Raamattu on Jumalan hyvää ja pyhää sanaa ja autuaat ne ihmiset,

- Tost tuli mieleen yks Saara, se oli joku täti tai jotain mulle. Kummiski, sen faija delas ja sen talo jäi sitte tälle mun tädille. Mä kävin sitte siellä böndellä tsiikaamassa sitä kämppää ja sitä tätii. Se tönö oli sairaan ihmeellinen mesta. Siin oli kolme kerrostaki ja tajuttoman buli muuteski. Se oli bygattu korkeelle kaltsille, ei ihan ylös kuiteskaa vaan niin ku siihe rinteelle. Siit kaikista buleimmasta huoneesta oli väsätty joku ihme tsyrkka, siel oli urut ja penkit ja kaikki. Mä ei kummiskaa nähny sitä Saaraa, vaik tsiikasin kaikki melkein sata huonetta läpi. Meitsi oli jo lähdössä haneen, ku jostain kuulu ihan ku joku tsungais. Mä hiffasin viel yhen dörtsin ja siit meni trappanit alas keltsuun. Siel klitsussa oli törkeen pimeetä, mut mä dallasin kumminki alas kattoon mitä siel on, ku se laullu kuulu sieltä. Siel nöfas kosteelta, eikä ihmekään, ku koko keltsu oli täynnä vodaa. Mä näin snadisti valoo sielt loiskuvan vodan takaa ja hiffasin, et se on tää Saara ku sjungaa siellä jotain virsii ja stikkaa ämpärillä vodaa johonkii ihme ränniin siin keltsun seinällä. Mä moiikasin sitä ja se säikähti ihan simona ja lopetti sen veisaushommelin ku seinään. Mä sain pamlata pitkään, ennen ku se alko ottaa iisimmin ja lopulta tunnisti meikäläisen. Mä venasin siin portailla ku se lähti tuleen pois sieltä keltsusta ja mä katoin, et sitä vodaa oli ainaski napaan asti ku se kahlas siel pimees. Sit me mentiin pitskulle ja sitattiin siin ulkotrappanilla ja tsiikattin jotain fogeleita, mitkä skujas siinä. Onneks oli kesä ja lämmintä, nii et se täti ja sen kledjut alko vähitellen kuivuu siinä suuliksessa. Se spiidas ja tutis kybällä, ku mä kysyin et haluisko se jutskata siitä vodasta ja keltsusta ja miks se lappo sitä vettä siellä. Se auko sille dorkasti vaan suutaan, mut ei kuiteskaan bamlannu mitään. Mä luudasin ineen siihen mökkiin ja hiffasin köksän ja siel mä duunasin sufet meille. Siin me vaa sit hörpittii porgat ja tää Saara ei spiidannu enää. Sit ihan tosta vaa se alko kertoo nii ihme stoorii, et mä voinu muuta ku kuunnella monttu auki ja välillä sanoo, et joo..

- Hei, ihan kliffa juttu ja ois nastaa kuulla loputkin, mut meitä venataan, tiet kyllä missä.

- Okko, mä jutskaan loput, ku ollaan takas mestoilla.