kirjoittaa blogissaan:
Hurjaa menoa, vanhat puolueet pelkäävät!
Enpä ole moista ennen kokenut, paksunahkaiset, pitkään eduskunnassa istuneet kansanedustajat luikkivat hädissään pakoon kansan käydessä kyselemään ja moittimaan! Näin tuon tänään konkreettisesti Malmin markkinoilla! Entinen suursuu Ben Zyskowicz luikki häntä koipien välissä Perussuomalaisten vaaliauton ympärillä kiehuvan väenpaljouden vieritse ettei olisi joutunut kiusallisten kysymysten vyöryyn perusturvasta, eläkkeistä, EU:sta tai alv:sta. Ei ollut miespahalla, eduskunnan haukkuvimalla rakkikoiralla sisua jäädä totisten ihmisten kyselyiden eteen: livahti esitteineen kokkariladyjen teltan turviin! Missä olivat mahtipuheet ja kaunottaret?
Paremmin ei käynyt Eero Heinäluomalle: kantti petti, hän joutui haukkujen kohteeksi demareiden tekosista; läksi kesken kaiken kotiin!
Kun kuljin Malmintorin pääoven sivustaa, niin siinä majailivat ritirinnan teltoillaan demarit, kepulaiset, kokkarit ja vihreät eli koko viimeisten hallitusten kovimmat kansan hiillostajat. Ja saivat kuulla kunniansa. Epätoivo ja menettämisen löyhkä täytti sen osan toria eikä kansa siellä siksi kauan viihtynyt.
Meillä Perussuomalaisten autolla nauru raikui ja muffinssit maistuivat! Ilmeet olivat keväästä ja edessä olevasta poliittisen vallanvaihdoksesta innostuneita ja iloisia. Tällaista vastaanottoa ja yhteistä kiihkoa en ole kanssaihmisissäni kokenut sitten Euroopan mesteruuksieni 40 vuotta sitten; kättelijää, kyselijää ja selkääntaputtajaa riitti jopa tungokseen asti! Esitteet vietiin käsistä; olin tyttäreni, Reetan kanssa varautunut sentään 1000 ohjelmalehtisellä, mutta ne loppuivat kesken. Jano totuudesta ei sammunut kahvilla eikä nälkä politiikan saloista hernekeitolla. Ihmiset halusivat purkaa patoutumiaan Kreikan rappiorahoituksesta, suurista EU-vääryyksistä, eläkkeiden ja opiskelijatukien riittämättömyydestä. Yleensä elämän nurjuudesta, jonka he kokevat saaneensa kahdelta edelliseltä hallitukselta. Niissä pääpukareina kieroilivat kepu, sdp, kok ja vihreät. Nyt niille tulee huhtikuussa lunta tupaan, mutta sitä niittää mitä kylvää!
Ei käy sääliksi! Turhat teeskentelijät saavat mennä. Perussuomalaiset ymmärtävät kansaa, me olemme se lapsia ja syvintä ydintä
Tällä tavalla kirjoittaa ent. kokoomukselainen ja nykyinen perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Juha Väätäinen.
Hurjaa menoa, vanhat puolueet pelkäävät!
Enpä ole moista ennen kokenut, paksunahkaiset, pitkään eduskunnassa istuneet kansanedustajat luikkivat hädissään pakoon kansan käydessä kyselemään ja moittimaan! Näin tuon tänään konkreettisesti Malmin markkinoilla! Entinen suursuu Ben Zyskowicz luikki häntä koipien välissä Perussuomalaisten vaaliauton ympärillä kiehuvan väenpaljouden vieritse ettei olisi joutunut kiusallisten kysymysten vyöryyn perusturvasta, eläkkeistä, EU:sta tai alv:sta. Ei ollut miespahalla, eduskunnan haukkuvimalla rakkikoiralla sisua jäädä totisten ihmisten kyselyiden eteen: livahti esitteineen kokkariladyjen teltan turviin! Missä olivat mahtipuheet ja kaunottaret?
Paremmin ei käynyt Eero Heinäluomalle: kantti petti, hän joutui haukkujen kohteeksi demareiden tekosista; läksi kesken kaiken kotiin!
Kun kuljin Malmintorin pääoven sivustaa, niin siinä majailivat ritirinnan teltoillaan demarit, kepulaiset, kokkarit ja vihreät eli koko viimeisten hallitusten kovimmat kansan hiillostajat. Ja saivat kuulla kunniansa. Epätoivo ja menettämisen löyhkä täytti sen osan toria eikä kansa siellä siksi kauan viihtynyt.
Meillä Perussuomalaisten autolla nauru raikui ja muffinssit maistuivat! Ilmeet olivat keväästä ja edessä olevasta poliittisen vallanvaihdoksesta innostuneita ja iloisia. Tällaista vastaanottoa ja yhteistä kiihkoa en ole kanssaihmisissäni kokenut sitten Euroopan mesteruuksieni 40 vuotta sitten; kättelijää, kyselijää ja selkääntaputtajaa riitti jopa tungokseen asti! Esitteet vietiin käsistä; olin tyttäreni, Reetan kanssa varautunut sentään 1000 ohjelmalehtisellä, mutta ne loppuivat kesken. Jano totuudesta ei sammunut kahvilla eikä nälkä politiikan saloista hernekeitolla. Ihmiset halusivat purkaa patoutumiaan Kreikan rappiorahoituksesta, suurista EU-vääryyksistä, eläkkeiden ja opiskelijatukien riittämättömyydestä. Yleensä elämän nurjuudesta, jonka he kokevat saaneensa kahdelta edelliseltä hallitukselta. Niissä pääpukareina kieroilivat kepu, sdp, kok ja vihreät. Nyt niille tulee huhtikuussa lunta tupaan, mutta sitä niittää mitä kylvää!
Ei käy sääliksi! Turhat teeskentelijät saavat mennä. Perussuomalaiset ymmärtävät kansaa, me olemme se lapsia ja syvintä ydintä
Tällä tavalla kirjoittaa ent. kokoomukselainen ja nykyinen perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Juha Väätäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kylläpä heitit herjan lausuessasi tämän " Entinen suursuu Ben Zyskowicz luikki häntä koipien välissä Perussuomalaisten vaaliauton ympärillä kiehuvan väenpaljouden vieritse ettei olisi joutunut kiusallisten kysymysten vyöryyn perusturvasta, eläkkeistä, EU:sta tai alv:sta"
Koska olin siellä minäkin, voin vain todeta ettei persujen vaaliauton ympärillä kiehunut väenpaljous, vaan lähinnä koko t toria täynnään olvien myyntikojujen asiakkaiden oli pakko kulkea niin persujen, kuin muidenkin puolueiden pisteiden ohi ja osin myös läpi.Hyvin tolla Benillä tuntui taas noita kamuja olleen
keskustelemassa. Eikä ben varmaan luiki yhtäkään persua pakoon, kun tarvitsee puhua em. asioista.
Väätäiselläkin tuntui olevan tarvetta tulla kokoomukselaisten seuraan jutustelemaan, kun ei persujen autolla juuri ollut kuin pari mummoa silloin tällöin.
Niin minäkin olin siellä ja voin todeta , että Juha puhuu täyttä asiaa ,
kyllä kansaa paljon oli , ja tottahan toki muutakin asiaa oli ajettavana,
mutta vähän vierasta se Benin olo siellä oli. Vilaukselta näin , yleensäkkin
tuo vaalikojuissa asiointi ei näyttänyt kovin silmiinpistävältä , mutta
suurinta se oli kyllä juuri persujen kanssa.
Ja johan sen todistaa VALTALEHDISTÖN KIRJOITTELUKIN , mitättömyyksistä ei yleensäkkään mitään MEDIAA tehdä , mutta persut on tapeetilla , ja jos ei muuten
niin se juttu tehdään , vaikka 25 vuotta vanhan paskahuussin seinäjulisteista,
niinkuin ILTALEHTI HARRASTAA.
ylös tämä