Mulla on aivan säälin ja häpeän sekaista naurua teitä uskovia kohtaan, siis oikeasti miettikää tarkkaan mihin uskotte ja mitä oikeasti levitätte maailmaan.
Kuolemassa ei ole ajautsmailmasta huolimatta mitään hienoa ja "Hengellistä" Tai vastaavaa ja vaikka tosissaan uskoo jumalaan, ei se tee jumalaa olevaksi jututksi ja taivasta kivaksi todelliseksi paikaksi. Tarkoitan sanoa, että uskonto on aivan turhaa teidän oman ajan haaskausta ja muiden myös. Vaikka uskookin johonkin asiaan kovasti ei se tarkoita että niin on, vaikka miljoonat muutkin ihmiset on yhtä ajattelemattomia kun muutkin uskovaiset on. Kyllä uskontokin on tuonut menneinä ympärin maailmaa tiedettä ja taidetta, mutta ei ole mitään, siis minkäänlaista syytä tai tarkoitusta pitää missään päin maailmaa uskontoja missään arvossa.
Kuolemassa ei ole ajautsmailmasta huolimatta mitään hienoa ja "Hengellistä" Tai vastaavaa ja vaikka tosissaan uskoo jumalaan, ei se tee jumalaa olevaksi jututksi ja taivasta kivaksi todelliseksi paikaksi. Tarkoitan sanoa, että uskonto on aivan turhaa teidän oman ajan haaskausta ja muiden myös. Vaikka uskookin johonkin asiaan kovasti ei se tarkoita että niin on, vaikka miljoonat muutkin ihmiset on yhtä ajattelemattomia kun muutkin uskovaiset on. Kyllä uskontokin on tuonut menneinä ympärin maailmaa tiedettä ja taidetta, mutta ei ole mitään, siis minkäänlaista syytä tai tarkoitusta pitää missään päin maailmaa uskontoja missään arvossa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mistäs sinä nämä luulet varmaksi tietäväsi, älä suotta sääli jos itse olet tyhmä!
Huoh. Eli jälleen kerran, se todistustaakka on aina sillä joka kertoo väitteen. Eli, sinä sanot että Jumala on olemassa, sinä näytät todisteet.
Minä en sinulle voi todisteita tuoda, mene ja rukoile niitä Jumalalta jos et usko, koska usko tässä on pääasia, ei mikään viihde!
Löysin Jumalan ja se on Juutalaisten jumal Yahve, Kristityt ovat väärässä ja palavat helvetissä!
Jos Jumalaa ei ole olemassa, miten sitten tunnen sen, että Jumala rakastaa minua? Minulla se on täysin verrattavaa siihen, että esim. äiti tai tyttöystävä rakastaa. Se ero siinä on, että Jumalan rakkaus on vielä ihanampaa ja kokoajan läsnä. Sen TUNTEE, sen, että JOKU rakastaa. Sen fyysis/psyykkisen -mitälie hyvänolon. Ihanin hyvänolontunne jonka muistan elämässäni oli se, kun joskus varhaisteininä näin unen Jeesuksesta. Herättyäni minut täytti puhdas ILO. Miten voin tuntea jotain, jonka alkuperää ei ole olemassa? Koska olen hullu? Hulluudellakin on jokin alkuperä, nimittäin aivot, vika ihmismielessä, miksi ikinä haluatkin sitä kutsua. Koska olen aivopesty? Aivopestyllä mielelläkin on alkuperä, nimittäin se propaganda, joka on uppoutunut syvälle mieleen. Myöskään tunne (tässä tapauksessa ilo, hyvä olo, rakkauden kokeminen) ei voi tulla tyhjästä. Ja tiede on tästä samaa mieltä.
Oletko muuten ajatellut, miten yksi maaliman pienimmistä valtioista (niin pinta-alaltaan kuin väkiluvultaan), Israel, on voittanut viisi sotaa ylivoimaisia arabimaita vastaan? Saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta Raamattu on ennustanut juuri tämän, niinkuin monia muitakin asioita. Jos oikeasti, ennakkoluulottomasti paneutuisit Raamatun ennustuksiin, sinäkin huomaisit, että Raamattu on ennustanut ja jatkaa ennustamistaan täydellisesti. Käytin tätä Israel-asiaa tässä vain esimerkkinä. Tässä ihmisellä on tasan kaksi vaihtoehtoa mielipiteelleen: Joko Raamatun tekijät ovat osanneet ARVATA kaiken oikein, tai että Raamattu oikeasti on kaikkitietävän Jumalan (ihmisten kautta) kirjoittama kirja. Se, minkä vaihtoehdon valitset, on täysin oma asiasi.
Seuraavaksi: Olen 100% varma, että jokainen ateisti, sinäkin, ajattelee jossain vaiheessa elämäänsä, että ''voisikohan Jumala sittenkin olla olemassa?'' En tarkoita sitä, että tämän pitäisi välttämättä olla mikään kauan kestävä pohdiskelu, vaan se voi myös tapahtua pieninä ajatuksina siellä täällä. ''Mitä jos kuoleman jälkeen onkin elämää?'' ''Voiko kaikki miljardit Jumalaan uskovat olla sittenkään väärässä?'' Ja minulla on tällekin väitteelle pohjaa. Kun kuuntelen vannoutuneitten ateistiystävieni mietteitä, he JATKUVASTI palaavat pieniksi hetkiksi näihinä samoihin asioihin, kuten ''Jumalaa ei ole olemassa, TAI JOS ONKIN, niin hän on vain ihmisillä leikkivä lapsen tasolla oleva olento'' Miksi mieli, jonka tiedekin myöntää olevan olevassa, AINA palaa näihin samoihin asioihin, jos ei ole mitään syytä palata niihin, koska niitä ei ole olemassa?
Viimeiseksi otan kohteekseeni viestisi ensimmäisen lauseen: ''Mulla on aivan säälin ja häpeän sekaista naurua teitä uskovia kohtaan.'' Uskovaisia (ei vain kristittyjä) on AINA kirjoitetun historian alkuajoista lähtien vainottu. Tästä esimerkkinä Rooman valtakunnan kristittyjen vainot, natsi-Saksan juutalaisvainot ja islamilaissa maissa uskonnollisten vähemmistöjen vainot nykyäänkin. MINUAKIN on vainottu, tosin paljon pienemmässä mittakaavassa. Lähes koko ala-asteen ajan olin kiusattu, koska myönsin olevani ''uskovainen''. Siitä muistan sen, että se oli hirveää. Pahimpina aikoina elin jatkuvassa kiusaajien pelossa. Luuletko, että halusin sietää kiusausta ja syrjintääni muuten vain, ilman mitään oikeata syytä? Luuletko, että he, jotka kuolevat sen tähden että myöntävät rakastavansa kristusta, tekevät sen sen takia, että he haluavat kuolla ja mahdollisesti kärsiä ennen sitä? No, voihan se näinkin olla, mutta JÄRJELLÄ ajateltuna siinä pitää olla joku oikea syy. Ala-asteella kestin kiusaamista siksi, että tiesin, että olin oikeassa. Mikä OLEMATON voima voi vaikuttaa ihmisiin niin paljon, että he kuolevat sen tähden? Hulluus? Aivopesty mieli? Ne ovat kummatkin olemassa, sillä mieli on olemassa.
En usko, että aloitit tämän ketjun pohjimmiltasi siksi, että haluat saattaa uskovaiset naurunalaisiksi, vaan pikemminkin haluat alitajuntaisesti kuulla totuuden. Tämä on koska Jumala ei halua että joudut helvettiin. Ehkä hän yrittää viestittää totuuden minun kauttani, en tiedä. Toivon, että tämä teksti herättäisi omantuntosi, koska se voisi johdattaa sinut parhaaseen mahdolliseen päätökseen mitä kukaan ihminen voi elämässään tehdä: antaa elämä Jeesukselle. Rakastan, tai ainakin yritän rakastaa sinuakin parhaani mukaan koska Raamattu niin opettaa, ja siksi toivon, että sinä et joutuisi helvettiin, vaan pääsisit Jeesuksen luo, mikä on ihaninta, mitä voin kuvitella. Älä leiki ikuisuudella. Et ikinä voi tietää, milloin kuolet. Kun se tapahtuu, ei ole enää toista mahdollisuutta. Sitten ei enää auta, vaikka ajatteleekin että ''kyllä se Jumala sittenkin varmaan on olemassa''.