Uskikset toisinaan selittävät, että poislähdön hetkeen kannattaa valmistautua etukäteen, kun sitä ei voi ennustaa. Siksipä olenkin tehnyt sen. Maallista omausuutta ei paljon jää, mutta olen kertonut omaisille, miten se tulisi mielestäni jakaa. Raadolle olen neuvonut tekemään mikä tahansa on halvinta ja laillista, enhän minä siitä enää itse siitä vaiheessa ole nauttimassa, onko hienossa laatikossa.
Muistotilaisuudessa ei saa jeebustella ja olen esittänyt toiveenani, että siinä esitettäisiin seuraavat laulut:
http://www.youtube.com/watch?v=buqtdpuZxvk
http://www.youtube.com/watch?v=WlBiLNN1NhQ
http://www.youtube.com/watch?v=0EVNeh9dasI
Muistotilaisuudessa ei saa jeebustella ja olen esittänyt toiveenani, että siinä esitettäisiin seuraavat laulut:
http://www.youtube.com/watch?v=buqtdpuZxvk
http://www.youtube.com/watch?v=WlBiLNN1NhQ
http://www.youtube.com/watch?v=0EVNeh9dasI
Vastaukset 23
Vanhimmat
Asiat kannattaa neuvotella elon aikana, ettei tarvitse turvautua kalliin meedion apuun. Suht epäluotettaviakin ovat.
Itse olen kertonut oman mallini, eli että aika vapaat kädet. Siionin virsiä ei tarvitsisi toki laulaa, mutta Dawkinsin ateistiset säkeetkin voi jättää väliin.
Tokko siinä moni enää vetää hernettä nenään, arkussa.
Niin no eihän siitä itse paljon voi siinä vaiheessa välittää, mitä siellä tehdään ja puhutaan. Mutta kun on ollut muutamissa hautajaisissa, niin toivoisi että omat eivät ole sellaiset joissa naama norsunvitulla synkistellään ja vollotetaan. Sitä jeebustelua ei varmaan ole tiedossa, kun kristintaikauskoon ei usko lähipiirissä kukaan.
Ateistin hautajaisissa jos kovasti jeesustellaan, niin se mielestäni loukkaa elossa olevia läheisiään, jotka eivät siitä tykkää. Ruumis on ruumis, mutta mielestäni toki vainajan tahtoa pitää hiukkasen kunnioittaa.
Nuo perintöasiat olisi hyvä saada kuntoon, varsinkin avoparien ja yksinäisten, lapsettomien. Siinä ei virret paljon paina, jos saattoväki alkaa tappeleen perinnöstä jo arkun vieressä.
Yksi sukulaismies (edesmenneen äitini veli) kuolla kupsahti vähän aikaa sitten ja mielenkiinnolla odotan, paljonko on noin 1/40 osa pikkuperinnöstä. Olisi sekin leski/poikamies voinut määrätä perinnön parhaalle kaverille tai muuhun, haluamaansa tarkoitukseen.
Toisaalta, kyllä tämäkin käy. ;-)
Sen verran tiedän Raamatusta, että kun ihminen kuolee, uskoon ei voi enää tulla, vaan se on silloin myöhäistä... joten mieti mihin olet sielusi kanssa matkalla sitten...!
Uskoon ei tarvitse tulla, koska siitä ei ole mitään hyötyä.
ba-ba-ba-ballo
3.4.2011 03:51
>>>Uskoon ei tarvitse tulla, koska siitä ei ole mitään hyötyä.
Samaa tarkotin tuoll ylemäpnä.
Itsekkin olen sitä mieltä, että jos vainaja on tunustautunut ateistiksi ja on asiasta faktaa jäljellejääneillä, ei kannata eikä ole oikein arkun vierellä lueskella liirunlaarumia." Lähti kotiin, levätköön ikirauhassa, tähtitarhoissa..."
Kun äitini kuoli, hän epäröi vielä vajaa kuukausi ennen kuolemaansa, onkohan kuoleman jälkeistä elämää. Sitten vain sisareni yrittivät vakuuttaa, äiti kuoli uskossa Jumalaan ja muistovärsyt kukkalaiteissa olivat sinnepäin vihjaavia. Itse sepitin neutraalin runon, jossa ei lupailla sinne ei tänne.
Tottakai on uskovaisena surullista, jos ei voi toivottaa rakkaalle omaiselleen taivasmatkaa, mutta kun meidän toivottelu ja uskotteleu ei mitään auta, jos vainaja ei eläessään halunut ottaa vastaan pelastusta. Voi miten paljon valehdellaan hautajaisissa saattoväelle ja ennen kaikkea itselle. Ei auta edes nimi kirkonkirjoissa ja kasteen riltuaalit.
itse haluan järjestää asiat helpoksi jäkeenjääville: miten omaisuuteni on jaettava. Minulla on kyllä kirjoitetuna paperille tietoja lauluista ja ohjelmasta. Hautajaiseni tulee olla herätyskokous ja iloinen juhla. Olenhan muuttanut todelliseen kotiin.
Sikälihän koen asian yhdentekeväksi, kun tulevassa kuolleessa ruumiissani on yhtä vähän minua kuin jossain männynkävyssä. Pahvilaatikossa hautaaminen kuulostaa viehättävältä ajatukselta, mutta toisaalta sekin olisi hupaisaa että minut tuhkattaisiin ja vedettäisiin vessanpöntöstä. Ainakaan jälkimmäinen vaihtoehto ei tosin liene laillista. Pappisväkeä en halua ruumiini ympärille pyörimään, ettei kukaan vain kuvittele minun antaneen mitään arvoa loitsunlukijoille.
Toivoisin, että hautajaiseni eivät olisi surullinen tapahtuma, koska kuolemani ei ainakaan minun näkökulmastani ole surullinen sen enempää kuin iloinenkaan tapahtuma. Millainen loppuelämäni sitten ikinä tuleekaan olemaan, voidaan kuoltuani todeta, että elin mieleiseni elämän ja kuolin tyytyväisenä.
Ehkä suunnittelen sitten ihan konkreettisesti nämä jutut, jos olen vielä neli-, viisikymppisenä elossa. Parikymppisenä se tuntuu vähän liian varhaiselta ja voisi perhekin ihmetellä.
Ei kannata hätäillä, myöhemminkin ehtii. Enpä itsekään 20v sunnitellut omia hautajaisiani, olisi aika vakava merkki.
Kaikkinainen testamentti ym asia kannattaa toki tehdä kuntoon. Esim pariskunnilla voi olla keskinäinen testamentti siitä, että eloonjäänyt saa asua parin yhteisessä asunniossa halutessaan koko loppuelämänsä.
Silloin ei hurahtaneet lapset pääse törkkäämään leskeä kadulle perinnön vuoksi. Se testamentti ei kait maksa, kuin vaivan.
Miksi olet noin harhainen ja sekava? Typerät uhkailusi eivät merkitse minulle mitään.
"tuomiolle joutuu" nimimerkin uhkaus lähetetty tutkittavaksi. Uhkaavia tekstejä, nimimerkkiä myöten = normaali Kristitty käyttäjä.
"Etkä tiedä, joten sulle tulee varmastikkin järkytyksenä kun uskosta osattomana saatat jopa jäädä huuhailemaan kummituksena tänne viimeiseen tuomioon asti, jossa Jeesus sitten odottaa...! "
- Miksi vapaaehtoisesti elät pelossa? :)
Jenkeissä on jo palkattuja uskonnottomille tarkoitettuja hautajaisten ja lasten nimeämisiä pitäviä henkilöitä. Jotka tekevät laillisiksi sekä lasten nimittämiset sekä kuolleiden hautaamiset, muistopuheiden kera. Omalta kohdaltani en voisi vähempää piitata onko hautapuheen pitäjänä pappi, lukkari vai talonpoika. Koska mitä se kuollutta ruumistani auttaa..
Suomessa vissiin samaa virkaa ajaa tuomarit.
Mutta kuten kaverini osasi lohkaista. ennemmin minä käyn kylässä puhumassa kavereilleni kun he ovat elossa, kuin kävisin hautapaikan äärellä puhumassa omiani.
Joten kyläilkää ja puhukaa tuttavienne kanssa ja olkaa heidän kanssa yhteyksissä. Kun he ovat vielä elossa.
Ja jos ovat kuolleet niin voitte muistella..
atac
3.4.2011 04:08
>>>Joten kyläilkää ja puhukaa tuttavienne kanssa ja olkaa heidän kanssa yhteyksissä. Kun he ovat vielä elossa.
Olen sanonut vaimolleni että kun heitän kupin nurkkaan, että toimisi seuraavasti:
1. Toimittaa kroppani tuhkattavaksi.
2. Levittää tuhkat sellaiseen paikkaan, mikä on luvallinen, jottei tule seuraamuksia.
3. N. kahden viikon kuluttua laittaa ilmoituksen kaikille tutuilleni ja sukulaisilleni, joiden osoite on sähköpostissa ja numero kännykässäni siitä että mitä on tapahtunut.
4. Ei kiveä tms. mihinkään
Täytynee kaiketi mennä joltakin lakimiestä tekemään virallinen paperi tahdostani jne.
Repe Helismaan toivoma laulu hautajaisissaan:
http://fi.wikisource.org/wiki/Maan_korvessa_kulkevi_lapsosen_tie
Uskovana minulla on turvallinen mieli. Jos kuolen yhtäkkiä kun elämänlanka katkeaa, niin pääsen taivaaseen.
Kuka täällä puhuu kuolemanjälkeisestä?
Täällä puhutuan hautausjärjestelyistä.
Ja ei-uskontoviruksen saastuttamana minulla on levollinen mieli. Vaikka kuolisin yllättäen, niin en ole ainakaan tuhlannut ainoaa elämääni olemattomien otusten palvomiseen.
Aatami9 (ei kirj.)
3.4.2011 12:21
>>>ei-uskontoviruksen saastuttamana..en ole...tuhlannut ainoaa elämääni
No voi eihh?
Et kait ole sinäkin "sairastunut" masikseen kun tuollaisia puhelet täällä valtakunnan keskustelupalstoilla, ettei nyt vaan olisi hieman sääliä hakusessa??
Palsta on hiljentynyt. Luultavsti porukka on nyt valmistautumassa kuolemaan. Jos eivät lie jo kuolleet?