Olen kolmen lapsen äiti, joista nuorimmainen on 4 vuotias ja jonka synnytyksen jälkeen sairastuin masennukseen.
Tätä sairautta ehdin sairastaa 1,5 vuotta ennen sen toteamista ja elämä oli yhtä tuskaa kaikki ne päivät, jotka vietin töissä ja kotona... masennukseni alkoi saada psykoottisia oireita kesällä 2008, jolloin vihdoin ja viimein lähdin hakemaan itselleni apua. Lukuisten avunpyyntöjen jälkeen minut ohjattiin paikalliseen tk:n päivystävälle lääkärille, joka kirjoitti lähetteen mielisairaalaan.
Tuota hetkeä en unohda koskaan, minua niin hävetti. Mutta en kerta kaikkiaan jaksanut enää muuta kuin itkeä päivästä toiseen hermoromahduksen partaalla, josta kärsi koko perhe, lapset ja puoliso. Niinpä lähdettiin mieheni kanssa kohti mielisairaalaa, jonne minulle oli varattu oma huone. Kuinkas ollakaan ylilääkäri katsoi parhaaksi, että minun parempi sairastaa kotona rakkaitteni parissa lääkkeiden avulla. Ja siitä toipuminen alkoi. Kävin psykoterapiassa, nukuin yöni monien vuosien jälkeen levollisesti ja aloin huolehtia itsestäni voidakseni huolehtia lapsistani.
Kolme vuotta olen syönyt lääkkeitä ja elämä on tasaista ja turvallista. Nautin jokaisesta hetkestä, jonka saan olla kotona perheeni kanssa ja salainen unelmani on saada vielä neljäs lapsi, mutta pelko sairauden uusimisesta vie voiton... minulle on kyllä sanottu, ettei sairaus uusi, sillä jokainen raskaus on erilainen. Pelottaa, mutta silti haluaisin toteuttaa kesken jäänyttä unelmaani suuresta perheestä ja sitoutumisesta kotiin. Vai tulisiko minun luopua unelmastani? Kokemuksia?
Neljäs lapsi???
1
332
Vastaukset
- regtvxv
kannattaa myös miettiä, että teetko neljännen siksi, että voisit olla sitten kotona pidempään? Moni joka ei halua työelämään, tekee lapsia aina lisää vain siksi, että "saa olla kotona". Mielestäni kotiäitinä oleminen pitäisi olla ihan yhtä arvostettua, vaikka sitten lapset olisivatkin vähän isompia. Itsekin olen miettinyt kolmatta lasta joskus, mutta taitaa jäädä meillä kahteen, koska en jaksaisi kolmatta enää pienellä ikäerolla ja tuskin enää jaksan ryhtyä vauva-arkeen kun nämä kaksi ovat jotain 4-5-vuotiaita...olen ajatellut, että on sitten kotona tai tekee osa-aikaista vaikka nämä kaksi lasta olisikin vähän isompia. Itsellä oli muuten esikoisesta joku lievä masennus 2kk synnytyksen jälkeen, mutta meni ohi ja pelkäsin tokan kohdalla samaa, mutta ei se tullutkaan! Kuulemma jos etukäteen varautuu, että elämä ei ole helppoa ja saattaa tulla masennus, niin silloin se ei yleensä tule - näin ainakin minulla kävi toisen kerran!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suureksi onneksesi on myönnettävä
Että olen nyt sitten mennyt rakastumaan sinuun. Ei tässä mitään, olen kärsivällinen ❤️871873Perusmuotoiset TV-lähetykset loppu
Nyt sanoo useiden HD-muotoistenkin kanavien kohdalla äly-TV, ettei kanava ole käytössä, haluatko poistaa sen? Kanavia1641352YLE Äänekosken kaupunginjohtaja saa ankaraa arvostelua
Kaupungin johtaja saa ankaraa kritiikkiä äkkiväärästä henkilöstöjohtamisestaan. Uusin häirintäilmoitus päivätty 15 kesä681161- 661017
Hyvin. Ikävää nainen,
Että vainoat ja stalkkaat miestäni.onko tarkoituksesi ehkä saada meidät eroamaan?no,siinä et tule onnistumaan82941Uskomaton tekninen vaaliliitto poimii rusinoita pullasta
Korni näytösesitelmä menossa kaupunginvaltuustossa. Juhlia ei ole kokouksista tiedossa muilla, kuin monipuolue paikalli87862Martina lähdössä Ibizalle
Eikä Eskokaan tiennyt matkasta. Nyt ollaan jännän äärellä.129855Linnasuolla poliisi operaatio
Kamalaa menoa taas meidän ihanassa kaupungissa. https://www.uutisvuoksi.fi/paikalliset/864606029836Katsoin mies itseäni rehellisesti peiliin
Ja pakko on myöntää, että rupsahtanut olen 😆. Niin se ikä saavuttaa meidät kaikki.47827- 57810