa ei voi suoraan siirtää toiseen aikaan tai kulttuuriympäristöön, vaan Mooseksen, Jeesuksen tai Muhammedin historiallista sanomaa tulee arvioida lähimmäisenrakkauden ja luonnonrakkauden näkökulmasta terveen järjen ja tieteen avulla tavanomaisen historiantutkimuksen lisäksi. Jokainen näistä opettajista tai profeetoista on ymmärrettävä historiallisesti oman aikansa edustajaksi. Jokaisen sanoma voidaan päivittää nykyaikaan hyläten vanhentuneet käsitykset.
Mikäli juutalaiset ja muslimit hyväksyvät Jeesuksen ja hänen sanomansa Jumalan armosta osaksi omaa uskonnollista perinnettään, heitä voidaan pitää myös kristittyinä. Jeesusta ei tarvitse pitää Jumalana, vaan tavallisena ihmisenä kristillisessäkin teologiassa. Juutalaiset, kristityt ja muslimit ovat tällöin yhden, yhteisen ja saman kirkon jäseniä ja muodostavat yhdessä aidon katolisen kirkon.
Juutalaiset voivat tällöin kannattaa esimerkiksi dynamistista kristologiaa (Jeesus Jumalan valittuna) tai humanistista kristologiaa (Jeesus juutalaisena ihmisenä). Näin Jeesus on juutalaisuuden opettaja ja julistaja, jonka sanomaa varhaiskristityt tulkitsivat historiallisesti. Ylösnousemus todisti Jeesuksen tärkeästä asemasta juutalaisuuden opettajana.
Muslimit voivat puolestaan pitää Jeesusta esimerkiksi Jumalan valittuna (dynamistinen kristologia), juutalaisena opettajana tai profeettana eli Jumalan sanan julistajana ja ennustajana (humanistinen kristologia). Jeesus välitti humanistisessa kristologiassa sanoman, jota varhaiskristityt tulkitsivat historiallisesti. Ylösnousemus todisti ja vahvisti Jeesuksen olleen tärkeä profeetta Jumalan silmissä.
Profeetat eivät yleensä saa sanomaansa suoraan Jumalalta, vaan he muodostavat sanomansa oman historiallisen ymmärryksenä mukaan perinteen ja pyhien kirjoitusten avulla. Profeetallisuus syntyy enemmänkin sisäisestä kutsusta ja halusta kertoa eteenpäin Jumalan sanomaa kuin suoraan yliluonnollisesta Jumalan yhteydenotosta tai ilmoituksesta. Toisinaan profeetat voivat saada sanomansa myös suoraan Jumalalta jumalallisena ilmoituksena.
Kristityt voivat puolestaan pitää islamin perustajaa Muhammedia profeettana, jonka tehtävänä oli viedä sanomaa Jumalasta Arabian heimoille ja kansoille.
Profeetta Muhammed ei saanut islamin pyhiä kirjoituksia eli Koraania Jumalan ilmoituksena, vaan Jumala antoi Muhammedille tehtävän laatia kannattajineen oman historiallisen tulkintansa Jeesuksen sanomasta ja Jumalan armosta Arabian heimoille ja kansoille. Vaihtoehtoisesti voimme katsoa Muhammedin saaneen Jeesuksen tapaan elämänsä aikana myös tärkeimmän sanomansa suoraan Jumalalta pelkän tehtävänannon sijasta. (immanenttinen akkreditointi).
Profeetta Muhammed voidaan tulkita myös itsenäiseksi historialliseksi Jumalan sanoman julistajaksi, joka saa jumalallisen valtuutuksensa vasta myöhemmin taivaaseen ottamisessaan (transsendentaalinen akkreditointi).
Muhammed toimi Jeesuksen tavoin ja muodosti itsenäisesti oman uskonnollisen sanomansa oman ymmärryksensä mukaan. Näin Muhammed kokosi kannattajiensa avulla historiallisen Koraanin. Muhammed käytti kirjoitustyön apuna tuntemiaan juutalaisia, kristillisiä ja muita historiallisia lähteitä. Koraani on Raamatun tavoin inhimillinen, ei jumalallinen kirja.
Kristityt voivat hyväksyä Muhammedin tärkeäksi profeetaksi ja arvostaa profeetta Muhammedin toimintaa siinä, että hän kannattajineen kiinnitti huomiota kristillisen sanoman ongelmiin ja erilaisiin Jeesus-tulkintoihin, minkä hän itse tulkitsi kristillisen sanoman rappeutumiseksi. Kristityt eivät kuitenkaan väärentäneet Jeesuksen sanomaa, vaan tulkitsivat sitä omissa historiallisissa yhteyksissään. Historiallisia tulkintoja voidaan oikeutetusti kritisoida.
Jeesuksen asemasta voidaan esittää erilaisia teologisia tulkintoja kristinuskossa. Jumala hyväksyy armossaan eli rakkaudessaan ja hyvyydessään erilaiset tulkinnat Jeesuksesta. Jumala arvostaa elämistä oman vakaumuksensa mukaan. Jumala paljastaa lopullisen totuuden kaikille ihmisille kuoleman jälkeen.
Monitulkintainen kristinusko avaa yhteyden erilaisten Jeesus-tulkintojen välille. Näin kristityt, juutalaiset ja muslimit voivat olla samaa perhettä, yhden, yhteisen ja saman kirkon jäseniä eli kristittyjä, joiden olisi lisättävä yhteistyötään ja ponnisteltava rauhanomaisen rinnakkainelon puolesta moniarvoisessa yhteiskunnassa ja maailmassa.
Tärkeintä on ymmärtää, että on mahdollista löytää hyvin perusteltu ja täysi teologinen yhteys juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin välille. Juutalaiset, kristityt ja muslimit voivat kuulua samaan Jumalan perheeseen. Niinpä heidän tulisi hyväksyä toisensa täydellisesti ja kannustaa toisiaan elämään saman Jumalan kannattajina maailmassa. Juutalaiset, kristityt ja muslimit muodostavat tässä tapauksessa yhdessä aidon katolisen kirkon.
Perinteiset uskontojen rajat ylittävän uuden kirkon tehtäväksi jää esittää historiallinen tulkinta Jumalasta ja hänen sanomastaan eri aikojen opettajien ja julistajien avustuksella sekä kuuluttaa ja opettaa tätä jumalallista sanomaa eri tavoin.
Uuden kirkon tehtävänä on myös toimittaa sakramentit, pitää messuja ja erilaisia tilaisuuksia Jumalan sanoman esille tuomiseksi ja uskonelämän hoitamiseksi. Kirkon tehtäviin kuuluu myös toimia ja elää oman sanomansa mukaisesti vuorovaikutuksessa muuhun yhteiskuntaan. Kirkon tehtäväkenttänä on koko maailma.
Uudessa katolisessa kirkossa juutalainen, kristillinen ja islamilainen sanoma yhdistyvät ja samastuvat yhdeksi teologiseksi kokonaisuudeksi. Mooseksen, Jeesuksen tai Muhammedin sanomaa tuleekin arvioida lähimmäisenrakkauden ja luonnonrakkauden näkökulmasta terveen järjen ja tieteen avulla tavanomaisen historiantutkimuksen lisäksi. Näin voidaan päätyä yhteneviin eettisiin periaatteisiin ja teologisiin tulkintoihin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miksi aloitat 23:sta artiklasta? Mistä tämä juttu on peräisin? Kunhan kysyn, voihan se olla jonkun henkilökohtaisen uskonväännön tuloskin. Laita 1. artikla näkyviin.
joten..
Siis..
Toi oli paksua. Niissä kaikissa on samoja vivahteita, asioita, henkilöitä, tapahtumia yms.
Koraani kuitenkin painottaa ihan eri asioita. Raamattu ja Toora kertoo messiaasta. Koraani Muhammedista. Koraanin idea on laittaa Muhammed jumalan jälkeen seuraavaksi. Olenko mä kristitty, jos mulla samat rituaalit, kuin kristityillä, mutta uskon Pietarin olleen Jumalan poika? En tietenkään.
vihdoin löytyy joku joka uskaltaa avata silmänsä eikä takerru ihmisten itse kehittelemiin rituaaleihin ja sääntöihin, jonka mukaan kaikki kulkevat. Jos euroopassa toimittaisiin raamatun mukaan ja arabimaissa koraanin mukaan niin kyllä olisi asiat hyvin ja kaikki huomaisivat viimeistään silloin mikä on uskontojen tarkoitus: Yhdistää ei hajoittaa!
itsellesi toisen nikin. Minut tunnetaan näillä palstoilla tällä nikillä, ja vaikka kantamme ovatkin samansuuntaiset olisi kiva erottua toisistamme.
varmasti ovatkin nähneet asian noin. Mutta vain harvat kirjoittavat siitä. Ja mikä surullisinta, kuinka paljon ihmisiä pitää tappaa pilkun paikan vuoksi. Vai onko se tässäkin niin että uskonto on vain keino ylläpitää valtaa. Usko sinänsä on vallankäytössä sivuseikka. Ne ketkä ajattelevat, ne vaikenevat.