Nuorena 18v kävi minulle näin.
Oli nätti kesäpäivä ja olin ulkona. Keskenkaiken matkaa vain välähti ja kohta tunsin kovaa tuskaa kaiketi pelottikin. Mitä oli tapahtunut. Tuo kivuntunne oli kokonaisvaltainen, mutta kestettyään noin 15 minuuttia, aloin kuulla puhetta. Rauhoitteleva ääni antoi ymmärtää, ettei minulla ollut mitään hätää. Tunsin pienen pistoksen ja hetkenpäästä aloin ihmetellä. Oloni oli ihanan raukea ja taivaallisen euforinen. Minua piti jopa hiukan hillitä, sillä tunsin kuin leijuvani, tunsin lähes irtautuvani ruumiistani eikä äskeisestä kivusta ja tuskasta ollut enää tietoakaan. Oloni koin hyväksi, mutta hiukan sekavaksi. Puheenikin muuttui mielestäni unisen kuuloiseksi ja harhailevaksi.
No, kaikki hyvää loppuu aikanaan, sanotaan. Aamulla heräsin sairaalassa jalka kipsissä. Prätkä oli kuulemma kunnossa, mutta jalka säärestä poikki, mutta kipsattu. Muita vammoja ei ollut. Olivat pistäneet minuun morfiinia kipuja vastaan. Toimi 100%:sti.
Edellä ollut kertomus on omakohtainen ja pääpiirteissään tosi.
Se sisältää myös muutamia fiktiivisluonteisia osioita.
;-)
Oli nätti kesäpäivä ja olin ulkona. Keskenkaiken matkaa vain välähti ja kohta tunsin kovaa tuskaa kaiketi pelottikin. Mitä oli tapahtunut. Tuo kivuntunne oli kokonaisvaltainen, mutta kestettyään noin 15 minuuttia, aloin kuulla puhetta. Rauhoitteleva ääni antoi ymmärtää, ettei minulla ollut mitään hätää. Tunsin pienen pistoksen ja hetkenpäästä aloin ihmetellä. Oloni oli ihanan raukea ja taivaallisen euforinen. Minua piti jopa hiukan hillitä, sillä tunsin kuin leijuvani, tunsin lähes irtautuvani ruumiistani eikä äskeisestä kivusta ja tuskasta ollut enää tietoakaan. Oloni koin hyväksi, mutta hiukan sekavaksi. Puheenikin muuttui mielestäni unisen kuuloiseksi ja harhailevaksi.
No, kaikki hyvää loppuu aikanaan, sanotaan. Aamulla heräsin sairaalassa jalka kipsissä. Prätkä oli kuulemma kunnossa, mutta jalka säärestä poikki, mutta kipsattu. Muita vammoja ei ollut. Olivat pistäneet minuun morfiinia kipuja vastaan. Toimi 100%:sti.
Edellä ollut kertomus on omakohtainen ja pääpiirteissään tosi.
Se sisältää myös muutamia fiktiivisluonteisia osioita.
;-)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tuossa jutussa on vain se paha puoli että lukija ei tiedä mikä kohta on totta ja mikä keksittyä. Itse en harrasta tuollaista kirjoittelua..
?!
25.3.2011 08:50
>>>Tuossa jutussa on vain se paha puoli että lukija ei tiedä mikä kohta on totta ja mikä keksittyä.
Kohta opettaja soitta äiskällesi että miksi Mika ei ole tullut kouluun.
Ateisti hoopoilee taas. Peak experience on tosiasia ja ehkä ei ole kovin harvinainenkaan.
http://en.wikipedia.org/wiki/Peak_experience
Suomeksi sitä sanotaan kai huippukokemukseksi, mutta en löytänyt mitään kuvausta siitä. Se antaa suuren hyvänolon tunteen ja voi muuttaa värien näkemistä. Värit näkyvät hyvin kauniina ja hehkuvina. Se todistaa, ettei tavallisesti koettu todellisuus ole ainoa oikea.
Ateismikin on pelkkää tyhmyyttä, kun kaikki kuvataan mahdollisimman rumasti ja ilkeästi.
Älä Eskoo aina ole niin tosikko.
miss ei kirj.
25.3.2011 10:17
>>>Älä Eskoo aina ole niin tosikko.
Näistä kahdesta vastauksesta (ikiateisti/miss) paljastuu selvästi, että ateismi on este tiedon ymmärtämiselle.
Huippukokemukset ovat (arkisia) tosiasioita, mutta ateisti ei voi ymmärtää sitä, koska heillä on toiset ajatukset. He siis latistavat maailmankuvaansa niin, ettei ihmiselle muuten mahdolliset tunteet pääse toteutumaan.
Kuranheittoa sensijaan ei rajoiteta ollenkaan, vaan pidetään sitä jopa suositeltavana.
Koettaisitte ressukat päästä normaalin ihmisen tasolle, mutta se vaatisi ateismin hylkäämistä.
"Näistä kahdesta vastauksesta (ikiateisti/miss) paljastuu selvästi, että ateismi on este tiedon ymmärtämiselle."
Ai mitenniin? Minusta sinä olet huumorintajuton tosikko.
Eskoo on katkera sen muka keksimänsä keksinnön suhteen (huussijuttu). Koskapa olen itse tehtaillut pikku keksintöjä yrityksissä, jotka on toteutettu, niin en ymmärrä, miten iso mies voi moista porata. Ei sille jutun keksijälle makseta juuri mitään pk-yrityksissä varsinkaan. Töissä tehdyt keksinnöt on työnantajan omaisuutta.
Johtuneeko tuosta katkeruudesta tuo tyypin huumorintajuttomuus. Ko tosikkojen kanssa en edes vaivaudu keskustelemaan.
Et tajua todellisuutta oikein. Kaikki arviointisi ovat vääriä. Kuka tahansa voi tehdä hakuja internetissä ja saada selville asioita. Asiat on kehittyneet hyvään malliin.
"Värit näkyvät hyvin kauniina ja hehkuvina. Se todistaa, ettei tavallisesti koettu todellisuus ole ainoa oikea. "
Olen sillä kannalla, että todellisuus on se ainoa oikea, mutta kokemus siitä voi olla hyvinkin erilainen. Joskus se on kirkkaampi ja värit _tuntuvat_ hehkuvilta. Joskus taas kaikki _tuntuu_ harmaammalta.
Itse koin jotakin samalaista morfiinieuforiaa kun kolmisen vuotta sitten murtunutta rannettani turrutettiin vetoa varten. No niin kävi että myrkky sujahti aivoihin ja päivystävä lääkäri laukkasi kuin leppäkeihäs toimenpiteesä vielä vaikeamman tapauksen luo.
Sanottiin että myrkyn ei olis pitänyt tuntua aivoissa vaan ranteessa. Rannne ei puutunut ollenkaan ja lääkärin ote oli suorastaan helvetillinen vaikkakin hetkellinen. Ajattelin jos helvetti on tätä niin "kiitos" riittää minulle. Ja se on vielä tuhansia kertoja pahempi ja ikuinan.
Koin leijailevani jossakin ihanassa, sellaisessa jota ei voi sanoin riittävästi kuivailla. En voi kuitenkaan mitenkään verrrata kokemustani hengelliseen Pyhän Hengen rauhan, levon, autuuden, vapauden tietoisuuteen.
Morfiiniautuus kesti varmaan noin puolisen minuuttia ja olin koko ajan tajuissani ja juttelin sairaanhoitajan kanssa. Kohtaus tuli äkkiä ja poistui myös sekunnissa.
Mikä sinua vahaa ateistia sitten vielä askarruttaa näissä asioissa. Onko tarkoitukseni valistaa, puhua "järkeä" tai käännyttää meitä pois uskosta.
sattuuhan niitä...
25.3.2011 14:27
>>>En voi kuitenkaan mitenkään verrrata kokemustani hengelliseen Pyhän Hengen rauhan, levon, autuuden, vapauden tietoisuuteen. > Onko tarkoitukseni valistaa, puhua "järkeä" tai käännyttää meitä pois uskosta. >Mikä sinua vanhaa ateistia sitten vielä askarruttaa näissä asioissa.
nosto
Olen kokenut saman ja kuullut rauhoittavaa puhetta jossa minua puhuteltiin etunimellä mutta sillä erolla että minä olin koko ajan yksin enkä hoitsujen hoivissa.