on jotenkin hirveän helppo ymmärtää sellaisia ihmisiä jotka miettii itsemurhaa tai ovat jopa tehneet sen. Luulen et kun ihminen joutuu liian ahdistavaan tilanteeseen eikä näe enää ulospääsyä siitä, saattaa päätyä sellaisiin ajatuksiin. Eihän se ole mikään ratkaisu mut ehkä joskus asiat ja tilanteet menee liian pitkälle.
Itselläkin on pyörinyt mielessä sellaisia ajatuksia.. Eivätkä ne ole syntyneet ihan tuosta noin vaan. Vaan ihan oikeasti on sattunut niin paljon ikäviä asioita et niiden takaa en enää näe niitä hyviä asioita.
Ps. En silti ole kannustamassa ketään sellaiseen tekoon tällä kirjoituksella, tosiaankaan. Halusin vain tuoda esiin ajatuksiani asiasta. Ja varmaan tuosta on jo paljon keskusteltukin tällä palstalla mut kirjoitinpa kuitenkin..
Itselläkin on pyörinyt mielessä sellaisia ajatuksia.. Eivätkä ne ole syntyneet ihan tuosta noin vaan. Vaan ihan oikeasti on sattunut niin paljon ikäviä asioita et niiden takaa en enää näe niitä hyviä asioita.
Ps. En silti ole kannustamassa ketään sellaiseen tekoon tällä kirjoituksella, tosiaankaan. Halusin vain tuoda esiin ajatuksiani asiasta. Ja varmaan tuosta on jo paljon keskusteltukin tällä palstalla mut kirjoitinpa kuitenkin..
Vastaukset 1
Vanhimmat
tänään just mietin, että en ole itsetuhoinen, mutta ikävä on niin kova, että jos vaikka joutuisin onnettomuuteen, niin pääsisin ehkä rakkaani luo. Toki pyrin huolehtimaan itsestäni, ja läheisilleni en haluaisi toista suurta surua...