Kustaa III:n ajan hallitusmuoto vuodelta 1772 sekä sitä täydentävä yhdistys- ja vakuuskirja vuodelta 1789 olivat Suomessa voimassa vuoteen 1919 asti, siis koko Venäjän vallan ajan ja vielä itsenäisyyden alussakin. Ruotsissa ne eivät olleet voimassa enää vuoden 1809 jälkeen.
Miksi? Koska vuoden 1772 hallitusmuoto kuninkaan valtaa korostavana sopi mainiosti Venäjän tsaarille sekä vähintään yhtä hyvin Suomen ruotsinkieliselle aatelille, jonka ei tarvinnut pelätä liian laajaa kansanvaltaisuutta. Suomalaisille maanomistajille yhdistys- ja vakuuskirja oli tärkeä, koska se mm. vahvisti tilanomistajien asemaa.
Säätyjen erioikeudet Suomessa lakkautettiin vasta 17.7.1995 (lain allekirjoittivat Ahtisaari ja Niinistö):
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950971
Vuoden 1772 hallitusmuoto
12
314
Vastaukset
- Juhani Kivi
Näinhän tuo oli ja suurelta osin perustuslakimme vuodesta 1919 alkaen on perustunut tuolle samalle pohjalle. Hallitsijan vahva asema on murentunut vasta nyt parin viime vuosikymmenen aikana.
Toisaalta Ruotsinkin uudemmat perustuslait pohjautuivat paljolti Kustaa III:n aikaisiin lakeihin. Ruotsin saatua saatua 1800-luvun alussa haltuunsa Norjan säilytettiin siellä (hieman vastaavasti kuin Suomessa samaan aikaan) entisen emämaan (Tanskan) lait voimassa. Tästä johtuu, että yhä vielä Tanskan ja Norjan lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö muistuttaa toisiaan samoin kuin Ruotsin ja Suomenkin.- Koroljov
"Hallitsijan vahva asema on murentunut vasta nyt parin viime vuosikymmenen aikana."
...ilman että suomalaiset olisivat sitä kannattaneet ja ilman että sitä olisi heiltä suoraan kysytty kansanäänestyksessä. Niin kuin venäläiset, suomalaiset arvostavat vahvaa johtajaa. Kuten venäläiset, suomalaiset eivät täysin luota parlamentarismiin, vaan haluasivat jonkun koko kansaa edustavan voimahahmon sen yläpuolelle valvomaan, ettei poliitikkojen luokka aja liikaa omia etujaan.
- Aatelin etuoikeudet
loppuivat käytännössä jo vuoden 1919 tasavaltaisen hallitusmuodon astuessa voimaan. Useimmat muutkin säätyyn liittyvät etuoikeudet lakkasivat käytännössä jo silloin.
Vuoden 1995 laki vain siunasi vallinneen tilanteen. Sen takia se meni ohi huomaamatta.- Koroljov
"Sen takia se meni ohi huomaamatta."
Tuskin kukaan on Suomessa huomannut sen jälkeen tapahtuneita perustuslain radikaaleja muutoksiakaan. Niistä ei ole ollut laajaa keskustelua, koska Suomen poliittinen eliitti ja valtamedia ei ole niin tahtonut. Myös hiljattain tapahtunut EU-jäsenyyden pysyvä liittäminen Suomen perustuslakiin ei herättänyt minkäänlaista kiinnostusta tai keskustelua Suomessa. Ulkomaisista - kuten venäläisistä - tarkkailijoista tämä on hyvin kiinnostavaa. - Haku-Veikko
Koroljov kirjoitti:
"Sen takia se meni ohi huomaamatta."
Tuskin kukaan on Suomessa huomannut sen jälkeen tapahtuneita perustuslain radikaaleja muutoksiakaan. Niistä ei ole ollut laajaa keskustelua, koska Suomen poliittinen eliitti ja valtamedia ei ole niin tahtonut. Myös hiljattain tapahtunut EU-jäsenyyden pysyvä liittäminen Suomen perustuslakiin ei herättänyt minkäänlaista kiinnostusta tai keskustelua Suomessa. Ulkomaisista - kuten venäläisistä - tarkkailijoista tämä on hyvin kiinnostavaa.Jospa se on niin, että keskivertokansalaiselle tai köyhimmälle kansanosalle on yksi lysti, onko Suomessa voimassa Förenings- och säkerhetsakten av 1789 tai Traité établissant une Constitution pour l'Europe. Hoitakoon resitentti, kun osaa paremmin ruattiakin.
- Haku-Veikko
Vuoden 1995 laki katsottiin kuitenkin tarpeelliseksi, koska itsenäisyyden ajalla oli useinkin jouduttu ongelmiin lainsäädäntöjärjestyksen kanssa juuri eräiden säätyjen erioikeuksien vuoksi. Esim. kaupunkien etuoikeuksien suhde valtiovaltaan muodostui joskus pulmaksi, samoin eräät papiston erioikeudet, joiden vuoksi jouduttiin säätämään poikkeusasetuksia. Lisäksi oli epäselvää, mitkä säädökset todella olivat yhä voimassa ja mitkä eivät. Siksi piti erikseen säätää laki ja kumota 1700-luvulta periytyneet privilegiot.
- Vapaa suomalainen
V.1809 suomalaisilla oli kaksi vaihtoehtoa: A) Tulla liitetyksi Venäjään kumenetina, jolloin Venäjän lait olisivat astuneet voimaan. B) Autonominen suurruhtinaskunta, jolloin Ruotsin vanhat lait jäivät voimaan.
Kukaan ei nähnyt vaihtoehtona yhteiskunnan kehitämistä demokraatiseen suuntaan. Se asia tuli kysymykseen myöhemmin.''
On huomattava, että yhdistys- ja vakuuskirja vahvisti myös talonpoikien asemaa. Koska maassa oli voimassa vanhat lait, niin Suomeen ei pääsyt syntymään maaorjuuta venäläiseen tapaan.- Haku-Veikko
Suomen autonomia oli varsin kyseenalainen. Suomen suuriruhtinaanmaa oli ollut olemassa jo vuosisatoja Ruotsin vallan aikana. Ruotsin kuninkaat yleensä käyttivät yhtenä arvonimenään Suomen suuriruhtinasta.
Ruotsin itäisten maakuntien siirryttyä Venäjän alaisuuteen Suomen suuriruhtinaan arvo siirtyi Aleksanteri I:lle. Suomalaisten asema oli siis suunnilleen sama kuin se oli ollut Ruotsin alaisuudessa. Tätä vahvistivat Ruotsin lait ja säätyjen oikeudet, jotka tsaari lupasi pitää voimassa. Haku-Veikko kirjoitti:
Suomen autonomia oli varsin kyseenalainen. Suomen suuriruhtinaanmaa oli ollut olemassa jo vuosisatoja Ruotsin vallan aikana. Ruotsin kuninkaat yleensä käyttivät yhtenä arvonimenään Suomen suuriruhtinasta.
Ruotsin itäisten maakuntien siirryttyä Venäjän alaisuuteen Suomen suuriruhtinaan arvo siirtyi Aleksanteri I:lle. Suomalaisten asema oli siis suunnilleen sama kuin se oli ollut Ruotsin alaisuudessa. Tätä vahvistivat Ruotsin lait ja säätyjen oikeudet, jotka tsaari lupasi pitää voimassa."Suomen suuriruhtinaanmaa oli ollut olemassa jo vuosisatoja Ruotsin vallan aikana. Ruotsin kuninkaat yleensä käyttivät yhtenä arvonimenään Suomen suuriruhtinasta."
Ruotsin aikainen Suomen suuriruhtinaskunta ei ole sama asia kuin Venäjänvallanaikainen. Ruotsin aikan Suomen suuriruhtinaskuntaa ja sen alueita ei oltu määritelty. Kun Juhana III luuli saavansa venäjältä suuria alueita 1500-luvun lopulla käymässään sodassa, hän ajetteli muodostaa niistä ja itäisistä maakunnista suuriruhtinaskunnan. Sota ei kuitenkaan ollut menestyksekäs ja suuriruhtinaskuntahanke pistettiin jäihin, mutta arvonimi jäi. Eikä tämä arvonimi ollut edes yleensä käytetty, vaan unohtui melko pian Juhana III:n kuoltua, kunnes Kustaa III keksi pari sataa vuotta myöhemmin nimetä kruununperillisen Suomen suuriruhtinaaksi.
Kun nykyinen Suomen alue irrotettiin Ruotsista, ei raja seurannut mitään hallinto-, kieli-, kulttuuri-, tai heimorajoja. Esim. Pohjanmaata tai Lappia ei oltu mielletty Suomen osaksi ennen vuotta 1809. Muutenkin käsite Suomi oli epämääräinen ennen mainittua vuotta. Tämä johtui siitä että nykyiset Suomen alueet olivat kiinteä osa Ruotsia eikä niillä ollut minkäänlaista erillishallintoa.- Haku-Veikko
Michelarkangelo kirjoitti:
"Suomen suuriruhtinaanmaa oli ollut olemassa jo vuosisatoja Ruotsin vallan aikana. Ruotsin kuninkaat yleensä käyttivät yhtenä arvonimenään Suomen suuriruhtinasta."
Ruotsin aikainen Suomen suuriruhtinaskunta ei ole sama asia kuin Venäjänvallanaikainen. Ruotsin aikan Suomen suuriruhtinaskuntaa ja sen alueita ei oltu määritelty. Kun Juhana III luuli saavansa venäjältä suuria alueita 1500-luvun lopulla käymässään sodassa, hän ajetteli muodostaa niistä ja itäisistä maakunnista suuriruhtinaskunnan. Sota ei kuitenkaan ollut menestyksekäs ja suuriruhtinaskuntahanke pistettiin jäihin, mutta arvonimi jäi. Eikä tämä arvonimi ollut edes yleensä käytetty, vaan unohtui melko pian Juhana III:n kuoltua, kunnes Kustaa III keksi pari sataa vuotta myöhemmin nimetä kruununperillisen Suomen suuriruhtinaaksi.
Kun nykyinen Suomen alue irrotettiin Ruotsista, ei raja seurannut mitään hallinto-, kieli-, kulttuuri-, tai heimorajoja. Esim. Pohjanmaata tai Lappia ei oltu mielletty Suomen osaksi ennen vuotta 1809. Muutenkin käsite Suomi oli epämääräinen ennen mainittua vuotta. Tämä johtui siitä että nykyiset Suomen alueet olivat kiinteä osa Ruotsia eikä niillä ollut minkäänlaista erillishallintoa.Suomella ei ollut merkittävää erityisasemaa Venäjän valtakunnassa. Tässä Aleksanteri I:n tittelit rauhansopimuksessa:
"koko Venäjän, Moskovan, Kiovan, Vladimirin ja Novgorodin Keisari ja itsevaltias CKasanin Tsaari, Astrakanin Tsaari, Siperian Tsaari, Taurian Kersoneson Tsaari, Pleskovin Herra ja Smolenskon, Liettuan, Volhynian, Podolian ja Suomen Suuriruhtinas, Vironmaan, Liivinmaan, Kuurinmaan ja Semgallin, Samogitian, Karjalan, Tverin, Jugorian, Perman, Vjatkan, Bulgarian ja muiden maiden Herttua; Ala-Novgorodin, Tsernigorian, Riäsanin, Polotskin, Rostovin, Jaroslavin, Bielo-Osorian, Udorian, Obdorian, Kondinian, Vitepskin ja Mstislavin Herra ja Suuriruhtinas ja koko Pohjoisen Puolen Hallitsija; Iverian, Kartalinian, Georgian ja Kabardian Herra; Tserkassian ja Vuoriruhtinasten ynnä useimpain Perintöruhtinas ja Päähallitsija; Norjan Perillinen, Slesvigin, Holsteinin, Stormarnin, Ditmarsin, Oldenburgin ja Delmenhorstin Herttua, y.m., y.m."
http://www.histdoc.net/historia/frhamn.html Haku-Veikko kirjoitti:
Suomella ei ollut merkittävää erityisasemaa Venäjän valtakunnassa. Tässä Aleksanteri I:n tittelit rauhansopimuksessa:
"koko Venäjän, Moskovan, Kiovan, Vladimirin ja Novgorodin Keisari ja itsevaltias CKasanin Tsaari, Astrakanin Tsaari, Siperian Tsaari, Taurian Kersoneson Tsaari, Pleskovin Herra ja Smolenskon, Liettuan, Volhynian, Podolian ja Suomen Suuriruhtinas, Vironmaan, Liivinmaan, Kuurinmaan ja Semgallin, Samogitian, Karjalan, Tverin, Jugorian, Perman, Vjatkan, Bulgarian ja muiden maiden Herttua; Ala-Novgorodin, Tsernigorian, Riäsanin, Polotskin, Rostovin, Jaroslavin, Bielo-Osorian, Udorian, Obdorian, Kondinian, Vitepskin ja Mstislavin Herra ja Suuriruhtinas ja koko Pohjoisen Puolen Hallitsija; Iverian, Kartalinian, Georgian ja Kabardian Herra; Tserkassian ja Vuoriruhtinasten ynnä useimpain Perintöruhtinas ja Päähallitsija; Norjan Perillinen, Slesvigin, Holsteinin, Stormarnin, Ditmarsin, Oldenburgin ja Delmenhorstin Herttua, y.m., y.m."
http://www.histdoc.net/historia/frhamn.htmlVaikka keisareiden arvonimiluettelossa Suomen suuriruhtinas-nimike ei ollutkaan erityisesti esillä, niin Suomi kuitenkin oli aivan erilaisessa asemassa kuin muut imperiumin ei-venäläiset alueet. Vain Puolalla oli Suomen ohella autonomia, mutta se menetti sen jo 1830-luvulla.
Suomesta muodostettiin 1809 hyvin itsenäinen alue. Kun Suomi itsenäistyi 1917, ei tarvittu kuin ulkoministeriö ja valtio oli "valmis". Sen sijaan esim. Virossa jouduttiin valtiorakenteet luomaan tyhjästä kun maa itsenäistyi.
- Vapaa suomalainen
Ehkä ei ollut v.1809. Mutta muilta kansoilta otetiin autonomia tms. aikaisemmin kuin Suomelta. Puolan kuningaskunta lakkautettiin v.1863 ja Baltian mailta autonomia 1860-luvulla.
Suomen erityisasema korostui lähinä autonomian pitkällä kestolla. Sen lisäksi Suomi taisi olla ainoa Venäjään kuuluva alue, jolla oli oma valuuta käytössä. Tuskin millään muulla Venäjään kuuluvalla suurruhtinaskunnalla, herttuakunnalla tai muulla oli omaa valuuta käytössä silloin kun Suomi sai oman markan. Suomella oli sen lisäksi vielä oma pankki ja armeija...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa6517173Mitä tapahtunut
Poliiseja monta autoa+panssariauto Porista kpäähän päin tänään klo n.20 kuka hurjistunut ?424962HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa3002778- 1492085
Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan
Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.1331634Lakea konkurssiin. Asukkaat menettävät asuntonsa
Kuntarahoitus on tänään jättänyt konkurssihakemuksen lakean kaikista kiinteistö osakeyhtiöistä. Kassa on tyhjä, kaikki281601- 191600
Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?
Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon3991560mahdollista, että olet ollut iltavuorossa
Ja kotiin päästyäsi tulit palstalle etsimään merkkiä minusta, jos kaipaat yhtään minua niin kuin minä sinua Ei mennyt k111327Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä
Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E111323