Kun kristittyjen juttuja sivusta seuraa, niin ei voi kuin ihmetellä, miten kaikki pyörii "synnin" ympärillä.
Mitä niin pahaa me muka olemme tehneet, että sen sovittamiseen ei riitä normaalit ihmisten väliset toimet kuten anteeksianto? Miksi näihin ihmisten pikkumaisiin riitoihin pitää sotkea jokin suuri ja kaikkivaltias Jumala?
Sen ymmärtää, että joku murhaaja tuntee tarvetta johonkin yli-inhimillisen suureen anteeksiantoon... Mutta että joku tavallinen pulliainen tarvitsee jonkin kosmisen superratkaisun huonoon omatuntoonsa, sitä en ymmärrä...
Kaikki taisi saada alkunsa Paavalin henkilökohtaisista ongelmista. Ja nyt sitten pitää koko ihmiskunnan ottaa nuo Paavalin ongelmat ja synnintuskat harteilleen. Hohhoijaa.
Mitä niin pahaa me muka olemme tehneet, että sen sovittamiseen ei riitä normaalit ihmisten väliset toimet kuten anteeksianto? Miksi näihin ihmisten pikkumaisiin riitoihin pitää sotkea jokin suuri ja kaikkivaltias Jumala?
Sen ymmärtää, että joku murhaaja tuntee tarvetta johonkin yli-inhimillisen suureen anteeksiantoon... Mutta että joku tavallinen pulliainen tarvitsee jonkin kosmisen superratkaisun huonoon omatuntoonsa, sitä en ymmärrä...
Kaikki taisi saada alkunsa Paavalin henkilökohtaisista ongelmista. Ja nyt sitten pitää koko ihmiskunnan ottaa nuo Paavalin ongelmat ja synnintuskat harteilleen. Hohhoijaa.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ensiksi synti ei ole suinkaan Paavalin keksimä.
Olen kirjoittanut:
http://www.nic.fi/~jlindell/miksikristusko.htm / Kohta 4.5
Raamatun mukaan olemme kaikki tehneet syntiä ja olemme "Jumalan kirkkautta vailla".
Mikä sitten on synti ? Monet yrittävät tehdä "syntilistoja". Itse en tee tämänkaltaisia syntilistoja. Ainoastaan voin esittää, mikä suurin synti on. Mielestäni se on tärkeimmän käskyn rikkominen. Jeesuksen opetus Matt. 22 : 36. "Opettaja, mikä on lain suurin käsky?" 37. Jeesus vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. 38. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. 39. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. 40. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat."
Kuka meistä on pitänyt tämän käskyn ? Tiedämme ja Raamattu sen ilmoittaa : ei kukaan. Joudumme niin kuin Paavali toteamaan, olen suurin syntinen. Mutta syntisille annetaan armo ja anteeksiantamus, kun me nöyränä ja katuvaisena otamme Jumalan lahjan, Jeesuksen, vastaan sydämessämme ja olemme valmiit tekemään parannuksen.
Yleisemmin ilmaistuna on synti tottelemattomuutta Jumalaa ja Hänen tahtoa vastaan. Synti erottaa meidät Jumalasta. Rakastava Jumala on kuitenkin valmistanut meille tien takaisin Hänen yhteyteen.
Pahuuden (synnin) alkujuuret ovat Raamatun mukaan ylpeys, itsekkyys, tottelemattomuus Jumalaa vastaan, vallanhalu.
Eikö tämän päivän pahuus maailmassa johdu ihan näistä samoista alkujuurista ? Entäs meidän omassa elämässämme ? Eivätkö sielläkin nämä samat voimat usein riehu ? Olemme osa syntiin langennutta, kapinoivaa ihmiskuntaa. Jos siis olisit ollut Aadam tai Eeva, olisit tehnyt saman virheen kuin he, olisit kieltäytynyt tottelemasta Jumalaa.
Pahalla on taipumus levittää pahaa, sekä yksilön kohdalla että yhteisössä. Se toimii lumivyöryn tavoin. Tämä on selvästi havaittavissa tämän päivän maailmassa. Tästä Raamattukin puhuu. "Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää."
Synnin syvin olemus ei ole siis ensisijaisesti meidän teoissamme, vaan meidän sydämemme asenteissa.
Kaikesta huolimatta Jumala rakastaa meitä edelleen ja kutsuu meidät yhteyteensä.
Synnin taki Jeesus tuli maailmaan valmistamaan pelastuksen synnin seurauksista. Tämä oli Jumalan suunnitelma alusta lähtien. Lue esim. Jeesuksen sanat Joh.3:16
Mitä pelastus on ja mitä se ei ole? Lue:
http://www.nic.fi/~jlindell/pelastus.htm
Jatkuvasti maailmalta kuuluu uutisia kuinka joku kiduttanut jotain. Nämä teothan ovat erittäin hirveitä, ja niin vaikeaa kuin se onkin kuvitella JOKAINEN ihminen kykenisi näihin tekoihin. Kristittyjen synnin tuska onkin siinä, että he ymmärtävät millaisiin tekoihin ihminen oikeastaan pystyy. On parempi katua pientä syntiä kuin syyllistyä hirveisiin tekoihin.
Ne, jotka eivät ymmärrä mitä kirjoitan kehottaisin visiittiä keskitysleirimuseoon tai vaikka lukemaan sanomalehtiä.
Ihmisillä on kollektiivinen vastuu toisista ihmisistä, mutta siihen liittyy myös nämä sanoinkuvaamattoman hirveät teot esim. japanilaisten kiinalaisilla tekemät lääketieteelliset kokeet, saksalaisten juutalaisilla tekemät kokeet, keskitysleirit jne.. Ja niin myös suomalaisten taustalta löytyy ihan 1900-luvulta hirveitä tekoja 1918 vuoden kapinan jälkiselvittelyistä.
On turha sanoa, että "emmä olis tehnyt niin". Jokainen ihminen kykenee pahuuteen ja se että tiedostaa asian on ensimmäinen askel parempaan maailmaan.
Vaikka, et uskoisin Jumalaan, voit silti yrittää olla hyvä ihminen.
Miksi pitää ottaa mittariksi jotkin natsien hirmutyöt? Eihän tuollaiseen pahuuteen syyllisty elämänsä aikana kuin promilen puolikas ihmisistä. Ja tämän mitättömän vähemmistön takia pitäisi sitten jokaisen meistä rypeä synnin tuskassa? Vain siksi että mekin voisimme teoriassa tehdä jotain vastaavaa...
Teoriassa on myös mahdollista, että menen parvekkeelle ja hyppään pää edellä alas katuun. Pitäisikö ostaa turvaverkko parvekkeelle?
Et sitten ymmärtänyt mitä kirjoitin. Tuota itseasiassa hirmutekoihin syyllistyy jatkuvasti ihmisiä ympäri maailmaa, myös meillä Suomessa on niitä tapahtunut. Natsien rikokset vain tulivat yleiseen keskusteluun.
Kyse on vähän niinkuin voit kaatua pyörällä joten käytät pyöräkypärää tai ostat kotiisi palovaroittimimen koska se voi palaa joskus? Tai pyörääsi lukon koska se voidaan varastaa?
Ei kukaan pakota sinua uskomaan, mutta jos joku oikeasti käsittää miten paha ihminen on älä häntä siitä syyllistä.
Ja muista, että natsien hirmuteot ovat huipentuma, pahuus on lähellä joka puolella. Koulukiusaaminen, työpaikkakiusaaminen, murhat, mafia jne.. ovat meidänkin ympärillämme. Ne saattavat tehdä yhden ihmisen elämästä helvettiä ja kun lasketaan yhteen monen ihmisen elämä on helvettiä. Pahuus on siis tässä ja nyt. Ja jokainen ihminen on todennäköisesti ollut jollekin joskus ilkeä ja hyvin monet ihmiset jopa nauttivat esim. saadessaan kiusata muita.
Juuri näin! Pahuus on myös meissä (=myös minä olen paha). Mutta kuin varkain keskustelu kääntyy aina ulkopuolella olevaan pahaan, kaikkein kärjistyneimpään sellaiseen, ja sitten päästään syyllistämään pahuudesta muita / jotakin ajatussuuntaa, jota itse vastustan. Näin se menee.
Unohdetaan jo ne murhat ja mafiat, kun ne eivät todellakaan edusta keskivertokansalaisen käyttäytymistä.
Mutta sitä en kiistä ollenkaan, etteikö jokainen meistä osaisi olla silloin tällöin ilkeä ja halpamainen. Mutta eikös tällaiset typeryydet ole korjattavissa ihmisten keskinäisin toimin, eli esim. anteeksipyynnöin?
En edelleenkään ymmärrä, miksi Jumalan pojan tarvitsee käydä läpi joku kidutushelvetti ja kuolema, jotta jonkun Matti Meikäläisen työpaikkakiusaamiset saataisiin sovitettua. Eikö olisi jotensakin loogisempaa, että Matti pyytää kiusauksen kohteelta anteeksi ja asia on sillä selvä? Ei kannata Jeesuksen ampua kärpästä tykillä...
Ja miksi pitää koko ajan tuijottaa niitä pahoja tekoja? Tolkuttoman kapeakatseista. Yhtä hyvin voisi kiinnittää huomiota vain hyviin tekoihin ja todeta, että ihminen on erittäin hyvä olento.
Ihminen ei ole erittäin hyvä olento. Olisihan se kaunista kieriskellä omassa hyvyydessään, mutta niin kauan kuin kuvitellaan, että "ei toi mua koske, emmä oo tehnyt kenellekään mitään" ei maailma muutu. Välinpitämättömyys on myös synti.
Erään papin sanoja lainatakseni: "Meidän kaikkien tulee pelätä pahoja ihmisiä, mutta kaikkein eniten meidän tulee pelätä hyvien ihmisten välinpitämättömyyttä".
Katsos kristityt uskovat Jumalaan, ja näin ollen he uskovat, että synti on rikos Jumalan lakeja vastaan. Vähän samaan tapaan kuin jos varastat naapurin mummolta ei riitä anteeksipyyntö vaan sinut viedäät oikeuteen. Eli ajatellaan että olet tehnyt rikoksen valtiota vastaan. Näin ollen sama pätee Jumalan lakeihin. Tuomari vaan on mahtavampi, ja tuomiosta ei voi valittaa.
Tiedätkö esim. kiusauksen kohteeksi joutunut ihminen ei toivu anteeksi pyynnöllä. Esim. koulukiusaus johtaa usein olemattomaan itsetuntoon, pelkoon toisia ihmsiä kohtaan jne.. Sillä heikompia aina sorretaan. Tämän vuoksi myös kiusaajan pitäisi ymmärtää tekonsa ja kantaa osa tuskasta. Jumalan oikeus on aina oikeuden mukainen, siellä ei vapautusta anna se ettei pidätetylle luettu oikeuksia pidätyksen yhteydessä.
Jos katsomme vain hyviä tekoja, kiellämme ihmisyytemme. Ihmisyyteen nimittäin kuuluu pahuus, mutta ihmisten on ymmärrettävä pahuuden hinta, ja taisteltava sitä vastaan. Tottakai kristityt katsovat myös hyviä tekoja. Hyvät teot ovat Jumalan kunniaa. Ja useat kristilliset kirkot nimenomaan painottavat, että hyvillä teoilla tulee hyvittää pahat tekonsa. Ns. päästä tasapainoon.
Et sää ny niin pahasti kirjoita, ekkä varmaankaan pahaa tarkoita, mutta toivoisin Sinun silti käyttävän totuuden välttämiseksi jotain toista nimimerkkiä, kun tota, mitä minä olen käyttäny näillä uskontopalstoilla jo vuoden ajan.
Olen katsos sitä mieltä, että ihmisen ei pidä todellakaan tuntea mitään perussyntiä.
Perussynti ajattelu on sen luokan kivireki, että ihminen ei pysty toimimaan positiiviseen suuntaan, jos se miettii jotain, mihkä se ei voi mitenkään olla syyllinen, ja on myös turhaa kuvitella, että joku eli/kuoli puoleastasi.
Raamatun paras osa mielestäni on sen vanhat babylonialaiset/egyptiläiset ja muut aiemminkirjoitetut paikallistarustot.
Kiitos siitä juutalaisille, että kokosivat niitä yhteen, mutta oman jumalkäsityksensä ja verisen historiansa ne olis saanu pitää siitä erillään!
Joo sori, en tiennyt, että tämä nimimerkki on ns. varattu. En käytä tätä nimimerkkiä sitten tästä lähtien :) Muuta tekstiäsi en viitsi kommentoida turhien riitojen välttämiseksi.
Tekevälle sattuu!
Eipä tuo sun virhees kovin paha ollu. Olin hetken haavi auki kun luulin että alkuperäinen huu kykenee moiseen ymmärrykseen.
Yritän nyt henkilökohtaisella tasolla selittää jotain synnin olemuksesta, siin niinkuin minä asian ymmärrän.
Syntiä ei siis pitäisi ruveta tuijottelemaan.
Synti on asia joka erottaa minut Jumalasta.
Sitä voisi paremminkin kuvata sanalla "hutilyönti" tai "ojaan ajo". Parhaimmatkaan yritykseni eivät riitä tämän yhteyden korjaamiseen. Elikä ainut joka voi korjata tämän ongelman on Jumala. Ja minulle on jäänyt vain suostuminen siihen.
Siis kyse ei ole yksittäisestä teosta vaan erotilanteesta. Siksi Jeesus syntyi ihmiseksi.
On hyvä että pyrimme tekemään oikein ja sopimaan.
Tähän meidän pitääkin pyrkiä. Mutta parhainkaan oma yritys ei vie meitä Jumalan yhteyteen.
Jeesuksen sovitus työssä on pikemmminkin kysymys armon vastaan ottamisesta. Tätä kautta saan sisimpääni Jumalan Pyhän Hengen joka vaikuttaa sen että suhteestani Jumalaan on tullut henkilökohtainen.
Esim. olen siis oppinut, että se hirveä hinku joka minulla oli täydelliseen hyvyyteen johtuikin minun ylpeydestäni. Viellä synnillisemmäksi sen tekee kun ihan huomaamatta siihen on ollut halu olla muita parempi. Kovin sanoin olen saatanut satuttaa tosi pahasti ja niiden sanojen seurauksia en voi korvarta ja siksi tarvitsen anteeksi antoa niin lähimmäisiltäni kuin Jumalalta. Siis olen pikkuhiljaa oppinut ymmärtämään että kelpaan Jumallalle tälläisenä kuin olen ja hän vaikuttaa minussa tekemisen ja tahtomisen.
Kuka on luonut tämän synnin mistä puhut?
Vast:raamatun jumala!
Jumala, jota ei voi olla olemassa, koska elämä sellaisen jumala-surkimuksen luomana olisi turhaa ja toivotonta!
Meillä on kuitenkin toivoa, eikä raamatun maailmanloppua.
Nähtävästi yhdessä asiassa olemme samaa mieltä ja se on että synti on olemassa. Mutta kenen toimesta se onkin eri juttu. Jospa se evoluutio onkin kyseisen riesan meille luonnut. (kiusoittelua) Eihän ihmisellä itsellään voi olla mitään tekemistä tämän kanssa? Eihän?
Meidän on ihan turha väitellä siitä onko Jumalaa vai ei. Jos sinä haluat elää ilman häntä niin sinun on elettävä ilman häntä.
8. Jeesus, minut synnin vangin
kahleistani vapahdit,
tuomiosta armahdit.
Tuomion sait synneistämme,
koska tulit maailmaan
meitä vapauttamaan.
9. Kuinka koskaan unohtaisin,
että kaikki vaivasi
kärsit autuudekseni!
Jospa voisin maailmassa
ristiäsi seuraten
elää sinuun luottaen!
10. Ristisi on kunniani,
veresi on aarteeni,
autuuteni, iloni.
Siinä turva syntiselle
sielun ahdistuksissa,
siinä toivo ainoa.
11. Sydämeeni syvään auta
kärsimykses kätkemään,
siinä rauha perimään.
Suo, kun vihdoin aukee hauta,
haavoihisi nukkua
katoovasta menosta.
En koe tehneeni syntiä, koska käsitykseni synnistä poikkeaa ehkä joidenkin muiden käsityksistä. Sen takia minun ei myöskään tarvitse kieriskellä synnin tunnossa. Perustelu: en ole koskaan tahallani tehnyt toiselle ihmiselle mitään sellaista, mistä hän olisi pahoittanut pahasti mielensä tai joutunut muuten kärsimään. En väitä olevani parempi kuin muutkaan ja siksi käsitykseni mukaan suurin osa ihmisistä ovat joko synnittömiä tai ainakin pikkusyntisiä. Muuten, mielisairaalat ovat täynnä synnintuntoisia, katuvia ihmisiä.
Oletpa sinä hyvä ihminen. Olisipa maailmassa enemmän sinun kaltaisiasi. Ikävä kyllä jos sinä todella et ole tehnyt kenellekään mitään pahaa, koskaan, olet ainut laatuasi. Maailmassa ei ole ketään kaltaistasi ihmistä.
Sitten sanot, että et ole koskaan tehnyt toiselle ihmiselle mitään sellaista mistä hän olisi pahoittanut mielensä. Tiedätkö kenties muiden ihmisten ajatukset? Tiesitko, että se mitä sinä et näe pahaksi teoksi voi loukata toista ihmistä verisesti. Joskus ehkä olet huomaamattasi sanonut jotakin lihavaa ihmistä läskiksi tai joskus koulussa nauranut kun joku on kiusannut toista. Myös välinpitämättömyys on synti. Se onkin yksi pahimmista. Olet varmasti myös ylenkatsonut muita ihmisiä, asettanut itsesi muiden yläpuolelle eli pitänyt heitä huonompina ihmisinä kuin sinä. Se että annat jonkun kiusata toista puuttumatta siihen on pientä pahuutta. Ja tästä pienestä pahuudesta kasvavat todella pahat teot, esim. juuri natsijutut (ihmiset eivät puuttuneet). Ja tämä ettet puutu jonkun kiusaamiseen satuttaa kiusattua erittäin paljon.
Ihmiset eivät ole synnittömiä. Kristityiden synnin tuska on juuri tämä, että he ymmärtävät olevansa pahoja, mutta tietävät, että Jumala huolii heidät silti. Ihminen ei voi olla täysin hyvä, mutta se ei ole tarkotuskaan, vaan tarkoitus on ymmärtää millainen ihminen on, ja tällä tavoin ehkä yrittää tehdä maailmasta vähän parempi. Ei ole tarkoitus elää synnintunnosta vaan ymmärtää, että ihminen ei ole hyvä.
Mielisairaaloissa on myös paljon erittäin pahoja ihmisiä. Mielisairaaloissa on myös paljon niitä ihmisiä, jotka ovat kuvitelleet olevansa Jumalia ja tietävänsä kaiken, kunnes ovat törmänneet siihen, että ovatkin vain ihmisiä.
Kukaa meistä ei ole synnitön.
Kun susi syö jäniksen, niin kuka sovittaa suden synnin? Sillä onhan se aika rumaa mennä tuosta vain tappamaan pieni jänis, joka ei ole koskaan mitään pahaa sudelle tehnyt.
Vai olisiko niin, että asioita vain tapahtuu? Ne eivät ole sinänsä pahoja tai hyviä. Vasta kun ihminen tulee mukaan kuvioon eettisine pohdintoineen, alkavat asiat mutkistua. Mukaan tulee Jumalan poikaa ja sovitusuhria ja karman lakia ja synnintuskaa ja ties mitä spirituaalista höttöä...
Sinun syntiin liittyvät pohdintasi ovat yksi tapa lähestyä hyvän ja pahan ongelmaa. Hyvin yleinen ja suosittu tapa, mutta ei kuitenkaan millään tavoin sen enempää oikea kuin esim. jonkun buddhalaisen asiaan liittyvät pohdinnat.
Mikään ratkaisu ei ole välttämättä oikea. Sitä voi luulla tekevänsä hyvää, mutta sitten kuitenkin lopputuloksena on pahaa...
Ihmisellä ei siis ole muuta vaihtoehtoa, kuin käyttää sitä järkeä, joka hänellä on. Ns. maalaisjärki riittää jo hyvin pitkälle. Tajuaahan sen jo tyhmempikin, että mitä niittää, niin sitä kylvää. Eli kun on tarpeeksi pahojaan tehnyt, niin kaverit alkaa käydä vähiin... Rangaistus tulee tässä elämässä (tulihan se natseillekin). Mitään Jeesuksia tai muita teologisia konstruktioita ei tarvita.
Katsokaa elokuva Kummisetä I-II. Siinä on tarina yhden miehen pahuudesta. Mitään juridista rangaistusta hän ei elokuvassa saa. Päinvastoin, menestyy oikein mukavasti, mitä tulee valtaan ja rahaan... Menettäen kuitenkin samalla niin sanotusti sielunsa. Pahuudelle sielunsa myynnyt mies on lopulta pelkkä tyhjä kuori. Siinä on hänen rangaistuksensa.
Miksi teologiaa ja Jeesus ei tarvita? Ensinnäkin teologia on tiede ja Jeesus voi olla jollekin ihmisille erittäin tärkeä. Sinulla mahtaa olla erityinen lahja kun tiedät mitä tarvitaan ja mitä ei. Jos et itse usko johonkin se ei tarkoita, että joku asia olisi turha.
Olet oikeassa siinä, että aina ei voi tietää tapahtuuko jostakin hyvästä pahaa. Kuitenkin on niin, että jos jostain hyvästä tapahtuu pahaa ja olet tehnyt tekosi hyvässä uskossa (uskoen tekeväsi hyvää), et ole syntinen. Koska et ole tiennyt. Tässä muuten lasketaan sitten se pois, että jos olet tehnyt pahaa jolla uskot tekeväsi hyvää, olet syntinen, mutta et niin syntinen kuin jos olisit jättänyt teon tekemättä. Kuitenkin jokaiselle ihmiselle on annettu omatunto juuri sitä varten, että tietäisit mikä on hyvää ja mikä pahaa. Ajattelumalli, jonka mukaan "asioita vain tapahtuu" on siinä mielessä kestämätön, että se samalla tuhoaa koko länsimaisen tieteen perusteet, koska jos sitä sovelletaan yhteen asiaan sitä tulee soveltaa toiseenkin. Sillä miksi vain yhdessä asiassa "asioita vain tapahtuu", mutta ei toisessa. Tuolla väittämällä nimittäin kumoat esim. luonnonlait, yhteiskuntafilosofian jokaisen osa-alueen, moraaliopin käsitteet, länsimäisen oikeusjärjestyksen ja paljon muitakin asioita joilla esim. juuri ateistit ratsastavat. Muuten samalla väittämällä myös tuhoat tuon esimerkkisi kummisedät elokuvista, sillä senkin voi sitten selittää, että "sellaista vain sattuu". Jos kristitty sairastuu hän menee lääkäriin eikä ajattele, että nyt vain tapahtui. Oman ajattelumallisi mukaan et menisi lääkäriin vaan jäisit kotiin.
Sen lisäksi, että ihmisellä on maalaisjärki (jota tulee käyttää), hänellä on myös omatunto ja vastuu toisista ihmisistä. Muuten tuo kummisedät elokuvien pahuusmalli nimenomaan tukee kristillistä käsitystä pahuudesta. Nimittäin juuri tuossa ihminen siirtyy lopulta täysin Jumalan ulkopuolelle, eli ns. tappaa sielunsa, nimittäin kristitythän uskovat sielu on Jumalalta ja juuri sielu pelastuu. Ja kuka on sanonut etteikö kyseinen ihminen lopulta saa rangaistusta. Tämä on juuri se pointti, kristityt yrittävät välttää pahoja tekoja tässä elämässä, sielun hyvinvoinnin vuoksi. Jumalan luota pois kääntyneet ihmiset puolestaan tekevät saattavat menettää sielunsa jo tässä elämässä. Ja juuri siksi koska maallinen oikeus ei aina toteudu, onkin olemassa Jumalan oikeus joka aina toteutuu.
Kun susi syö jäniksen, susi ei ole tehnyt syntiä. Kun ihminen ampuu hirven ja syö sen, sekään ei ole syntiä. Jos ihminen ampuu ihmisen se on syntiä. Vaikka A-B=C ei tarkoita että B-A=C.
joo elämme täydellisessä maailmassa, jossa kaikki eivät ole kuitenkaan täydellisiä kuten sinä.