luolamaalauksilla maallinenkin selitys?

"Eikä ole aivan mahdollista että luolamaalaukset olivat vain koristeita?
-eli kun ihmiset elivät pitemmän aikaa samassa luolastossa, niin on aivan mahdollista että he halusivat vain koristella kotiluolastoaan kauniilla kuvilla joita he seinään piirtelivät."

Luolissa tuskin viihdyttiin kovin pitkiä aikoja. Joten ne tuskin olivat "vain koristeita".

Nykyihmiset voivat asua "luolissa" (asunnot ja talot), kiitos keinovalaistuksen. Kivikaudella ei ollut mitään sähkövaloja tai edes öljylamppuja. Luolien valaistus oli vaikeaa kivikauden resursseilla, joten he tuskin asuivat luolia ovensuuta pidemmälle.

Luolamies on täysin virheellinen nimitys. Luolamies käsitys korostuu vain koska kivikauden jäännökset ovat säilyneet parhaiten luolien suojissa.

On mahdollista, että eri pronssikautiset peuranmetsästäjäheimot merkitsivät riista-alueensa kalliomaalauksilla. Usein ne on peitetty toisella kerroksella, ne on maalattu yli, mikä kertoo vallan vaihtumisesta. Suomalaiset kalliomaalaukset ovat olleet paljon värikkäämpiä, en usko, että punamaali olisi ainoa käytössä ollut maali. Ne on aseteltu näkyviin paikkoihin, joten niiden on ollut tarkoitus näkyä. Ne ovat merkkejä, ehkä varoituksia ohi soutajille tekijästään.

Suomen kalliomaalauksien aiheet ovat symboleja, ne voivat symboloida kunkin heimon tunnusta, jota nykykäsityksenä pidetään vaakunana tai lippuna.

Tai ne voivat olla shamaanimatkan matkakuvia. Mielenkiintoisia ja pysäyttäviä ne joka tapauksessa ovat. Samantyylisiä löytyy myös Saharasta.

"-eli kun ihmiset elivät pitemmän aikaa samassa luolastossa..."

Tunnetuimmat maalauksilla koristellut luolastot, esim. Altamira Espanjassa tai Chauvet Ranskassa, ovat syvällä maan sisässa, hankalapääsyisiä, vaikeasti valaistavia ja asumiseen kelvottomia.

"Tietty rahastahan tässä on kysymys"

Aivan niin, eihän kukaan tiedemies voi olla aidosti kiinnostunut tutkimuskohteestaan, kaikki ajattelevat yksinomaan rahaa.

Olen ihan maallikko näissä asioissa, mutta pelkkänä koristeluna ei luolamaalauksia oikein voi pitää. Luolamaalausten tekeminen oli aikamoinen voimainponnistus kivikauden ihmisiltä ja useimmat luolamaalaukset sijaitsevat lähinnä pimeissä luolissa joten miksi koristella pimeitä luolia kun käytössä ei ole keinovaloa.

Sitä voi tietenkin pohtia, että onko mahdollista että luolamaalaukset ovat säilyneet vain luolissa. Että kivikauden ihmiset piirtelivät piirroksiaan vähän kaikkialle, mutta vain luoliin piirretyt säilyivät. Tietenkin on mahdollista, että piirroksilla haluttiin välittää viestejä tai kertoa tarinoita, jolloin niitä voidaan pitää eräänlaisena alkeellisena kirjoituksena.

Se miksi niitä yleensä selitetään metafyysisillä ja uskonnollisilla selityksillä on mielestäni valistunut arvaus. Selitys on kuitenkin aika todennäköinen, vaikka nykyihmiset ovat uskonnottomia eivätkä juuri usko metafysiikkaan, niin varhaisaikojen ihmiset kyllä uskoivat. Tässä tullaankin juuri siihen yhteen asiaan mikä itseäni on aina ärsyttänyt, nimittäin nykyihmisten omalaatuiseen tapaan siirtää omaa kokemusmaailmaansa menneisyyden ihmisille. Jolloin menneisyys pyritään näkemään "liian modernina". Tähän törmäät kokoajan kun katselet vaikkapa muinaisesta Roomasta kertovia dokumentteja. Dokumenteissa saatetaan puhua surutta roomalaisesta keskiluokasta, vaikka oikeastaan koko keskiluokan käsite kuuluu modernin sosiologian käsitteistöön ja muinaisilla roomalaisilla ei voinut olla hajuakaan siitä mitä keskiluokalla tarkoitetaan. Meidän kielemme ja käsitemaailmamme muuttuu kokoajan aikojen kuluessa ja siksi on äärimmäisen vaikeata todellisuudessa yrittää jälkeenpäin päästä jyvälle siitä mitä kivikauden ihminen todellisuudessa tarkoitti piirtäessään kallioon vaikkapa hirven kuvan.

Epävarmuutta syntyy, jos ajatellaan pelkkiä maalauksia. Luolista on kuitenkin löydetty paljon muutakin. Esimerkiksi eräästä luolasta on löydetty kaksi kivestä muotoiltua biisonihahmoa, joiden ympäriltä on löydetty jalanjälkiä - jäljet ovat syntyneet lähinnä kantapäiden varassa hyppien, eli eräänlaisen tanssin aikana syntyneinä. Biisonihahmoilla on ollut pään sijalla oikeiden biisoneiden kallot. Jaljanjäljet ovat pienehköjä, eli todennäköisesti nuorten eikä aikuisten tekemiä.

Hyvin monissa luolissa on myös kädenjälkiä, jotka on tehty joko kastamalla käsi väriaineeseen tai painamalla käsi kallioseinään ja puhaltamalla värijauhetta sen ympärille. Monista näistä käsistä on puuttunut yksi tai useampia sormia.

Luolista on myös löydetty muita esineitä - pienoisveistoksia, hyvinkin maallisia (naisfiguureja, eläinhahmoja, esineitä, joissa on reikä niin kuin niitä olisi kannettu nuorassa). Luolat eivät siis ole yhdellä selityksellä kuvattavia.

Kuitenkin vaikuttavimmat maalaukset ovat hyvin luoksepääsemättömissä paikoissa, ja niissä on maalauksia, joita on vaikea kuvata muuten kuin jonkinlaisen hengellisyyden osoituksina (Les Trois Freresin shamaanihahmo).

Eiköhän se kuvataiteen jakautuminen ollut liene aika samantapaista
kun tänäkin päivänä.
Ei ihminen ole muutamassa kymmenessätuhannessa vuodessa
sanottavasti muuttunut, osa on kovin uskonnollista ja osa ei.

Muutama päivä sitten telkusta tuli parikin tarinaa nykypäivän
maalaustaiteesta.

Isä Arsenin ikonimaalauspaja edusti sitä toista ja
Pablo Picasson ateljee taas toista.

"Voisit hyvin miettiä asiaa näin:"

Juu, myönnän olevani harrastelija arkeologiassa.
Heitin ajatuksiani vähän niinkuin aivoriihi-hengessä.

Kun olen havainnut että tälläkin alalla ajatukset ovat aika
lailla jähmettyneet vanhoihin oletuksiin, vähän niinkuin
tähtitiede Aristoteleeseen ennen Kopernikusta ja Kepleriä.

Olen käynyt kattomassa Astuvansalmen maalauksia Ristiinassa.Eivät olleet hääppöiset ja epäilen että voi fuskuakin olla niissä,et joskus 1940-luvulla on keksitty markkinarako ja vedetty hirvenverellä väriä siihen.

Harrastan taidemaalausta itse.Ja taidehistoriaa.Ihmisen motiivi ja tarve maalata on aina ollut sama: halutaan määritellä ihminen ylemmäksi kuin eläimet.