Olisi se hyvä, jos suomessakin olisi vokatiivi.
Voisi olla vaikka 'r' nimen perässä.
Että "Kuulepas, Erkkir... Tules tänne, Paavor..."
Vaiko turhako onko se suomen kielessä se vokatiivi vai?
Voisi olla vaikka 'r' nimen perässä.
Että "Kuulepas, Erkkir... Tules tänne, Paavor..."
Vaiko turhako onko se suomen kielessä se vokatiivi vai?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jos puhuttelusijan kohteena onkin vaikkapa Gunvor, Dagmar, Jerker tai Einar – menee aika ärräpäiseksi tuo r-vokatiivisi siinä tapauksessa!
Sitten vaikka -er pääte tai -g. Gunvorer/Gunvorg, Dagmarer/Dagmarg, Jerkerer/Jerkerg, Einarer/Einarg, mutta voi niitä, jotka jotain tuollaista nimeä kantavat!
Pois kaikki suomen sijamuodot -montakohan kymmentä niitä onkaan -eihän esim. englannissakaan ole sijamuotoja. -->
Pois kaikki sijamuoto suomi -ne olla moni kymmenen - ei esim. englanninkieli olla sijamuodot.
Eikä mitään, kun lisää sijamuotoja. Ne tekevät kielestä persoonallisen. Englanti on tylsä kieli.
Et muuten kirjoittanut kovin virheettömästi kirjoittaessasi sijamuodiotta (=abessiivi).
Näin sen pitäisi olla: "Pois kaikki sijamuoto suomi - se olla monta kymmenen - ei esim englantikieli olla sijamuoto." Tuossakin on kuules nominatiivit.
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Komitatiivi
Abessiivi
Instruktiivi
(Prolatiivi [MITÄ SILLE ON TEHTY, KUN EI ENÄÄ SUOMEN KIELIOPPIKIRJASTAKAAN LÖYDY?! Hävetä saisi kielitoimisto sitä, että sen poistivat.])
Siis "sijamuodoitta", ei "sijamuodiotta"
Aikoinaan sijamuotoihin kuului myös akkusatiivi, joka on yksikössä toisinaan nominatiivin toisinaan genetiivin kaltainen. Niille, joiden äidinkieli ei ole suomi, se on sijamuodoistamme kaikkein vaikein oppia.
Voiko joku antaa esimerkin prolatiivista?
Englannissa on minun käsityksen mukaan kaksi sijamuotoa: perusmuoto (car) ja genitiivi (car's).
Maitse, teitse, meritse, ohitse...
>Englannissa on minun käsityksen mukaan kaksi sijamuotoa:
>perusmuoto (car) ja genitiivi (car's).
Tuota noin...
Mielestäni (IMHO) englannissa on ainakin neljä sijamuotoa...
Eikös sitä koulussa aikoinaan opetettu, että englannissa on ainakin nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi ja datiivi?
???
nominatiivi:I, he, she,it, we, they, you, who
akkusatiivi: me, him, her, us, them, you, whom
genetiivi mine, his, hers, its, ours, theirs, yours, whose
datiivi: to me, to him, to her, to it; to us, to them, to you, who to them...
Voipi tietysti olla niinkin, että olen väärässä; koulunkäynisstäni on jo vierähtänyt vuosi jos toinenkin...
Korjatkoon ken tietää paremmin!
Ovathan nuokin periaatteessa sijamuotoja, mutta nykyään sanat _taipuvat_ vain kahdessa kyseisessä sijamuodossa. Eihän suomessakaan ole oikeastaan puhekielessä nykyään kuin 10 sijamuotoa: nominatiivi, genetiivi, partitiivi, 3 sisäpaikallissijaa, 3 ulkopaikallissijaa ja essiivi. Puheessa ihmiset sanovat tietenkin "ilman autoa" eikä "autotta". Muualla kuin taivutuksessa muitakin sijamuotoja toki esiintyy, esim. "näin" on "nämä"-sanan instruktiivi (historiallisesti).
Taivutuksella tarkoitetaan prosessia, joka voi päteä periaatteessa mihin tahansa tietyn sanaluokan sanaan. Kuka tahansa muodostaa mistä tahansa substantiivista sen genetiivimuodon, mutta missään tilanteessa ei luontevasti synny puheessa "stenkku"-sanan monikon monikon komitatiivi ("stenkkuineen" jne.).
Puhut vain persoonapronomineista. Mitenkäs muodostuvat akkusatiivi- ja datiivimuodot esimerkiksi sanoista house ja high?
Millaisissa tilanteissa vokatiivia käytettäisiin?
Se on puhuttelumuoto. Jos sanon jotain Erkille, sanon "Kuules, Erkki..." ja siinä 'Erkki'-sanassa olisi vokatiivi. Ainakin latinassa ja sanskritissa on vokatiivimuoto.
Eikö jokaiselle sanalle pitäisi keksiä vielä yksi sijamuoto, laktetiivi. Sitä käytetään silloin kun sanan puhuja hyppii vasemmalla jalalla kerrostalon katolla ja hänen molempiin korviinsa on ripustettu hammassharja ja kaulassa on WC-pöntön muovireunus ja päivämäärä on kolmella jaollinen, mutta ei ole lokakuu.
>Se on puhuttelumuoto. Jos sanon jotain Erkille, sanon
>"Kuules, Erkki..." ja siinä 'Erkki'-sanassa olisi vokatiivi.
Niinpä niin.
Eikös suomen vokatiivin sijapäätteeksi kelpaisi sitten "-hei"!
"Kuules Erkki" voitaisiin vokatiivia käyttäen sanoa "Erkkihei!"!...
Vai mitä?!...
Terminatiivi on kuollut sijamuoto, joka elää sanonnoissa. Esim. murteen pohjunikorju 'pohjia myöten korjuu'.