raskausdiabetes ja herkuttelu

pari mokkapalaa sisältää n600 cal, 1800 cal on diabeetikon hyvä kalorimäärä per päivä. Epäsäännölliset ruoka-ajat ja liian vähäinen energiansaanti aihuttaa hiilihydraattihimoa. Mutta eipä ne parit kaakaokupposet silloin tällöin haitanne. Raskausdiabeteshän tarkoittaa sitä että onglma ei kosketa vain raskausaikaa.

en suosittele kyllä toimimaan yllä olevaa ohjetta!
varsinkaan raskaana oleva!

minä neuvoisin näin, älä herkuttele yötä vasten, ja pyri kuluttamaan herkuttelusi jälkeen, tämä auttaa käsittelemään sen sokerimäärän...

sulla nyt ei vielä niin kovaa paniikkia oo...
mulla itsellä tällä hetkellä oli ensimmäisessa sokerirasituksessa arvot 4.9, 9,6 ja 11.1 Eli ei hyvät!
olen siltikin vain ruokavalio hoidolla, ja hyvin ovat pysyneet kurissa.
muista pitää huoli ettei keto aineesi pääse kovin korkealle,
eli syö tarpeeksi hiilihydraatteja, raskausaikana se on tarpeen.

kalorimäärien kulutus pitäisi katsoa henkilön perusteella, kulutuksen perusteella ja onko mies vai nainen. tuo 1800 cal ei päden kaikille!
jos sinua mietityttää nämä, kannattaa jutella äitiysneuvolassa. itsekin olen herkutellu muutaman kerran, katsoo vaan määrät mitä syö.
esim. jos tulee himo suklaaseen, voi pari palaa syödä ihan hyvällä omalla tunnolla... ja yleensä tuotteissa mielummin normaaleja kuin "kevyt" tuotteita, koska se on korvattu jollain muulla roskalla...

Kannattaa oikein istahtaa ja ajatuksella miettiä; Miksi nyt taas iski herkkujen himo? mikä on se tilanne, milloin tekee mieli herkkuja? Millä herkut voisi korvata?
Esim itselläni hoksasin sen, että halusin aina autossa ollessani herkutella. Niinpä olen ostanut jo parin tai varmaan 3 vuoden ajan autoon pähkinöitä. Onhan nekin kaloripitoisia, mutta niitä ei jotenkaan tule mätettyä niin ahnaasti ku karkkia. Sitten kotiherkuttelussa suosin nykyisin jätskiä, kevyempää sekin kuin suklaa! Ja popcornit on kans hyviä. Kyytipojaksi lasi jotain sokeritonta mehua/limua. Kyllä niillä jotenkin pärjää, ja kaikkeen tottuu =)
Kolmas raskaus(diabetes) meneillään... Sukurasitusta... Isä siirtyi juuri hiilaridietille. Seurataan mielenkiinnolla, miten käy!
Sanoivat muuten mullekin Naistenklinikalla (ravitsemusterapeutti) päiväenergiamääräksi 1800 kcal... Se on mielestäni hirveän vähän, kun olen sentään 175cm pitkä, urheileva ja normaalipainoinen..? ´Käsittääkseni raskausaikana nyt sentään vähän enemmän pitäisi saada enegiaa kuin normaalisti, kun mun normaalikulutuskin on n 2000kcal..?

Kuule, ei se "isokokoinen" vauva ole se päällimäinen syy miksi sokerit pitäisi pystyä pitämään kurissa. Ongelmia on muita -Miksi kaikki miettii, että "mitenhän mun on vaikea synnyttää, kun on iso" eikä tajuta mitä ne sokerit vauvaan vaikuttaa....... Itsekästä....

Mulla oli sokerirasituksessa paastoarvo vähän koholla, mutta kotimittauksella arvot on olleet tosi hyviä.. Kuitenkin olen huomannut, että jos vähänkin syö jotain tavallisesta poikkeavaa (esim. ihan vaan ruisleivän sijaan vaaleaa leipää), arvot kohoaa äkkiä. Niinpä mulla on kerran viikossa (yleensä pe tai la) herkuttelupäivä. En siis syö esim. karkkia muutoin kuin yhtenä päivänä/vko. Alussa saatoin syödä karkkipäivänä esim. ison karkkipussin, mutta kun totuttelee olemaan ilman herkkuja, ei niitä enää kaipaa. Nykyään saatan karkkipäivänä syödä ihan vähän karkkia ja makeanhimo menee ohi. Uskon, että tämä on pysyvä muutos, joka säilyy myös raskauden jälkeen. Hyvä niin, koska mua ainakin herkut alkaa väsyttää. Ilman herkkuja olen paljon pirteämpi. Ja kun itse pitää karkkipäivän, on helpompi opettaa myös lapselle karkkipäivän merkitys ja se, ettei herkkuja pidä syödä joka päivä..

Odotan kolmatta lastani ja edellisissä raskauksissa molemmissa todettu raskausdiabetes sokerirasituksissa. Ekassa oli 1 ja 2 h arvot koholla tokassa raskaudessa oli 2 h arvo koholla. Eka vauva painoi 4,3 kg ja toka 3,7 kg. Herkuttomalla dieetillä olin koko toka raskauden ja liikuin paljon, paino nousi 7kg ja olin lähtiessä normaalipainoinen ja silti sain raskausdiabetes-diagnoosin, huoh. Nyt kolmannessa raskaudessa molemmissa sokerirasituksissa rv:llä 16 ja rv:llä 26 olikin arvot normaalit, ja olin aivan ihmeissäni! Olen noudattanut herkutonta dieettiä tässäkin, mutta en niin tiukkapipoisesti kuin tokassa raskaudessa ja liikkunutkin vähemmän. Haluan vain sanoa, että elintavat vaikuttavat toki diagnoosiin, mutta myös hormonit! Tsemppiä kohtalotovereille :)

Viljaa kohtuudella (2-3 leipäpalaa päivässä) ja sekin täysjyvänä. EI margariinia, koska se on terveysriski.

Paljon kasviksia ja kotimaisia marjoja.

Herkutteluun pähkinöitä. Niissä on hyvää rasvaa ja paljon ravinteita.

Kuunnelkaa tämä

http://www.iskelma.fi/index.php?option=com_sbsprogram&tmpl=program&cid=7
» Terveyden tukipilarit vko 13, osa 1


ja loputkin

"""D-vitamiinin puute jäykistää verisuonia myös muuten terveillä ihmisillä, osoittaa uusi tutkimus. Tutkijat havaitsivat D-vitamiinin puutteen heikentävän verisuonten toimintaa diabetekseen verrattavasti. Puutteellisena tasona pidettiin tutkimuksessa alle 50 nmol/l (20 ng/ml) tasoa. Tällainen puutteellinen taso on noin puolella suomalaisista tähän aikaan vuodesta."""

http://www.facebook.com/pages/Aamiainen-ruohikolla/135616813161069

""" Suomalaisten seerumin D-vitamiinin (S-D-25) jakauma (nmol/l) Setti-tutkimuksen mukaan. Kuva osoittaa, että S-D-25 on keskimäärin 35 nmol/l ja suuri osa jää alle 25 nmol/l."""


http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

Vitamin D deficiency linked to gestational diabetes

http://www.vitamindcouncil.org/vitamin-d-deficiency-linked-to-gestational-diabetes/

Raskausdiabetes yleistyy - onnistuuko elintapaohjaus?

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2012;128(20):2052-3
Risto Kaaja ja Marja Vääräsmäki
Pääkirjoitus

Raskausdiabetes yleistyy huolestuttavaa vauhtia. Suomessa esiintyvyys lisääntyi vuosina 2006-2010 yli 30 % ja syntyneiden lasten rekisterin mukaan se oli vuonna 2010 jo 11,2 % (M Gissler, henkilökohtainen tiedonanto). Yhdysvalloissa tuoreet tutkimukset kertovat lähes joka viidennen raskaana olevan sairastuvan raskausdiabetekseen (Coustan ym. 2010). Heistä 5-10 %:lla todetaan tyypin 2 diabetes jo pian synnytyksen jälkeen ja 35-60 % sairastuu 10-20 vuoden kuluessa synnytyksestä (England ym. 2009). Myöhemmän diabeteksen riski on erityisen suuri ylipainoisilla raskausdiabeteksesta kärsivillä naisilla (Pirkola ym. 2010).

Suomessa raskausdiabeteksen nopean yleistymisen taustalla on taudin seulonnan tehostuminen vuonna 2008 julkaistun raskausdiabeteksen Käypä hoito suosituksen (2008) mukaan (30 %:sta 50-60 %:iin raskaana olevista) sekä väestön lihominen ja synnyttäjien korkeampi ikä (Kaaja ym. 2008). Raskausdiabeetikoiden lapsilla metabolisen oireyhtymän osatekijöiden esiintyvyys on lisääntynyt. Heillä on myös suurempi vaara sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen (Hillier ym. 2007, Pirkola ym. 2010). Voidaanko tätä noidankehää pysäyttää?

Tärkeimmät riskiryhmille suoritetut interventiotutkimukset (Finnish Diabetes Prevention Study, FDPS, Diabetes Prevention Program, DPP) ovat osoittaneet hyvin, että elintapamuutoksilla, metformiinilla ja liikunnan lisäämisellä on mahdollista vähentää diabetesvaaraa huomattavasti (58 %) (Tuomilehto 2001, DPP 2002). DPP:n seurantatutkimus osoitti, että tulos säilyy intervention jälkeenkin, sillä diabeteksen esiintyvyys oli tutkimuksen aikana laihtuneilla vielä kymmenen vuoden kuluttua vähäisempi kuin verrokeilla (Knowler ym. 2009). Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa perusterveydenhuollon elintapaohjauksella onnistuttiin vähentämään diabetesriskiä runsaassa vuodessa 69 %:lla, jos henkilö pudotti vähintään 5 % painostaan (Saaristo ym. 2010).

Miten elintapaohjaus sitten toteutuu ja miten se tehoaa raskausdiabetekseen? Vaikka kohortti- ja seurantatutkimusten perusteella ravinnolla ja liikunnalla näyttää olevan yhteys raskausdiabeteksen ilmaantuvuuteen, ovat interventiotutkimukset toistaiseksi tuottaneet pettymyksen. Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella aloitettu satunnaistettu interventio (NELLI-tutkimus) ei näytä vähentävän raskausdiabetesta, mutta vastasyntyneiden paino oli interventioryhmässä pienempi kuin verrokkiryhmässä (Luoto ym. 2011). Tulos oli samanlainen myös toisessa vastikään julkaistussa satunnaistetussa suomalaistutkimuksessa (Korpi-Hyövälti ym. 2011). Tuoreessa meta-analyysissa todettiin ruokavalioneuvonnan ja liikunnan lisäämisen johtavan vaatimattomiin tuloksiin (Oostdam ym. 2011). Vaikka raskaus on otollista aikaa terveysneuvonnalle, ei tuona lyhyenä ajanjaksona voida oleellisesti vaikuttaa äidin terveyteen.

Tilanne ei näytä parantuvan myöskään synnytyksen jälkeen. Tanskalaistutkimuksen mukaan raskausdiabeteksen sairastaneista vain 18 % oli laihduttanut raskauden jälkeen ja 33 %:lla paino oli noussut (Stage ym. 2004). Erityisesti synnytyksen jälkeisestä elämäntapaohjauksesta kaivataan kunnollisia interventiotutkimuksia, joissa pureudutaan perusteellisesti laihduttamisen ja ruokavalion laadullisen parantamisen ohella myös liikuntaan. Olisi tärkeää vaikuttaa erityisesti ensisynnyttäjien elämäntapoihin, sillä raskausdiabetes uusiutuu yli 40 %:lla siihen kerran sairastuneista (Getahun ym. 2010).

Raskausdiabeteksen seulonta on lisääntynyt Suomessa oleellisesti uuden suosituksen myötä. Tuoreen tutkimuksen mukaan raskausdiabeteksen seulonnan kustannustehokkuus perustuu kuitenkin ensisijaisesti myöhemmän diabeteksen ilmaantuvuuden vähenemiseen tässä ryhmässä (Werner ym. 2012). Myöhempää diabetesta voidaan vähentää ainoastaan tehokkaalla raskauden jälkeisellä ohjauksella ja seurannalla. Laadukkaat kotimaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että meillä on tietoa ja taitoa riskiryhmien ohjaukseen ja että tulokset tästä ovat olleet lupaavia. Taitotiedon vieminen väestötasolle on kuitenkin vielä kesken. Tehtävä ei ole helppo, ja saman ongelman kanssa painiskellaan myös muualla (Pierce ym. 2011). Keskeistä olisi alkajaisiksi sitouttaa synnyttäjät hoitamaan itseään ja ottamaan itse vastuu seurannastaan. Se on haaste neuvolatyöntekijöille. Seurannan voisi ainakin jossain määrin sitoa lapsen neuvolaseurannan yhteyteen. Puitteiden ja hoitopolun järjestämien perusterveys- ja työterveyshuollossa jää sitten meidän tehtäväksemme.

Kaikki hiilihydraatit muuttuvat elimistössä sokeriksi. Hyvähiilihydraattisen ruokavalion teho painonhallinnassa perustuu siihen, että se vaikuttaa elimistön insuliinintuotantoon. Insuliini on "lihotushormoni", jota ilman ihminen ei liho. Jos ihmisen elimistö erittää liikaa insuliinia (kun sekä maksan että lihasten glykogeenivarastot ovat täynnä, ylimääräiset hiilihydraatit muuttuvat elimistössä ylimääräiseksi rasvaksi), paino nousee. Kun vähennät ruokavaliossa hiilihydraattien määrää, insuliinin eritys alkaa laskea automaattisesti. Insuliinitason laskiessa elimistö tasapainottuu ja alkaa polttaa rasvaa.

Hiilihydraatit:
http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2034&fuclass=all&specdiet=none&items=200&from=top&portion=100g&lang=fi

Raskausdiabetes ja D-vitamiini
D-vitamiinin piilevä puute on yleinen ja se liittyy raskausajan diabeteksen riskiin, osoittaa uusi Bostonin yliopiston tutkimus.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2355

Äidin D-vitamiinin puute raskauden aikana heikentää lapsen luontaisen immuunivasteen kehittymistä ja voi altistaa syntyvän lapsen muun muassa autoimmuunitaudeille, kuten ykköstyypin diabetekselle. Raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien naisten tulisikin kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin, suomalaisasiantuntijat muistuttavat.

D-vitamiinin puute on maailman yleisin ravitsemuksellinen puutos.

Normaalina pidetään sitä, mitä auringosta saa kesällä keskipäivällä ja se on yli 100 nmol/l. Tähän tarvitaan keskimäärin 100µg D-vitamiinia päivässä.


Nykypäivän lääkärin pitäisi mielestäni ymmärtää, että kalsidiolipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon siinä missä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

Terveyskeskukset kieltäytyvät mittaamasta D-vitamiinitasoja, joten kukaan ei siten tiedä missä mennään omalla kohdalla. Tätä kutsutaan tieteelliseksi lääketieteeksi ( Evidence Based Medicine).


"D-vitamiinin vaikutukset ihmisen terveyteen saattavat olla huomattavan laajat, Oxfordin yliopiston geenitutkimus vihjaa. Sen mukaan D-vitamiini vaikuttaa mm. MS-tautiin, nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin liittyviin geeneihin sekä yli 2000 muuhun geeniin.

Genome Research -lehdessä tutkijat kertovat DNA-sekvensoinnin avulla löytäneensä ihmisen genomista 2 776 paikkaa, joihin D-vitamiinin reseptoriproteiini sitoutuu, ja havaitsivat niiden kasautuvan monien autoimmuunitauteihin liittyvien geenien lähettyville. Havainto viittaa siihen, että D-vitamiini saattaa vaikuttaa mm. SLE-taudin (systeeminen lupus erythematosus), nivelreuman ja useiden syöpien syntyyn.

Tutkijat havaitsivat lisäksi D-vitamiinin vaikuttavan huomattavasti 229 geenin aktiivisuuteen, joista mm. IRF8-geeni on yhdistetty MS-tautiin ja PTPN2 nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin.

D-vitamiini vaikuttaa hyvin monien sairauksien kehittymiseen."
LÄHDE: Uutispalvelu Duodecim


Suomessa arvioidaan olevan n. 500 000 osteoporoosia sairastavaa potilasta, osteoporoottisia murtumia Suomessa syntyy n. 40 000 vuosittain, näistä lonkkamurtumia on n. 8000. Lisäksi toiset 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa, osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa. Lonkkamurtumien määrän ennustetaan lähes kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Myös alle 20-vuotiailla on todettu osteoporoosia.ja riisitautia (Osteoporoosiliitto 2009, Marjo Lehtonen-Veromaa 2009, lastenlääkärit 2011)


D-vitamiinin puute näkyy erityisesti lasten luunmurtuma tilastoissa: viimeisen 20 vuoden aikana lasten kyynärvarren murtumat ovat lisääntyneet 31 prosenttia ja olkavarren murtumat 39 prosenttia.


"70 % eurooppalaisista elää D-vitamiinin puutteessa"

Muuttuiko mikään uusien D-vitamiinisuositusten myötä?
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf


Kun D-vitamiinin pitoisuus seerumissa ylittää 82,5 nmol/l, vähenee tyypin 2 diabeteksen riski 25–40 %, ilmenee uudesta amerikkalaisesta tutkimuksesta. Se esitettiin perjantaina (23.6.2011) San Diegossa American Diabetes Associationin vuosikokouksessa, johon osallistui 13 000 diabeteslääkäriä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2099

Suomalainen tutkimus, jossa alle 2-vuotiaalle annetaan D3-vitamiinia 30µg/vrk ja seurataan erilaisten autoimmuunisairauksien syntymistä.
http://www.hus.fi/default.asp?Path=1;28;2530;9899;9900;23600;44137

D-vitamiinia myydään ruokakaupoissa, apteekeissa sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita, joten lienevät parhaimpia valmisteita.