2 kk pysähdytty joka vedosta, ei tehoa.

Meillä on samantapainen ongelma, 6kk tyttökoira joka on niin innokas ja sosiaalinen tapaus että ei meinaa pysyä nahoissaan kun toisia koiria tulee vastaan vaan tärisee, häntä vipattaa, painautuu etuosasta maahan ja vetää vetää vetää... Hieman olen saanut hillittyä ihmisten ohittelussa vetämistä kun kiinnitän huomion raksuihin ja silloin homma ei ole niin vaikeaa. Raksuja yritän myös toisia koiria ohitettaessa, mutta joskus on niin innoissaan että vaikka käsken istumaan ja vien raksun nenän eteen niin se ei malta keskittyä edes siihen.

Alkaa muuttua aika raastavaksi kun koira vahvituu ja rystyset sinisinä joutuu sitä pidätellä.. Olisi mukavaa jos joku pystyisi antamaan vähän vinkkejä.

Kannattaako pysähtyä kokonaan ohitettaessa vai vetä väkisin ohi vai mitä.. :)

"Pysähdy aina kun vetää, mutta 2kk sitä tehtyäni veto jatkuu."..pitkä aika, jos muutosta ei tapahdu. Se muutos parempaan pitäisi näkyä jo parissa päivässä.

Kuulostaa siltä, että sinun pitäisi rakentaa ensin se tärkein asia, jos hihnakävelyn haluat kuntoon. Nimittäin kontakti. Jos tätä ei ole, niin on aika turha edes toivoa hyvää hihnakäytöstä. Kontakti harjoituksia on hyvä tehdä monessa eripaikassa ja tilanteessa. Apuna siihen voit käyttää makupalaa (huom.molossi) lelua tai vastaavaa. Näitä voi siten jättää/vähentää kun kontaktin otto on riittävästi vahvistunut.

"mutta heti liikkeelle lähtiessä vetää"...tässä se virhe juuri tapatuu. Liikkeelle lähdetään ja jatketaan vain jos hihna ei kiristy. Tähän voi myös lisätä nopeat suunnan muutokset, joiden tarkoitus on "pakottaa" koira seuraamaan sinun liikkeitäsi. Eli olemaan kontaktissa sinuun ja seuraamaan liikkeitäsi. Etenet siis vain kun tuo toteutuu ja palkitset myös siitä. Muuten tuo harjoite on hyödytön eikä koira edes opi koskaan ymmärtämään koko asiasta mitään.

"siitä olisi vain kiva päästä tutustumaan"..tämäkin tapa täytyy olla opittu, joka on muodostunnut kokemuksen kautta. Taitaa olla pentuajan tuotosta. =D

Koira ottaa minuun kontaktin aina kun pysähdytään. Tulee vierelle. Jatketaan matkaa vasta kun sanon mennään. Muutama askel ja rupeaa vetämään ja sitten toistetaan samaa. Ja erikseen vapaa komennolla saa vetää niin paljon kun haluaa. Polulla koira kulkee aina minun takanani. Eli missä teen väärin??

"Muutama askel ja rupeaa vetämään ja sitten toistetaan samaa."..Tässä se kontakti katoaa. Sitä pitää pystyä ylläpitämään kävelyn aikana.
Ja lenkillä muutenkin kun alkaa veto, joka ilmeisesti on ennakoitavissa vastaantulijoista, niin otetaan se kontakti ja pidetään sitä yllä. Siten koirasi on kontrollissa ja kontroloitavissa kävelyn aikana..Kiinnostusta voi ylläpitää koiralla makupalalla tai esineellä, mikä sitä erityisesti kiinnostaa.

Hirveä ristiriita opetuksessa ja koiralle: "Ja erikseen vapaa komennolla saa vetää niin paljon kun haluaa"..koira ei saa vetää koskaan. Ei edes vapaalla.
ainoastaan näin: Sivulla ja eteen. Eteen mentäessä koira ei saa vetää myöskään hihnassa.

Erikseen on tietenkin ns.rento/vapaa kävely missä saa haistella ja liikkua, mutta ei varsinaisesti vetää tai vetämällä ohjata mihinkään suuntaan.

"Polulla koira kulkee aina minun takanani."..se on aivan sama, mutta käytännöllisempää, jos kulkee edellä.

siis saa vetää vapaa komennolla niin paljon kuin haluaa? hmm.. missähän vois olla vikaa....

Fiksu koira on oppinut ketjuttamaan eli veto-pysähdys-vierelle (palkka?).Ja homma päättyi.Sitten taas vauhdilla liikkeelle eli veto-jne...

Jos palkkaa käyttää,niin se olisi paras alkaa heti pennusta.Toki muutenkin onnistuu.
Ja sitten opettaa se kontaktisana oikeaa paikka varten,oikea paikka heti ja palkka siitä.Jos koira ottaa ennen vetoa edes askeleen,niin palkka siitä ja kehut.Minä käytän myös ei-sanaa (koiran täytyy se siis tietää) eli siinä mielessä keppiä ja porkkanaa,eli oikeasta toiminnasta,johon nimenomaan pyritään,palkka ja kehut ja väärästä kielto.
Tuo lähinnä siksi,että koira saattaa oppia sen ketjuttamisen,jos se ei tiedä myös,mitä ei saa tehdä.

Noille viiriäisille,jotka innostuu milloin mistäkin,niin itse olen opettanut vaan jonkun sanan (täällä),eli siinäkin tullaan kontaktin oton opettamiseen,sitten vaan palkannut ja kehunut.Koiria ei hihnassa tapailla,ja ihmisiä treffatessa opetetaan lupa.Ja sitten vaan aina samoin toimitaan.Pikkuhiljaa se kohnotus jää pois,kun opitaan mistä seuraa kehut ja palkka,ja mistä ei seuraa yhtään mitään.
Palkka valitaan sen mukaan,mikä parhaiten iskee,lelu tai nami(ja sitä ei käytetä kuin treenatessa jotain ),MUTTA aina mukana myös ääni ja/tai taput,jolla sitten loppupeleissä koiraa ohjataan.


Täällä jo tulikin vaihtoehtoja,tuossa nyt yksi lyhyesti.

Niin ja kuten jo sanottu,siinä hihnassa EI sitten koskaan vedetä.

En jaksa lukea koko ketjua, mutta kerron omat kokemukseni, jos olisi apua yhtään. Meilläkin siis welshi-uros, ja samojen asioiden kanssa painiskeltu, poikkeuksena teihin, meillä on koirien ohitukset kaikkein vaikeimpia, ja niitä jauhetaan edelleenkin, vaikka koira jo yli vuoden ikäinen. Teimme pentuaikana yhden pahan virheen, eli tiettyjen koirien kanssa kohdatessamme jatkoimme lenkkiä yhdessä, ja se päättyi aina vapaaseen leikkimiseen metsässä. Näiden koirien ohitus ei siis suju vieläkään, koska kaverin lähestyessä, jo ennen kuin edes näen, koira kiihtyy liikaa. Sen käytöksestä tiedän siis, jos joku näistä koirista lähestyy meitä. Nyt sitten jauhetaan ohituksia näiden koirien kanssa (heillä ihan sama ongelma, ihan samasta syystäkin), ja teemme yhdessä tottiksia. Ja hihnassa ei ikinä minkäänlaista leikkimistä/tai leikkiinkutsuja sallita.

Mutta jos palataan alkuun. Teillä koira siis vetää lenkillä. Tiedän mistä puhut, käsissäsi on koira, jonka ominaisuuksiin kuuluu aktiivisuus ja innokkuus. Ja joka aistii omat mielialasi todennäköisesti erittäin herkästi. Jos koira on yhtään samanlainen kuin meillä, niin pakotteita sille ei voi käyttää.

Aloita nyt siitä, että remmilenkeillä ei vedetä yhtään missään tilanteessa. Ota käyttöösi naksutin, jos sitä ei vielä ole. Ja aloita naksuttimen avulla koulutus. Toimii nimenomaan lenkillä, koska sen avulla pystyt palkitsemaan juuri oikealla hetkellä. Ja palkitse siitä, että koira on oikealla kohdalla ja kontaktissa sinuun. Jos naksutin ei ole tuttu, niin käyppäs naksutinkurssi, myöskin netistä löytyy tietoa, mutta perusteet pitää opetella, jotta pääset kunnolla ja oikein alkuun. Welshi imee opin kuin sieni, mutta se oppii nopeasti myöskin huonot tavat. Eli itsesi pitää tosiaan tehdä ensin itsellesi selväksi, mitä nyt opetat ja miten.

Meillä remmilenkille lähtiessä koira "otetaan hanskaan" jo sisällä. Mitään ei tapahdu vöyhkäyksellä, ja koira on oikeassa mielentilassa. Jos energiaa on, se puretaan ennen kuin aloitetaan haastavampia hommia, eli remmilenkkejä. Jos koira on ylienerginen, ei pääse tuloksiin. Se vaan ei kykene keskittymään.

Ja miten se mielenkiinto sitten pidetään yllä? Nopeita käännöksiä, jos tuntuu, että kontakti alkaa hävitä, temponmuutoksia, istu-maahan juttuja, mitä vaan, mutta yllättäen (tietysti käsky annetaan, mutta niin kuin ei rutiineita). Keskity lukemaan koiraa, ja ennakoimaan ongelmakohdat. Aloita ohitusten valmistelu ajoissa, mutta ei liian aikaisin, jotta koira jaksaa keskitty' vain sinuun sen ajan. Ja palkitse vasta kun olette päässeet kunnolla ohi. Meillä siis toimii myös paremmin sellainen nopeampi vauhtikin, koira kun rakastaa juoksemista, niin sillä on yksinkertaisesti tylsää hitaammilla lenkeillä, ja se ehtii poimia joka ikisen impulssin kävelyvauhdissa. Me siis treenailemme juoksuvauhdissa paljon.

Älä hermostu, yrittäkää pitää hauskaa. Koirasi on siinä iässä, että sillä on uusia asioita juuri nyt. Alkaa "miehuus" heräämään, riistavietti heräämään toden teolla ym. Eli haasteita on. Nyt sinun tarvitsee vain olla ovela ja jämäkkä.

Meidän welshi on selkeästi joko/tai-koira. Eli aikaisempiin koiriimme (paimenkoiria) verrattuna se tarvitsee paljon selkeämmät tavat ja rutiinit. Jos jotain ei sallita, niin sitä ei sallita koskaan. Ei poikkeuksia missään asioissa. Olen joskus verrannut tätä adhd-lasten kanssa toimimiseen, niissä on yllättävän paljon yhteistä. Eli selkeä viestintä, selkeät ohjeet, ja selkeät säännöt. Ja koiran motivointia, mutta ei pakotteita kovinkaan (ainakin meillä alkaa herkästi sijaistoiminnot, jos koira ei ymmärrä). Älä hermostu itse. Anna koiralle mahdollisuus purkaa energiansa ennen "työhön ryhtymistä". Opetelkaa keskittymistä ja rauhoittumista. Tietoisesti kasvattakaa sen pinnaa vaikka ihan sisätiloissa, mutta päivittäin.

Huh. mikä vinkki kouluttajalta. Jospa se tarkoitti vapaanaoloa ilman hihnaa?

Meillä kans koira, kohta kaksi vuotias ja n. kuukausi sitten ratkaisin veto-ongelman hyvin yksinkertaisesti... Vaikka kontakti asiat on kunnossa ja dressman kävelyjä yritetty, ohituksia tahkottu toisen koiran kanssa, niin eipä onnistu! Toiset koirat on vaan niin uteliaita muita kohtaa (koira myöskin siis luottaa sinuun, uskaltaa tehdä kontaktia toisiin koiriin, eikä oleta että heität sen suden suuhun) ja koska meillä ei mitkään valtakunnan koulit tehonneet koiraan niin päädyin ostamaan VEDONESTOPANNAN! Se on kivuton ja uskomattoman tehokas. Loppuu se vetäminen! Eli tämä panta laitetaan koiralle päähän ja aina kun koira vetää, vetää vedonestopanta pään sivulle ja koiraa häiritsee tämä tapahtuma. Kokeiltu on välillä höllätä ja taas jatkaa ilman, mutta koira nähtävästi testaa yhäkin ilman, saanko kenties nyt vetää! SUOSITTELEN LÄMPIMÄSTI JA EI MAKSA PALJOA, EHKÄ N. 8E! Näinkin kauan me tahkosimme malttamattoman ja uteliaan koiran kanssa ja mikään muu ei auttanut. Nytpä auttaa ja kaikkien on kiva lenkkeillä. Tuskin olet mitään tehnyt väärin, osa on ihan psykologista jahkailua ( teet näin ja näin ja koira silti luulee että se ja se on sallitua) pöh, ei ne tyhmiä ole vaan äärimmäisen ovelia, kun osaavat hyödyntää turhautumistasi. Ostat vain tuon vedonestopannan ja laitat sen. Väliin voit kokeilla josko onnistuisi ilman ja jos ei, niin palaatte takaisin siihen.

Itse olen kokenut hyväksi tavaksi nyppäisyn ja "pysähtymisen" yhdistelmän. Kun ollaan liikkeellä ja koira vetää, sanotaan Ei ja sekunnin viiveellä nypätään. Kun taas ollaan paikoillaan (lähdössä liikkeelle) ja hihna kiristyy, odotetaan aina niin kauan kuin koira astuu taakse päin ja löystää hihnan. Ei ole väliä ottaako koira minkään näköistä kontaktia, tärkeintä on, että hihna vain löystyy.
Kannattaa käyttää vaikka ketjullista puolikuristavaapantaa tai vaikka noutajahihnaa. Sitä koiran niskaa ei ole sitten tarkoitus murtaa, joten nyppäisy on tärkeää pitää kohtuullisena. Yleensä pieni ranteen liike riittää. Kaiken maailman vedonestopannoilla ja -valjailla saa aikaan yleensä vaan remmirähinää.
Jos nyt kuitenkin vedonestovehkeisiin sortuu, kannattaa vältellä kohtaamisia niin kauan, että koira ei enää vedä ja voidaan siirtyä tavalliseen pantaan. Epämiellyttävä tunne ja pakeneminen estetty, niin on suhteelisen varmaa, että rähjäämiseksi menee.

Hihhei,

varmaan tässä on vaan kyse koiraeläimen tarpeesta juosta. Jos ei ole tarpeeksi vapaanaoloaikaa ilman hihnaa, vetäminen ei tule koskaan loppumaan:( Ikävää, eikö.

Voi olla niinkin. Varsinkin kun kyseessä on welshi. Mutta kunnon fillarilenkki oli sille riemuisaa menoa. Se ravasi niin onnellisena koko seitsemän kilometrin matkan, eikä minkäänlaista veto-ongelmaa, tosin laukalle yritti, mutta se on opetettu jo aiemmin käskyllä :)

Niinkuin sanoin, welshi tarvitsee energian purun ennen haastavampia juttuja, koska se ei jaksa keskittyä muutoin kunnolla asiaan, ja koulutus muuttuu hankalammaksi ja turhauttavammaksi.

Kannattaa olla varovainen tuon juoksuttamisen kanssa jos koirasi on vasta 7kk. Suosittelisin väh. vuoden ikää ja lonkkien kuvausta ennen hirvittävän pitkiä juoksu- ja pyörälenkkejä. Tosin roduilla on erilaisia taipumuksia, mutta ettei sitten tule mitään yllätyksiä.

Jos koira vetää, nyppäse hihnasta ja sano EI. Toista tätä pari kolme pv joka ikinen kerta niin ongelma ratkeaa. Opeta ketjukaulaimella.

Lopettakaa nyt hyvät ihmiset noi naksu ja palkka, pysähtelyt sun muut... ei jumalauta. Koiraa siis pitäisi palkita siitä, kun hihna on löysällä niin se sitten oppii vaatimaan namia kiristämällä hihnaa ja sitten löysäämällä sen? Ei ne koirat ole mitään putkiaivoja, osat ovat hyvinkin älykkäitä. Osaa ne laskea 1 1 näin niinkuin kuvainnollisesti sanoen.

Joku kirjoitti:

"niin innokas ja sosiaalinen tapaus että ei meinaa pysyä nahoissaan kun toisia koiria tulee vastaan vaan tärisee, häntä vipattaa, painautuu etuosasta maahan ja vetää vetää vetää..."

Tämä on tätä ihmisten selittelyä.. "Joo se koira haukkuu ku se pelkää" "joo se vahtii ku sillä on vahtikoiran luonne" "joo se vaan rakastaa kaikkia koiria, ihan VAPISEE rakkaudesta". Ottakaa nyt itseänne niskasta kiinni ja tunnustakaa, ettette vain ymmärrä koirianne hölkäse pöläystä!

Ongelma ratkeaa nopeasti siten, että sitaiset talutusnarun mahan ympäri (siihen kikkelinvartta vasten). Vetohalut loppuu muutamaan vinkaisuun ja ulahdukseen. Tällä tavalla kun kuljette kuukauden pari niin voitte siirtää talutushihan takaisin kaulaan. Naksuttelut, ein hokemiset ja pysähtelyt eivät toimi kaikkein pahimpien koheltajien suhteen. Nykimiset ja nyhtämiset vahingoittavat kaularankaa ja taluttajankin hermoja on välistä hyvä ajatella.

Flexiä ei sitten käytetä koirille ikinä ennen,kuin osaavat kulkea ilman naruakin sivulla kunnolla.Se on vihon viimeinen väline koulutuksessa joita olen nähnyt.

Meillä näin: Pentumme on nyt 9kk, aikaisemmin veti kuin junan vessa, löysin sitten myös syyn miksi ei tahtonut oppia, mieheni antoi koiran vetää, kun ei jaksanut joka sekunti korjata käytöstä. No, tästä vissiin miehelle paapatin kymmeniä kertoja ennenku kalloon meni. Mutta koira oli jo oppinut vetämään..

Tuli kevään liukkaat, ostin koiranpäittet, joissa koira ei vetänyt, ei yhtään. Sen sijaan sukelteli hangesta toiseen, joka sekin rasittavaa. Nyt sitten kun ei enää jäätä ole tiellä, ajattelin kokeilla tuolla tavallaisella kuristuspannalla ja tsädääm... ei koira vedäkkään enää.

Uskon että osasyynä on rauhiottuminen, jonka on huomannut monessa muussakin asiassa, ja sitten se että pidin n. kk verran tuota kuonopantaa. Minun tapani korjata koiran vetämistä on sihistä sille, nykäisy, tietää että sihinä tarkoittaa ei, mutta on paljon helpompi ja hermoja säästävämpi kuin sana ei. Jos ei meinaa sihinät mennä perille, niin pysähdys siksi asti että ottaa katsekontaktin.

Syy miksi en joka kerralla pysöhdy on se, että täällä kuhisee toisia koiria, lapsia, ihmisiä, joten se on yhtä tyhjän kanssa istuttaa sitä koiraa 40min paikallaan. Joten meillä tuo ei toiminut, olen kyllä myös välistä tehnyt äkkikäännöksiä edes takas niin kauan että koira seuraa minua.

Kaikille koirille ei sovi samat koulutusniksit, pitää löytää ne omalleen sopivat :)

Oma neuvoni on pitkälenkkinen kuristuspanta, jonka lukitset koiran kaulaan. Kun vetää, niin nyppäisy sivulle. Omalla koirallani toimii. Itse olen sitä mieltä, että kuristuspanta on tehokkaampi lukittuna kuin kuristavassa asennossa. Näin ainakin omalla koirallani.