voi koko ajan surra, pitää vain työntää se suru ja kaipaus päivällä syrjään. Mutta illan tullen padot aukeavat vastustamattomasti...
Osa-aikasuru.
Kun ei
172
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Samaa tunnen minäkin. Suruputkeen jouduttuani kuukausien jälkeen sain ystäväni vieraaksi. Koin olevani ikään kuin lomalla surustani. Tosin sen jälkeen padot aukesivat pitkäksi ajaksi, mutta nyt elän tuota osa-aikasurua. Yön pelastaa minulla nukahtamislääke, mutta kipeitä asioita on aina edessä.
Lämmin halaus sinulle!