Tässä vähän faktaa muunkielisten kuin suomenkielisten, saamenkielisten ja ruotsinkielisten määristä ja prosenteista vaalivuosina.
1999: muunkielisten määrä 93 900 tuhatta ja osuus Suomen asukkaista 1.8%.
2003: muunkielisten määrä 124 800 tuhatta ja osuus asukkaista 2.4%.
2007: muunkielisten määrä 172 900 tuhatta ja osuus asukkaista 3.3%.
2011: muunkielisten määrä 241 400 tuhatta ja osuus asukkaista 4.5%.
2015: muunkielisten määrä (arvio) 309 000 tuhatta ja osuus asukkaista 5.6%.
Muunkieliset ohittavat suomenruotsinkielisten määrän vuoden 2014 loppuun mennessä. On kaksi hyvin kriittistä raja-arvoa koskien suomenruotsinkielisiä, ja ne raja-arvot tullaan saavuttamaan hyvinkin lyhyen ajan sisällä, nimittäin 5.3% ja 5%, ensimmäinen prosentti kuvaa suomenruotsinkielisten määrää vuonna 2015 ja muunkielisten määrä prosenteissa on jo silloin suurempi, ja toinen luku on suomenruotsinkielisten määrä koko Suomen asukkaiden määrästä ja arvioni mukaan se toteutuu 2020 luvun alussa. Nämä tapahtumat, eli se että Suomessa muunkieliset menevät heittämällä ohi ruotsinkielisten määrässä, sekä se, että ruotsinkielisten määrän laskeminen alle 5%, merkitsevät sitä että pakkoruotsista tullaan luopumaan ja myös myöhemmin Suomen ns. virallisesta kaksikielisyydestä. Eli aika ja muunkieliset tulevat lopettamaan Suomesta kaiken pakkoruotsituksen.
Siispä on kummallista eli juuri Rkp ajaa erittäin vapaata maahanmuuttopolitiikkaa, joka tulee tuhoamaan pitkässä juoksussa koko puolueen.
Kun pakkoruotsista ensin luovutaan, niin sen jälkeen suomenruotsinkieliset tulevat äänestämään eri tavalla kuin tähän mennessä, koska kielikysymys ei ole se ensimmäinen prioriteetti millä äänestetään, vaan esim. tunnustavat ruotsinkieliset kristityt äänestävät krisdem puoluetta, työläiset vasemmistoa tai persuja, yrittäjät kokoomusta, viljelijät keskustaa jne. jne. , eli toisin sanoen Rkp:n kannatus tulee laskemaan ja lopulta puolue ei edes ylitä äänikynnystä kuin ainoastaan kunnallisvaaleissa.
Oikein ovat sanoneet toimittajat A-P Pietilä ja Reijo Ruokanen, että ruotsinkieliset marginalisoituvat 10 vuoden sisällä ja että muunkieliset polkevat heidät jalkoihinsa.
1999: muunkielisten määrä 93 900 tuhatta ja osuus Suomen asukkaista 1.8%.
2003: muunkielisten määrä 124 800 tuhatta ja osuus asukkaista 2.4%.
2007: muunkielisten määrä 172 900 tuhatta ja osuus asukkaista 3.3%.
2011: muunkielisten määrä 241 400 tuhatta ja osuus asukkaista 4.5%.
2015: muunkielisten määrä (arvio) 309 000 tuhatta ja osuus asukkaista 5.6%.
Muunkieliset ohittavat suomenruotsinkielisten määrän vuoden 2014 loppuun mennessä. On kaksi hyvin kriittistä raja-arvoa koskien suomenruotsinkielisiä, ja ne raja-arvot tullaan saavuttamaan hyvinkin lyhyen ajan sisällä, nimittäin 5.3% ja 5%, ensimmäinen prosentti kuvaa suomenruotsinkielisten määrää vuonna 2015 ja muunkielisten määrä prosenteissa on jo silloin suurempi, ja toinen luku on suomenruotsinkielisten määrä koko Suomen asukkaiden määrästä ja arvioni mukaan se toteutuu 2020 luvun alussa. Nämä tapahtumat, eli se että Suomessa muunkieliset menevät heittämällä ohi ruotsinkielisten määrässä, sekä se, että ruotsinkielisten määrän laskeminen alle 5%, merkitsevät sitä että pakkoruotsista tullaan luopumaan ja myös myöhemmin Suomen ns. virallisesta kaksikielisyydestä. Eli aika ja muunkieliset tulevat lopettamaan Suomesta kaiken pakkoruotsituksen.
Siispä on kummallista eli juuri Rkp ajaa erittäin vapaata maahanmuuttopolitiikkaa, joka tulee tuhoamaan pitkässä juoksussa koko puolueen.
Kun pakkoruotsista ensin luovutaan, niin sen jälkeen suomenruotsinkieliset tulevat äänestämään eri tavalla kuin tähän mennessä, koska kielikysymys ei ole se ensimmäinen prioriteetti millä äänestetään, vaan esim. tunnustavat ruotsinkieliset kristityt äänestävät krisdem puoluetta, työläiset vasemmistoa tai persuja, yrittäjät kokoomusta, viljelijät keskustaa jne. jne. , eli toisin sanoen Rkp:n kannatus tulee laskemaan ja lopulta puolue ei edes ylitä äänikynnystä kuin ainoastaan kunnallisvaaleissa.
Oikein ovat sanoneet toimittajat A-P Pietilä ja Reijo Ruokanen, että ruotsinkieliset marginalisoituvat 10 vuoden sisällä ja että muunkieliset polkevat heidät jalkoihinsa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä hurrit lyöty on ja vielä kun nämä vanhat ja tyhmät pakkoruotsittajat alkavat dementoitumaan,niin kaikki hoituu kyllä nopeasti.
5% se asema mikä 5% kuuluu.
Homio!! RKP:n kannatus 2,39% hyvältä näyttää....
hurri kulttuurin vahvuus on tärkein syy pakkoruotsin ja kaksikielisyyden puolustus. Ei siis ruotsinkielisten määrä vaan ruotsinkielisen kulttuurin korkea laatu ja saavutukset ja kilpailukyky Suomenkieliseen kulttuuriin verrattuna. Se on paljon isompi kuin ruotsinkielisten määrä 5.4%
Kulttuuri saavutuksissa hurrien vaikutus Suomessa on ruotsinkielistä väestömäärää huomattavasti isompi, noin 30-35%
Eli kulttuurillisesti ajatellen Suomi on kaksikielinen maa. Mun mielestä Suomankieliset taiteilijat ovat pettäneen Suomenkielen ja Suomenkielisen väestön, tuottamalla ala-arvosta paskaa, kuten Uuno Turhapuro elokuvia ynm, joita saa hävetä kun taas hurrit keskittyvät kansainväliseen laatuun.
Sen takia hurri kulttuuri luokitellaan sivistys piireissä Suomenkielistä kulttuuria paremmaksi ja Suomelle arvokkaammaksi. Se on pakkoruotsin ja virallisen kaksikielisyyden todellinen motiivi, hurri kulttuurin korkeampi laatu ja valtava vaikutus Suomalaiseen sivistykseen. Siksi sivistyneistö puolustaa kaksikielisyyttä, koska Suomenkieliset taiteilijat tuottavat vain rahvaalle rillumareitä, mutta eivät mitään sivistyneistölle, joka ottaa sitten hurri kulttuurin omakseen.
Viime lauantaina RKP Astrid Thorsin johdolla kampanjoi Itäkeskuksessa. Mukana olivat kaksi maahanmuuttajataustaista RKPn ehdokasta.
Thiors itse osoittaa todeksi sen, että hän haluaa kasvattaa maahanmuuttajien määrää, jotta voisi houkutella heitä ruotsinkielisiksi ja sitä kautta äänestämään RKPtä.
Vastenmielistä touhua.
Siitä on kautta historian lukuisia esimerkkejä että maahanmuuttajat ovat helpommin löytäneet kodin ruotsinkielisten kuin valtaväestön keskuudessa. Ruotsin kielihän on jopa paljon helpompi oppia.
Vähemmistöillä on yhteisiä intressejä ja saavat tukea toisistaan. Samaan vähemmistöjen yhteen hiileen puhaltamiseenhan perustuu se että RKP on tulevin vaaleihin asettanut ehdokkaita myös Lapissa ja että RKP:n listalla Lapissa on myös sitoutumattomia saamelaisia.
Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä miten RKP:n listan ehdokkaat pärjäävät Lapissa. Saamelaiset saattavat hyvinkin kokea RKP:n itselleen läheisemmäksi kuin lantalaispuolue Kepun.
Siinä olet oikeassa että monet maahanmuuttajat todella saattavat äänestää RKP:tta. Väite että Thors tosi mamuja Suomeen äänstämään RKP:tta kuulostaa sitä vastoin aika dorkalta.