Ateismin sota "olematonta" vastaan

Entisessä Neuvostoliitossa, ateistiluennoitsija kysyi venäläiseltä maanviljelijältä, uskoiko hän Jumalaan. Mies vastasi myöntävästi. Sen jälkeen häneltä kysyttiin: "Miksi uskot häneen? Oletko nähnyt hänet?" - "En", oli vastaus. "Mutta en minä ole nähnyt yhtään japanilaistakaan. Kuitenkin uskon, että japanilaiset ovat olemassa. Armeijamme taisteli heitä vastaan viime sodassa. Siinä on riittävästi todisteita minulle. Jos Jumala ei kerran ole olemassa, miksi te taistelette häntä vastaan?"

Juuri näin. Se, että ateistit taistelevat Jumalaan uskomista vastaan, on mitä selkein todiste Jumalan olemassaolosta.
32244
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 32

Vanhimmat

Ei vaan se on todiste teismin olemassaolosta.

Äänestä

"Juuri näin. Se, että ateistit taistelevat Jumalaan uskomista vastaan, on mitä selkein todiste Jumalan olemassaolosta. "

Ja se että sinä taistelet jumaliin uskomattomuutta vastaan, on mitä selkein todiste siitä että jumalia ei ole.

Yritä edes.

Äänestä

Nyt on Raunolta jäännyt lääkkeet ottamatta, senverran epätoivoista postailua on ollut, hopihopi pilleripurkille siitä

Äänestä

>>>Juuri näin. Se, että ateistit taistelevat Jumalaan uskomista vastaan...

Äänestä

Minä kuulun niihin onnellisiin, joiden ei tarvitse epäillä Jumalan voimaa!
Uskonlahkoni saarnamies kosketti keskisormellaan otsaani ja katso,
Karitsan Henki heitti minut seljälleni lattialle. Totisesti, totisesti, minä
sanon teille:
Ylös päästyäni totesin saaneeni kielillä opuhumisen ja veden päällä
kävelyn armolahjan.
Kunnia Karitsalle korkeudessa, amen.

Äänestä

Todella huono yritys!

Äänestä

Katsotaampa määritelmiä:

Jokainen japanilainen on ihminen

Minä havaitsen itseni ihmiseksi, kuten havaitsen jokaisen kädellisen, joka tällä planeetalla kykenee ilmaisemaan itseään kielellisesti.

jolloin: japanilaisten mahdollisuus on olemassa. On toki mahdollisuus, että minua huijataan kaiken aikaa, mutta voin aina tarkistaa tietoni. On olemassa Japanin saaristo, joka muodostaa Japanin valtion, ja jos siellä on ihmisiä, he ovat mahdollisesti japanilaisia.

Sen sijaan Jumalan määritelmä on vaikeampi:

Jumala on kaikkivoipa, kaikkitietävä, täydellinen, hyvä olento.

Minä en tiedä onko kaikkivoipaisuutta olemassa. Itse asiassa kaikkivoipaisuus on ristiriitainen itsensä kanssa. Kaikkivoipa olento ei voi luoda niin suurta kiveä, etteikö voisi nostaa sitä. Miksi me emme myöskään havaitse kaikkivoipaisuutta? Kaikkivoipainen olento kykenisi vaikuttamaan asioiden kulkuun ilman determinististä maailman ohjausta. Kuitenkin, Raamatun ulkopuolella, yksikään maailmassa tapahtunut historian tapahtuma, ei ole tapahtunut Jumalan toimesta. Hänen vaikutustaan ei voi havaita, ellei joku, valmiiksi puolueellinen yksilö moista todista. Tämä sotii kaikkivoivan oletusta vastaan. Ko. tulisi voida havaita.

Kaikkitetävyys on vielä ongelmallisempi, mistä voimme TIETÄÄ mitä todellinen tieto on, ja voiko siitä saada TIETOA. Jos kaikki olettamuksemme ovat harhaa(Matrix-ilmiö) silloin on syytä olettaa että päässämme oleva idea jumalasta on virhellinen, siis harhaa. En kuitenkaan tartu tähän. Kaikkitietävyyden ongelma syntyy kun astumme moraalikysymysten puolelle: kaikkitietävä olento TIETÄÄ etukäteen mitä tulee tekemään, eikä siis ole moraalinen olento. Moraaliin vaaditaan vapaa tahto. Voin ohjelmoida robotin tekemään vain hyviä tekoja, eikä sekään ole moraalinen olento. Samoin käy kun puhutaan kaikkitietävästä.

Täydellisyys vasta ongelmallinen onkin. Minkälainen on täydellinen olento? Minusta esimerkiksi Jumala ei voi olla täydellinen, sillä hän on (oletettavasti) mies, ei kykene moraaliseen ajatteluun ja on ristiriidassa itsensä kanssa. Joku voi sanoa minulle tässä vastaan, jolloin joudun toteamaan, että täydellisyys on subjektiivista, ja on katsojasta kiinni, onko Jumala täydellinen.

Hyvän määritelmä on myös vaikea. Miten hyvä ilmenee? Onko se subjektiivista objektiivista, onko sitä edes olemassa, vaiko suhteellista. Hyvä on arvomääritelmä, ja sen vetäminen maailmasta niinkuin se on, on virheellistä, ellei ole objektiivista hyvän määritelmää jota seurata. Jos Jumala on objektiivisen hyvän määritelmä, miksi emme voi soveltaa sitä todellisuuteen? Mooren naturalistinen virhepäätelmä nimittäin kumoaa kyseisen oletuksen:

Jos Jumala=Hyvä

niin on mielekästä muodostaa lause, "Tiedän että Hän on Jumala, mutta onko Hän hyvä?" ja toisin päin. Mutta jos Jumala=Jumala, käy oudosti:

"Tiedän, että Hän on Jumala, mutta onko Hän Jumala?"

Lause on mieletön jolloin Jumala ei voi olla hyvän määritelmä.

Eli toisin kuin ihmisiä, joita voin havaita, en voi tutkia hyvää, täydellistä, tai kaikkitíetävyyttä. En myöskään kykene havaitsemaan vaikutusta ihmisen ja Jumalan välillä ellei se tule subjektilta, joka on puolueellinen.

Jos jokin ei vaikuta minuun, tarvitseeko minun uskoa siihen? Vastaan ei. Tällä hetkellä Laosissa pienessä hökkelissä voidaan tarjoilla teetä. On täysin yhdentekevää uskonko tämän väitteen tai en, sillä ko. talo ei vaikuta minuun havaittavasti. Sen sijaan, jos minun on vietävä henkilökohtaisesti paketti tuohon Laosilaiseen taloon, on minun tarkistettava, onko usko Laosiin ja usko kyseisen talon olemassaoloon pätevä. Voin toki inttää vastaan, mutta ollessa mahdollista todistaa uskoni oikeaksi tai vääräksi(voin katsoa kartasta) joudun ennen pitkää vakiinnuttamaan uskoni. Jumalan kohdalla asia on toisin. Me emme voi saada tietoa Jumalasta, ilman että se tulisi ihmisiltä itseiltään. Yksikään kristinuskon jäsen ei ole tullut uskoon ilman että olisi kuullut siitä joltain ihmiseltä aiemmin. Näin ollen, emme voi tutkia kohdetta, ellei tieto tule kohteelta itseltään. Me voimme aina matkata Laosiin, ja tutkia kyseisen talon perustuksia ja maaperää, mutta Jumalan sijaintia ja ulkonäköä kysyttäessä menemme hiljaisiksi. Toisin sanoen:

On yhdentekevää uskoa olentoon, oli se tai ei, jos sen vaikutukset meihin ovat yhdentekeviä, tai niitä ei ole.

Äänestä
  • "Itse asiassa kaikkivoipaisuus on ristiriitainen itsensä kanssa"

    Kyseisellä termillä ei liene yhtä tarkkaan rajattua merkitystä. Joskus sillä tarkoitetaan kaikkea, mitä voi tehdä ilman että on luotu jokin keinotekoinen paradoksi.

    Toiset liittävät kaikkivoipuuteen jopa sellaisia vaatimuksia, että Jumalan täytyy kyetä vääntämään 1 1=2 todeksi ilman että alakoulumatematiikkaa mennään muuttamaan. Silloin pitäisi kyllä jo miettiä, että mitä mieltä on siinä että vaaditaan sanomaan, tai tekemään, tai valitsemaan kahdesta vaihtoehdosta, jotka kummatkin ovat sitten väärin - ja silti vaatimaan että tuon valinta olisi ollut oikea. Juuri sellaista kun ateistit tekevät jatkuvasti.


    "Kaikkivoipa olento ei voi luoda niin suurta kiveä, etteikö voisi nostaa sitä."

    'Kaikkivoipa olento' teki juuri tuon. Hän tuli ihmiseksi, kantoi inhimillisesti ottaen kestämättömän kuorman, romahti taakkansa alle ristintiellä kun ei jaksanut sitä kantaa, ja silti toteutti tällä Jumalan tahdon - aivan niinkuin tämä oli suunnitellut.


    "Hänen vaikutustaan ei voi havaita, ellei joku, valmiiksi puolueellinen yksilö moista todista."

    Neutraalius voidaan aina kyseenalaistaa siinä kuin hyvyyskin. Sikäli väitteesi kumoutuu.


    "Ko. tulisi voida havaita."

    Niin kauan kuin ihminen ei itse ole ole Jumala, tämä ei voi tietää että Jumala olisi Jumala, tai että tämä on kaikkivoipa ja hyvä. Uskolle jää sijansa.


    "mistä voimme TIETÄÄ mitä todellinen tieto on"
    Tässä mennään metatiedon alueelle, eli aloitetaan pohdiskelemalla tiedon olemusta. Siinä ensimmäisiä kysymyksiä on se mitä voimme tietää tiedosta.


    "kaikkitietävä olento TIETÄÄ etukäteen mitä tulee tekemään, eikä siis ole moraalinen olento. Moraaliin vaaditaan vapaa tahto."

    Jumala, kaikkitietävänä, on rakkaudessaan ja kaikkivoipuutensa turvin antanut meille vapaan tahdon. Isä on Poikaa suurempi, kerrotaan Raamatussa, samoin se, että maailma luotiin Pojan kautta.

    Olet päättelyissäsi oikeassa, mutta et lähtökohdissasi. Et nimittäin huomioi Raamatun Jumalaa - et Isää, Poikaa, Pyhää Henkeä.


    "Miten hyvä ilmenee?"

    Rakkautena. Uskona. Toivona. Kuuliaisuutena. Kärsivällisyytenä. Pitkämielisyytenä. Uskollisuutena.

    Tuota voisi jatkaa, mutta kaikki ne kuuluvat rakkauteen.


    "Hyvä on arvomääritelmä"

    Lauseesi on määritelmä. Hyvyyden voi typistää makuasiaksi, tai sitten sen voi käsittää joksikin abstraktiksi entiteetiksi, joka on ihmistä suurempi. Joillekin hyvä tarkoittaa Jumalaa.

    Se, mitä hyvyydestä voidaan saada filosofista otetta, on sen tutkiminen relativistisena tai absoluuttisena käsitteenä. Relativistisesti tarkasteltuna hyväksi koettu voidaan aina liittää johonkin kontekstiin, jossa sen hyvyys voidaan kyseenalaistaa, tai jopa kiistää. Tosin ajatusketjua voidaan tällöin viedä samalla tavalla kikkaillen yhä pidemmälle, jolloin hyvyys saadaan jälleen esille.

    Absoluutti on helpompi ja vaikeampi käsiteltävä. Se on ideana suoraviivaisempi, mutta koska ihminen on rajallinen olento (relativistinen), tämä ei voi omin voimin purkaa sitä selkeiksi kokonaisuuksiksi. Uskolle jää sijansa.


    "Jos Jumala on objektiivisen hyvän määritelmä, miksi emme voi soveltaa sitä todellisuuteen?"

    Kuten huomasit, sait samalla vastauksen tähän esittämääsi.



    "Lause on mieletön jolloin Jumala ei voi olla hyvän määritelmä."

    Mielettömiä lauseita ei tulisi pitää mielettömän hyvinä ohjenuorina, eikä lauseiden mielettömyydestä kannata johtaa kattavan filosofian perustaa.



    "toisin kuin ihmisiä, joita voin havaita, en voi tutkia hyvää, täydellistä, tai kaikkitíetävyyttä."

    Voiko ihminen mitata edes omaa hyvyyttänsä objektiivisesti? Olen huomannut, että silloinkin kun osoitetaan suoranaiset valheet, niin henkilöt saattavat pitää kiinni sekä hyvyyskäsityksistänsä itsensä suhteen, että valheistansa.

    Äänestä

  • H.H. kirjoitti:

    "Itse asiassa kaikkivoipaisuus on ristiriitainen itsensä kanssa"

    Kyseisellä termillä ei liene yhtä tarkkaan rajattua merkitystä. Joskus sillä tarkoitetaan kaikkea, mitä voi tehdä ilman että on luotu jokin keinotekoinen paradoksi.

    Toiset liittävät kaikkivoipuuteen jopa sellaisia vaatimuksia, että Jumalan täytyy kyetä vääntämään 1 1=2 todeksi ilman että alakoulumatematiikkaa mennään muuttamaan. Silloin pitäisi kyllä jo miettiä, että mitä mieltä on siinä että vaaditaan sanomaan, tai tekemään, tai valitsemaan kahdesta vaihtoehdosta, jotka kummatkin ovat sitten väärin - ja silti vaatimaan että tuon valinta olisi ollut oikea. Juuri sellaista kun ateistit tekevät jatkuvasti.


    "Kaikkivoipa olento ei voi luoda niin suurta kiveä, etteikö voisi nostaa sitä."

    'Kaikkivoipa olento' teki juuri tuon. Hän tuli ihmiseksi, kantoi inhimillisesti ottaen kestämättömän kuorman, romahti taakkansa alle ristintiellä kun ei jaksanut sitä kantaa, ja silti toteutti tällä Jumalan tahdon - aivan niinkuin tämä oli suunnitellut.


    "Hänen vaikutustaan ei voi havaita, ellei joku, valmiiksi puolueellinen yksilö moista todista."

    Neutraalius voidaan aina kyseenalaistaa siinä kuin hyvyyskin. Sikäli väitteesi kumoutuu.


    "Ko. tulisi voida havaita."

    Niin kauan kuin ihminen ei itse ole ole Jumala, tämä ei voi tietää että Jumala olisi Jumala, tai että tämä on kaikkivoipa ja hyvä. Uskolle jää sijansa.


    "mistä voimme TIETÄÄ mitä todellinen tieto on"
    Tässä mennään metatiedon alueelle, eli aloitetaan pohdiskelemalla tiedon olemusta. Siinä ensimmäisiä kysymyksiä on se mitä voimme tietää tiedosta.


    "kaikkitietävä olento TIETÄÄ etukäteen mitä tulee tekemään, eikä siis ole moraalinen olento. Moraaliin vaaditaan vapaa tahto."

    Jumala, kaikkitietävänä, on rakkaudessaan ja kaikkivoipuutensa turvin antanut meille vapaan tahdon. Isä on Poikaa suurempi, kerrotaan Raamatussa, samoin se, että maailma luotiin Pojan kautta.

    Olet päättelyissäsi oikeassa, mutta et lähtökohdissasi. Et nimittäin huomioi Raamatun Jumalaa - et Isää, Poikaa, Pyhää Henkeä.


    "Miten hyvä ilmenee?"

    Rakkautena. Uskona. Toivona. Kuuliaisuutena. Kärsivällisyytenä. Pitkämielisyytenä. Uskollisuutena.

    Tuota voisi jatkaa, mutta kaikki ne kuuluvat rakkauteen.


    "Hyvä on arvomääritelmä"

    Lauseesi on määritelmä. Hyvyyden voi typistää makuasiaksi, tai sitten sen voi käsittää joksikin abstraktiksi entiteetiksi, joka on ihmistä suurempi. Joillekin hyvä tarkoittaa Jumalaa.

    Se, mitä hyvyydestä voidaan saada filosofista otetta, on sen tutkiminen relativistisena tai absoluuttisena käsitteenä. Relativistisesti tarkasteltuna hyväksi koettu voidaan aina liittää johonkin kontekstiin, jossa sen hyvyys voidaan kyseenalaistaa, tai jopa kiistää. Tosin ajatusketjua voidaan tällöin viedä samalla tavalla kikkaillen yhä pidemmälle, jolloin hyvyys saadaan jälleen esille.

    Absoluutti on helpompi ja vaikeampi käsiteltävä. Se on ideana suoraviivaisempi, mutta koska ihminen on rajallinen olento (relativistinen), tämä ei voi omin voimin purkaa sitä selkeiksi kokonaisuuksiksi. Uskolle jää sijansa.


    "Jos Jumala on objektiivisen hyvän määritelmä, miksi emme voi soveltaa sitä todellisuuteen?"

    Kuten huomasit, sait samalla vastauksen tähän esittämääsi.



    "Lause on mieletön jolloin Jumala ei voi olla hyvän määritelmä."

    Mielettömiä lauseita ei tulisi pitää mielettömän hyvinä ohjenuorina, eikä lauseiden mielettömyydestä kannata johtaa kattavan filosofian perustaa.



    "toisin kuin ihmisiä, joita voin havaita, en voi tutkia hyvää, täydellistä, tai kaikkitíetävyyttä."

    Voiko ihminen mitata edes omaa hyvyyttänsä objektiivisesti? Olen huomannut, että silloinkin kun osoitetaan suoranaiset valheet, niin henkilöt saattavat pitää kiinni sekä hyvyyskäsityksistänsä itsensä suhteen, että valheistansa.

    Olen pahoillani H.H mutta vastauksesi ovat kelvottomia, sikäli kun ne ohittavat varsinaiset ongelmat.

    Kiven ongelma mm. säilyy. Kristuksen taakka ei ollut Jumalan luoma.

    Neutraalius toki voidaan kyseenalaistaa, mutta, jos asetamme neutraaliuden lähtökohdaksi, kristittyjen "Todistukset" eivät päde. Yrität epätoivoisesti sivuttaa tämän ongelman.

    Yrität hätäisesti sivuttaa sen seikan ettei Jumalasta saada tietoa. Ei näin.

    Samoin hätäisesti yrität sivuttaa sen seikan, että jos olento ennalta tietää kaiken, ei vapaata tahtoa OLE. Jos kaikki on määrätty ennalta ei teoillamme ole arvoa. Jumala, ollessaan kaikkitietävä, tietää kaikki valintamme ennalta, niiden lopputulokset ennalta, eikä lopputulokset tietäen voi vaikuttaa niihin. Näin ollen hän ei ole myöskään kaikkivoipa.

    On myös virheellistä olettaa hyvän ilmenevän kaikille samanlaisena. Minusta mainitsemasi usko on PAHA.

    Ja Jumala ei voi olla objektiivinen malli. Unohdit lukea alla olevan virhepäätelmän. tai sitten sivutit.


    "Mielettömiä lauseita ei tulisi pitää mielettömän hyvinä ohjenuorina, eikä lauseiden mielettömyydestä kannata johtaa kattavan filosofian perustaa."

    Lauseesi on mieletön normilause. Siksi en huomioi sitä.

    Itse asiassa, lopetan tähän. Sivuttaessaan aiheen ja tarttuessaan ykittäisiin sanoihin vastustaja syyllistyy Chewbacca-puolustukseen, mitä tunnut harjoittavan varsin hyvin. Anna minulle kokonaispohjainen vastaus, jolla kumoat premissini ja johtopäätökseni, älä takerru yksittäiseen lauseenpätkään unohtaen sen kontekstin. Muuten koen kirjoituksesi arvottomaksi. Selkeytän vielä teesien muodossa sinulle erikseen mitä sinun pitäisi lähteä kumoamaan. Et nimitttäin mielestäni onnistunut siinä hyvin.

    Väite yksi: Jumalasta ei voi saada objektiivista tietoa.
    Väite kaksi: Jumalan olemassaolo ei vaikuta ihmiskuntaan, uskoi se siihen tai ei
    Väite kolme: Jumala ei voi logiikan sääntöjen puitteissa olla kaikkivoipa, hyvä, täydellinen ja kaikkitietävä samanaikaisesti.

    ja päättelyketju

    Premissi:Jumalaan uskominen ei vaikuta mitenkään
    Normiväite: Usko on hyväksyttävä VAIN jos on todistettavaa, että uskon kohde vaikuttaa maailmassa
    Premissi: Jumalan vaikutusta ei voi todistaa
    siis: Jumalaan on turha uskoa

    Nyt, johdonmukainen vastaus, ei pilkunviilausta joka ei aikaisemminkaan mennyt läpi. USKON johdonmukaiseen väittelyyn.

    Äänestä

  • Aloittaja

    old_profile_64651 kirjoitti:

    Olen pahoillani H.H mutta vastauksesi ovat kelvottomia, sikäli kun ne ohittavat varsinaiset ongelmat.

    Kiven ongelma mm. säilyy. Kristuksen taakka ei ollut Jumalan luoma.

    Neutraalius toki voidaan kyseenalaistaa, mutta, jos asetamme neutraaliuden lähtökohdaksi, kristittyjen "Todistukset" eivät päde. Yrität epätoivoisesti sivuttaa tämän ongelman.

    Yrität hätäisesti sivuttaa sen seikan ettei Jumalasta saada tietoa. Ei näin.

    Samoin hätäisesti yrität sivuttaa sen seikan, että jos olento ennalta tietää kaiken, ei vapaata tahtoa OLE. Jos kaikki on määrätty ennalta ei teoillamme ole arvoa. Jumala, ollessaan kaikkitietävä, tietää kaikki valintamme ennalta, niiden lopputulokset ennalta, eikä lopputulokset tietäen voi vaikuttaa niihin. Näin ollen hän ei ole myöskään kaikkivoipa.

    On myös virheellistä olettaa hyvän ilmenevän kaikille samanlaisena. Minusta mainitsemasi usko on PAHA.

    Ja Jumala ei voi olla objektiivinen malli. Unohdit lukea alla olevan virhepäätelmän. tai sitten sivutit.


    "Mielettömiä lauseita ei tulisi pitää mielettömän hyvinä ohjenuorina, eikä lauseiden mielettömyydestä kannata johtaa kattavan filosofian perustaa."

    Lauseesi on mieletön normilause. Siksi en huomioi sitä.

    Itse asiassa, lopetan tähän. Sivuttaessaan aiheen ja tarttuessaan ykittäisiin sanoihin vastustaja syyllistyy Chewbacca-puolustukseen, mitä tunnut harjoittavan varsin hyvin. Anna minulle kokonaispohjainen vastaus, jolla kumoat premissini ja johtopäätökseni, älä takerru yksittäiseen lauseenpätkään unohtaen sen kontekstin. Muuten koen kirjoituksesi arvottomaksi. Selkeytän vielä teesien muodossa sinulle erikseen mitä sinun pitäisi lähteä kumoamaan. Et nimitttäin mielestäni onnistunut siinä hyvin.

    Väite yksi: Jumalasta ei voi saada objektiivista tietoa.
    Väite kaksi: Jumalan olemassaolo ei vaikuta ihmiskuntaan, uskoi se siihen tai ei
    Väite kolme: Jumala ei voi logiikan sääntöjen puitteissa olla kaikkivoipa, hyvä, täydellinen ja kaikkitietävä samanaikaisesti.

    ja päättelyketju

    Premissi:Jumalaan uskominen ei vaikuta mitenkään
    Normiväite: Usko on hyväksyttävä VAIN jos on todistettavaa, että uskon kohde vaikuttaa maailmassa
    Premissi: Jumalan vaikutusta ei voi todistaa
    siis: Jumalaan on turha uskoa

    Nyt, johdonmukainen vastaus, ei pilkunviilausta joka ei aikaisemminkaan mennyt läpi. USKON johdonmukaiseen väittelyyn.

    "Kiven ongelma säilyy"

    Ei säily. Koko kysymys kiven nostamisesta on virheellisesti laadittu. Se on ristiriitainen itsensä kanssa. Jumala ei ole ristiriitainen. Mutta jos haluaisimme vastata esittämääsi kysymykseen, voisimme käyttää samaa ristiriitaista logiikkaa. Ja vastaus kuuluisi seuraavasti:

    Jumala pystyy rakentamaan sellaisen kiven, jota hän ei jaksa nostaa, mutta koska Hän on kaikkivoipa, Hän kykenee nostamaan sen.

    Äänestä

  • old_profile_29143 kirjoitti:

    "Kiven ongelma säilyy"

    Ei säily. Koko kysymys kiven nostamisesta on virheellisesti laadittu. Se on ristiriitainen itsensä kanssa. Jumala ei ole ristiriitainen. Mutta jos haluaisimme vastata esittämääsi kysymykseen, voisimme käyttää samaa ristiriitaista logiikkaa. Ja vastaus kuuluisi seuraavasti:

    Jumala pystyy rakentamaan sellaisen kiven, jota hän ei jaksa nostaa, mutta koska Hän on kaikkivoipa, Hän kykenee nostamaan sen.

    "Ei säily. Koko kysymys kiven nostamisesta on virheellisesti laadittu. Se on ristiriitainen itsensä kanssa. Jumala ei ole ristiriitainen"

    Jumala on itsensä kanssa hyvinkin ristiriitainen.
    Te kristityt väitätte hänen olevan kaikkea seuraavista (tai ette välttämättä kaikki, mutta useimmat, joiden kanssa olen täällä keskustellut ja sinä ainakin Jaakob):

    *Kaikkivoipa (Eli hän omaa rajoittamattoman mahdin ja hänellä on valta mihin tahansa)
    *Kaikkitietävä (Eli hän tiedostaa kaiken, kaikkialla, niin meidän menneisyydessämme, nykyisyydessämme kuin tulevaisuudessammekin)
    *Täydellisen hyvä
    *Maailmankaikkeudesta/luonnosta (ja näin ollen "ajasta") irrallinen "olento"...
    *...Mutta samalla hän on "kaikkialla" luonnossa ja yhteydessä kaikkeen mitä maailmankaikkeus pitää sisällään.

    Kaksi viimeistä väitettä ovat jo itsessään noin esitettyinä ristiriidassa. Miten jokin, joka on irrallinen luonnosta voi olla millään tapaa yhteydessä siihen? Joten onko Jumala yhteydessä luontoon vai ei?
    Mikäli hän on yhteydessä luontoon, seuraavat seikat käyvät toteen:

    *Hän on väistämättä yhteydessä "aikaan" ja näin ollen, hän on siihen sidonnainen "olento"
    *Hän ei ole kykenevä toimimaan luonnonlakeja vastaan (tai jos kykenisi luonnonlait muuttuisivat jatkuvasti sitä mukaa kun hän puuttuu niihin; tällaisesta ei ole luonnossa mitään merkkejä)

    Jo nämä seikat rajoittavat hänen mahtiaan niin, ettei hän ole voinut olla olemassa ikuisesti ja hänen on täytynyt syntyä jostain, eli teidän mukaanne "jonkun on täytynyt luoda hänet".
    Lisäksi, jos hän on yhteydessä luontoon ja omaa selkeän tahdon, miksi hän antaa mitään hänen tahtonsa vastaista syntyä ja tapahtua? Hän voisi helposti kitkeä maailmasta kaikki oman tahtonsa vastaiset yksityiskohdat ja pelastaa kaikki maailman ihmiset kadotukselta, johon hän ei oikeasti HALUA meidän joutuvan vai? (huomioi tässä, että me emme voisi "vapaasta tahdostakaan" huolimatta toimia luonnonlakeja vastaan ja näin ollen, jumalasi pystyisi jo pelkästään niiden puitteissa vaikuttamaan toimintaamme melko rajattomasti)

    Mikäli hän taas ei ole sidonnainen luontoon tai aikaan... No hän ei ole siis voinut vaikuttaa mitenkään tähän maailmaan, tai ainakaan koskaan sitä vaivautunut tekemään, mikä on selkeästi ristiriitainen sen väitteen kanssa, että hän olisi luonut maailmankaikkeuden, koska se vaatisi yhteyttä luonnon ja hänen välilleen. Lisäksi Jeesus ei voisi olla hänen poikansa, koska se yhdistäisi hänet ja tämän maailman. Olisi myös sanomattakin selvää ettei hänen palvomisessaan olisi mitään järkeä.

    Pelkästään kahden alimman väittämän välille syntyy jo näin paljon ristiriitoja. En edes jaksa alkaa selittämään muiden väittämien ristiriitaisuuksia, osittain sen takia, että minun täytyisi ottaa huomioon näiden kahden erittäin voimakkaasti ristiriitaisen väitteen esittämät skenaariot, joissa jumala muka on tai ei ole yhteydessä maailmankaikkeuteen. Lisäksi esimerkiksi kaikkivoipaisuuden sisältämiin lukuisiin paradokseihin kuluisi loputtomasti aikaa ja paljon enemmän tekstiä kuin viestin maksimimäärä sallii.

    Äänestä

Ensinnäkään en koe taistelevani. Se on aivan liian väkivaltainen ilmaisu kuvaamaan rauhanomaista keskustelua. Toisekseen keskusteluja käyn ihmisten kanssa, jotka ovat olemassa. Katsos enhän minä sitä epäile etteikö jumalaan USKOVIA ihmisiä olisi olemassa. Jos minä sitä epäilisin niin olisin selvästi heikkopäinen. Kokonaan eri asia on se että onko sitä itse jumalaa olemassa, johon uskovaiset uskovat. Ei minulla ole mitään tarvetta kiistellä jumalan kanssa, koska sellaista ei ole olemassa. Mutta minusta on mielekästä kertoa uskoville ihmisille kuitenkin että he kuvittelevat uskovansa johonkin jota ei oikeasti ole. Ihmisistä minä olen huolestunut, en jumalista.

Äänestä

Minä en taistele olematonta vastaan, vaan taistelen (tai pikemminkin kamppailen) taikauskoista typeryyttä ja ahdasmielistä suvaitsemattomuutta vastaan.

Sillä vaikka taruolentoja ja satuhahmoja ei olekaan olemassa, niin valitettavasti taikauskoista typeryyttä ja ahdasmielistä suvaitsemattomuutta todellakin on olemassa. Ja kaikkein eniten taikauskoista typeryyttä ja suvaitsemattomuutta löytyy aina taruolentoihin uskovien joukosta (mikä ei tietenkään ole mikään ihme, sillä typeryyttä löytyy aina eniten typerysten joukosta, kuinkas muuten).

Äänestä

Taistelen, jos noin mahtipontista sanaa nyt edes kehtaa käyttää, oikeastaan vain typerien taikauskojen pakkotuputusta vastaan. Ei minulla ole mitään sitä vastaan että joku välttämättä haluaa uskoa mielikuvitusolentoihin. Kunhan tekee sen häritsemättä niitä, jotka eivät usko. Sinäkin Jaakob saat minun puolestani uskoa ihan mihin huvittaa. Sääli vain ettet itse koskaan kykene ajattelemaan samoin. Tässä asiassa minä olen sinua parempi ihminen.

Äänestä
  • Suunnilleen kuka tahansa ihminen on parempi ihminen kuin Jaakob, joka on täällä moneen kertaan puolustellut joukkomurhia ja kansamurhia, joissa tapetaan koko kansa naisia ja sylivauvoja myöten. Vastenmielisempää nilkkiä kuin Jaakob on vaikeaa edes keksiä, äärivastenmielistä on se että tämä kansamurhien puolustelija yrittää vielä tyrkyttää muille ihmisille omaa sairasta ja täysin ala-arvoista kusipäämoraaliaan.

    Äänestä

Minä tunnen henkilökohtaisesti ihmisen, joka on käynyt Japanissa. Tunnen myös ihmisen, joka sanoo tuntevansa kristinuskon Jumalan.

Miksi uskon ensin mainittua, mutta en toista?

Syy on selvä. Ainakin omasta mielestäni. Olen itse henkilökohtaisesti käynyt eri maissa. Tiedän, että on olemassa muitakin maita kuin Suomi.

Jumalat ovat aivan kuin ulkomaat. Niistä minulla ei ole kokemusta eikä tietoa. Olen ateisti.

Pohditaan hieman aloittajan vertausta japanilaisiin ja jumaliin. Jumalat eivät ole ihmisiä. Ihmisiä olen tavannut. Olen tavannut henkilöitä, jotka ovat kertoneet minulle syntyneensä Japanissa. He ovat omasta ja minun mielestäni japanilaisia.

Yhtäkään jumalaa en ole tavannut. En myöskään yhtään ihmistä, joka olisi minulle kertonut tavanneensa jumalan tai jumalia. Tämä on kuitenkin eri asia kuin henkilö kertoo tuntevansa jumalan. Ihmisillä on erilaisia tuntemuksia. Minun mielestäni sellaiset tuntemukset kuuluvat tautiluokitukseen F20.

Äänestä

Ateistit eivät ymmärrä mitä Jumala tarkoittaa. Luulevat myös että Jumala on ihmisen tasolla! Tässä hieman lisätietoa Jumalasta:

Jes. 55:9 Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun (Jumala) tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.

Äänestä

Koska ateismi on jumaluskon puutetta, ei ateistien mielestä ole olemassa mitään taistelua Jumalaa vastaan. Eihän voi taistella örkkejä, peikkoja jne vastaankaan, koska niitä ei ole olemassa. Voihan esimerkissäsi vaihtaa sanan Jumala tilalle vaikka örkki ja lause on ateistien mielestä täsmälleen sama.

Äänestä

Ateismi on totuuden puutetta.

Äänestä
  • Totuus on se että jumalista ei ole mitään todisteita, kuolleiden vauvojen iloitseminen on viite siihe että jumala ei ole olemassakaan.

    Sehän on jo yleistietoa että uskovaiset,rastistit,rikolliset ja pedofiilit ovat sitä samaa matalaälyistä sakkia jotka tietävät vähemmän raamatusta kun normaaliväestö.

    Äänestä

Helppoa kuin mikä.

En voi taistella sellaista vastaan mitä ei ole. Ja kun tällaista taistelua ei ole, ei ole jumalaakaan.

On olemassa vain minä ja kanssa ihmiset. Ja eläimet sekä kasvit. Ei muuta.

Helppoa kuin heinän teko!

Vai mitä!

Äänestä
  • Aloittaja

    "On olemassa vain minä ja kanssa ihmiset. Ja eläimet sekä kasvit. Ei muuta"

    Paitsi Jumala, joka on ne luonut!

    Äänestä

  • old_profile_29143 kirjoitti:

    "On olemassa vain minä ja kanssa ihmiset. Ja eläimet sekä kasvit. Ei muuta"

    Paitsi Jumala, joka on ne luonut!

    Puut ovat kasvaneet siemenistä, eläimet ovat syntyneet.

    Ei niitä ole luotu, ne ovat kasvaneet.

    taas yksi todiste siitä että jumalaa ei ole olemassa.

    Äänestä

On muitakin. Bakteerit. Ne syntyivät itsestään. Se on tosi ihme! Maailmankaikkeuskin sekin vaan syntyi itsestään! Tämä vastaus tyydyttää tavallisen tallaajan?

Äänestä
  • Sinulla ainakin niitä bakteereita on.

    Äänestä

Ja sinulla. Olen lukenut ihminen.

Äänestä
  • Olet lukenut satukirjoja.

    Äänestä

  • gsegsgseg kirjoitti:

    Olet lukenut satukirjoja.

    Minussa ei ainakaan ole yhtään bakteereja, olen synnitön Jeesuksen seuraaja.

    Äänestä

Onko sinulla lähdettä tuolle jutulle vai onko se vain hihujen urbaani legenda?

Äänestä

Eipä ole tarvinnut taistella päivääkään. Eli jätähän minut pois, ja luultavasti kaikki muutkin.

psst. eikö tuo maanviljelijä ollut nähnyt ainoatakaan kuvaa tai televisiosta yhtäkään japanilaista? Typerä vertaus kerta kaikkiaan.

Äänestä
  • No eihän tämä ole Jaakobilta mitenkään uutta. Vertaushan on periaatteessa täsmälleen sama kuin se, jossa tämä kretupelle kysyi mistä tiedämme oliko niitä Chileläisiä kaivosmiehiä olemassa ja vertasi sitä sitten jumaluskoon.
    Joka tapauksessa jutun järkiperäisyys ja sisäinen loogisuus on samaa luokkaa kuin Rauno Repomiehellä jonka lääkkeet on kala syönyt..

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


old_profile_29143 kirjoitti:

Entisessä Neuvostoliitossa, ateistiluennoitsija kysyi venäläiseltä maanviljelijältä, uskoiko hän Jumalaan. Mies vastasi myöntävästi. Sen jälkeen häneltä kysyttiin: "Miksi uskot häneen? Oletko nähnyt hänet?" - "En", oli vastaus. "Mutta en minä ole nähnyt yhtään japanilaistakaan. Kuitenkin uskon, että japanilaiset ovat olemassa. Armeijamme taisteli heitä vastaan viime sodassa. Siinä on riittävästi todisteita minulle. Jos Jumala ei kerran ole olemassa, miksi te taistelette häntä vastaan?"

Juuri näin. Se, että ateistit taistelevat Jumalaan uskomista vastaan, on mitä selkein todiste Jumalan olemassaolosta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu