Olen kiinnittänyt huomiota Paavalia koskeneessa keskustelussa siihen, että mm. nimimerkki Tänäänkin aivan ehdottomasti ja ikäänkuin 'viimeisen päälle' korostaa Paavalia voimallisena ja vahvana miehenä.
Totta on, että Paavali oli lähes käsittämättömän rohkea ja uuttera Jumalan apostoli. Lukeudun siihen laajaan 'kaartiin', joka pitää Paavalia esikuvana, esikuvallisena veljenä, jonka ylitse meidän tarvitsee nostaa vain Pelastuksemme Päämies ja Herra, Kristus Jeesus.
Mutta MISTÄ oli peräisin Paavalin rohkeus ja voima, vahvuus ja uskollisuus. Ne olivat peräisin Jeesukselta, joka ilmestyi Paavalille Damaskon tiellä, siihen Paavali ei jättänyt mitään tulkinnanvaraa.
Paavali ei suonut itselleen MINKÄÄNLAISTA kunniaa. Hän ei suostunut pitämään itseään lainkaan voimakkaana vaan mieluummin heikkona, SIITÄ hän kerskasi saadakseen suunnattua kaiken kunnian Jumalalle.
Olen varma, että Jumala ei anna voimaansa ja todellista viisauttansa yhdellekään ihmiselle, joka haluaa elää oman voimansa kuvitelmissa.
Kaikkein vähiten Jumala antaa ihmiselle omin voimin voittoa synnistä.
Lopuksi kysymys, jolla en halua loukata Tänäänkin'iä enkä muitakaan:
Onko Voima-Paavalin korostus peräisin Uskon Sana -liikkeen opeista?
Itse olen pannut merkille joitain yhtäläisyyksiä tuon menestysteologisen harhaliikkeen ja tänäänkin'in "suurenmoisten" ihmisvoimaoppien kanssa.
Jos olen väärässä, niin sitten olen väärässä. Kertokoon ko. nimimerkki itse mahdolliset yhteytensä menestysteologiaan. Jos joku lukija on hyvin perillä Uskon Sana tms. opeista, niin toivoisin häneltä kannanttoa asiaan.
Totta on, että Paavali oli lähes käsittämättömän rohkea ja uuttera Jumalan apostoli. Lukeudun siihen laajaan 'kaartiin', joka pitää Paavalia esikuvana, esikuvallisena veljenä, jonka ylitse meidän tarvitsee nostaa vain Pelastuksemme Päämies ja Herra, Kristus Jeesus.
Mutta MISTÄ oli peräisin Paavalin rohkeus ja voima, vahvuus ja uskollisuus. Ne olivat peräisin Jeesukselta, joka ilmestyi Paavalille Damaskon tiellä, siihen Paavali ei jättänyt mitään tulkinnanvaraa.
Paavali ei suonut itselleen MINKÄÄNLAISTA kunniaa. Hän ei suostunut pitämään itseään lainkaan voimakkaana vaan mieluummin heikkona, SIITÄ hän kerskasi saadakseen suunnattua kaiken kunnian Jumalalle.
Olen varma, että Jumala ei anna voimaansa ja todellista viisauttansa yhdellekään ihmiselle, joka haluaa elää oman voimansa kuvitelmissa.
Kaikkein vähiten Jumala antaa ihmiselle omin voimin voittoa synnistä.
Lopuksi kysymys, jolla en halua loukata Tänäänkin'iä enkä muitakaan:
Onko Voima-Paavalin korostus peräisin Uskon Sana -liikkeen opeista?
Itse olen pannut merkille joitain yhtäläisyyksiä tuon menestysteologisen harhaliikkeen ja tänäänkin'in "suurenmoisten" ihmisvoimaoppien kanssa.
Jos olen väärässä, niin sitten olen väärässä. Kertokoon ko. nimimerkki itse mahdolliset yhteytensä menestysteologiaan. Jos joku lukija on hyvin perillä Uskon Sana tms. opeista, niin toivoisin häneltä kannanttoa asiaan.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Yritäpä jo vihdoinkin, vihasi sokaisemanakin, yrittää ymmärtää, kenen voimasta 'Tänäänkin' kirjoittaa. ->
Paavali kerskasi heikkoudestaan, jotta Kristuksen VOIMA tulisi häneen asumaan. Paavalilla oli pistin lihassa ja vaikka Paavali rukoili päästäkseen siitä eroon, ei hän päässyt.
Paavali oli vainonnut Sauluksena Jumalan seurakuntaa. Hän oli tehnyt sen lihassaan, tuntematta Jeesusta. Tuo pistin pisti häntä lihassa, eli piti lihan nöyränä ja näin Jeesus pääsi hänessä asumaan ensimmäiselle sijalle.
Paavali muisti tekemänsä synnin ja ei kyennyt sitä antamaan itselleen täydellisesti anteeksi. Olihan hän jopa antanut nimensä kristittyjen tappamisen puolesta. Hän jopa antoi nimensä Stefanuksen kivittämisen puolesta. Jeesus sanoikin valitessaan Paavalin apostoliksi, että Paavali joutuu kärsimään Hänen nimensä takia paljon. Paavali todella oli halveksittu, syytetty ja piesty, mutta kaiken hän kesti nöyryydellä ja jopa ilolla, kun sai kärsiä Jeesuksen tähden. Niin syvä oli Paavalin usko Häneen, joka häntä vahvisti.>Huomaa, että Paavali kiittää Jumalaa siitä, että Jeesus Kristus pelasti hänet synnin orjuudesta ja kuolemasta antaen hänelle voiman vastustaa tuota lihassa olevaa synnin ja kuoleman lakia.>Lain kasvatuksessa
oleva lankeaa vielä useinkin tekemään syntiä, mutta saa aina nousta synnintunnustamisen kautta. Uudestisyntynyt ei lankea syntiin, sillä Hän elää Kristuksen ruumiissa ja Hänen VOIMASSAAN. Ajatuksiin toki saattaa toisinaan tulla synninhoukutus, mutta Jumalan Voimassa elävän ei tarvitse ottaa houkutuksesta vaarin, vaan hänellä on voima hyljätä synnin houkutus. Jeesus tuo todellisen vapauden. Kuuliaisuus Jumalan Sanaan tuo vapauden. Synti on orjuutta, mutta Jeesus tuli vapauttamaan oman kansansa orjuudesta.>Jeesus vahvistaa
omansa ja suojelee heidät Sanalla ja Pyhällä Hengellä, eli Jumalan Voima estää ketään riistämästä Jeesuksen tuntevia Hänen kädestään.>Herra
on lähde syntiä vastaan, mutta missä on heidän lähde syntiä vastaan, jotka rikkovat liitonlain. Ei uusi liitto ole perustettu laittomuuden pohjalle, vaan se on perustettu Jeesuksen täyttämälle laille. Laki on voimassa aina.
Jeesus, Jumalan ainoa Poika on täydellinen ja vain Hänessä elävät ovat turvassa laittomuudelta, synnin kavalalta juonelta, sillä he saavat kuulla Hyvän Paimenen äänen ja panna pois kaiken sen, mikä yrittää kietoa heitä syntiin. He saavat elää armon alla ja olla armon kasvatuksessa, sillä ilman Jumalan armon kasvatusta ihminen ei pelastu.
Ei meidän päässämme ole vielä voitonkruunu ja siksi Raamattu käskee varomaan sitä, että kukaan ei pääsisi viemään meille varattua kruunua. Synti yrittää kietoa ihmistä monin tavoin. Esim. täällä ihmistä yritetään saada lain rikkomiseen niin, että hänelle ja hänestä puhutaan pahaa, mutta Jeesuksen tuntevat eivät lankea siihen paulaan, vaan he jatkavat vapaana rakastaen heitäkin, jotka tekevät itsestään vihamiehiä uskovaisille. Totuus on vapaus ja totuuden löytää Herran Jeesuksen tuntevat.
Ei täällä tarvittaisi vihmonta verta, jonka Jeesus vuodatti syntien puolesta ja joka vihmoo joka hetki Jeesuksessa eläviä, jos me täällä jo synnittömiä olisimme. Me emme ole synnittömiä, vaan sen ruumiin Pää, joka koostuu uskovaisesta kansasta, on synnitön, sillä Hän on Jumala. Ihmisen Poikana Jeesus ei luvannut sanoa Itseään hyväksi, sillä Hän osoitti meille, että me emme ole hyviä ja synnittömiä, mutta Jumalan Poika, joka voitti ihmisen heikkouden ja synnin, on synnitön ja täydellinen ja me saamme elää Hänessä, Hänen täydellisyydessään.
Jumala antaa pelastusvarmuuden heille, jotka panevat pois synnin Jeesuksen opettamalla tavalla, eli pitävät lain taulujen käskyt. Ilmestyskirja näyttää, että liitonarkki on tallella ja siinä on uuden liiton laki.
Mahdotonta ihmisen on pitää omalla voimalla liiton lakia ja siksi me olemme saaneet äärettömän armon siitä, että Jumalan oma Poika tuli ja täytti liiton lain ja antaa kansalleen voimaa elää täytetyssä laissa.
Jos me sanomme että meillä ei ole syntiä,eksytämme itsemme....ja jokaista kiusaa hänen oma himonsa.... jne
Se on niin että kukaan uskovanakaan ei selviä täällä tekemättä syntiä, ja jos et sitä näe, sen pahempi ja vaarallisempi tilanne.
Meissä ei kuole se liha joka roikkuu meissä kiinni loppuun asti.
Joh 3:16 on meille uskoville, ja tarkoittaa että että me jotka uskomme, emme huku jos jatkamme uskossa loppuun asti ja tajuamme tarvitsevamme anteeksiantoa joka päivä.
Lyhyesti sanon: en ymmärtänyt kirjoitustasi.
Tämä ei kylläkään ollut esimmäinen kerta.
Mitä et ymmärtänyt?
18 Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä. Hän, joka on syntynyt Jumalasta, varjelee jokaisen heistä, niin ettei Paha saa otetta.
(1. Joh. 5:18)
__________
4 Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista.
5 Mutta te tiedätte, että Kristus, joka on synnitön, tuli ottamaan pois synnit.
6 Syntiä ei tee kukaan, joka hänessä pysyy. Ei kukaan, joka tekee syntiä, ole häntä nähnyt eikä tunne häntä.
7 Lapseni, älkää antako kenenkään johtaa itseänne harhaan. Joka tekee Jumalan tahdon, on vanhurskas, niin kuin Kristus on vanhurskas.
8 Joka tekee syntiä, on Paholaisesta, sillä Paholainen on tehnyt syntiä alusta asti. Juuri sitä varten Jumalan Poika tuli maailmaan, että hän tekisi tyhjäksi Paholaisen teot.
9 Yksikään Jumalasta syntynyt ei tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä. Hän ei voi tehdä syntiä, koska on syntynyt Jumalasta.
10 Tästä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan, ketkä Paholaisen lapsia: se, joka ei tee Jumalan tahtoa, ei ole Jumalasta, ei siis myöskään se, joka ei rakasta veljeään.
(1. Joh. 3:4-10)
Eksytätkö Green itseäsi, kun sanot, että sinulla ei ole syntiä. Sitähän yrität esille ottamillasi raamatun jakeilla todistaa. Mutta mitä sana sanoo.
1Jn 1:5 Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä.
1Jn 1:6 Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, niin me valhettelemme emmekä tee totuutta.
1Jn 1:7 Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
1Jn 1:8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
1Jn 1:9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
1Jn 1:10 Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.
Onko sinussa totuus? Vai teetkö hänet valehtelijaksi?
Ei siinä kehotetaan ihmistä pysymään synnissä vaan 1Jn 1:7 Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
Tee sinäkin parannus epäuskosta ja ala ottaa vastaan Jeesuxen puhdistava veri !! Se puhdistaa K-A-I-K-E-S-T-A synneistä !! Ei siinä lukee joka toinen vaan K-A-I-K-E-S-T-A : )
Sinä, Jonah, näyt kuuluvan niihin, joille armo on sitä, että edelleenkin tehtävät synnit saadaan aina vain anteeksi Jeesuksen sovitustyön vuoksi.
Todellisuudessa Raamattu puhuu siitä, että ihminen puhdistetaan AIKAISEMMISTA synneistään! Sen jälkeen hänen on elettävä Jumalan tahdon mukaan, eikä hän saa tehdä tahallista syntiä.
8 Kun näet teillä on kaikki nämä avut ja ne vielä enenevät, te ette jää toimettomiksi eikä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen jää teissä vaille hedelmää.
9 Se taas, jolta kaikki tämä puuttuu, on likinäköinen, suorastaan sokea. Hän on unohtanut, että hänet on kerran puhdistettu aikaisemmista synneistään.
10 Pyrkikää siis, veljet, yhä innokkaammin tekemään lujaksi kutsumuksenne ja valintanne. Kun näin teette, te ette koskaan lankea,
(2. Piet. 1:8-10)
_______
1 Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa
2 Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.
3 Jumala teki sen, mihin laki ei pystynyt, koska se oli ihmisen turmeltuneen luonnon vuoksi voimaton. Syntien sovittamiseksi hän lähetti tänne oman Poikansa syntisten ihmisten kaltaisena. Näin hän tuomitsi ihmisessä ihmisten synnin,
4 jotta meissä, jotka elämme Hengen emmekä lihamme mukaista elämää, toteutuisi lain vaatima vanhurskaus.
(Room. 8:1-4)
________________
3 Siitä me tiedämme tuntevamme hänet, että pidämme hänen käskynsä.
4 Joka sanoo tuntevansa hänet mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä.
5 Mutta joka noudattaa hänen sanaansa, hänessä Jumalan rakkaus on todella saavuttanut päämääränsä. Tästä me tiedämme olevamme hänen yhteydessään.
6 Sen, joka sanoo pysyvänsä hänessä, tulee myös elää samalla tavoin kuin hän eli.
(1. Joh. 2:3-6)
_______
26 Jos me näet teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi.
27 Ei ole muuta kuin kauhea tuomion odotus ja ahnas tuli, joka nielee Jumalaa uhmaavat.
(Hepr. 10:26-27)
Syntejä on raamatun mukaan kahdenlaatuisia. Ihmisillä on tahattomia syntejä ja tahallisia syntejä, uskovallakin.
Tahattomat synnit saa armosta anteeksi. Sinäkin saat, jos satut niitä joskus huomaamaan ja anteeksi pyytämään.
Vai oletko saanut voiman olla tekemättä tahattomiakin syntejä. Jos olet, niin olet harvinaislaatuinen yksilö uskovien joukossa. Kun et vahingossakaan tee syntiä.
Sinä greeen näytät, vieläpä uudestisyntymättömänä kuten sinä todistat itsestäsi, kuuluvan niihin, jotka uskovat täydelliseen puhtauteen.
Oletko jo itse päässyt - vai tiedätkö ehkä jonkun toisen päässeen - sellaiseen synnittömään olotilaan, jossa ei enää ole mitään poispantavaa eikä mitään puhdistettavaa, ei enää mitään tilaa pyhityksen kasvulle?
Jos tuollainen loppuunpyhittynyt kilvoittelija olisit, niin kysymys olisi sellaisesta ilmiöstä ja lopputulemasta, jota kohti Paavalikin vasta riensi.
Olethan lukenut Filippiläiskirjeen 3. luvun loppuosan, jakeesta 12 alkaen?
Katsotko olevasi uudestisyntymättömänä Paavalia pitemmälle ehtinyt?
Kirjoitat itsestäänselvyydestä. Jatkuvasti olen (kuten myös vihaamasi 'Tänäänkin') puhunut tahallisesta/tietoisesta synnin tekemisestä l. Jumalan uhmaamisesta.
Kuten juuri Jonahille sanoin, olen puhunut (kirjoittanut) jatkuvasti (kuten myös vihaamanne 'Tänäänkin') tahallisesta/tietoisesta synnin tekemisestä l. Jumalan uhmaamisesta.
Miten se voi olla vieläkin epäselvää?
Vihapuheesi ovat vain sinun vilkkaan mielikuvituksesi satoa. Minä en vihaa ketään, en sinua enkä ketään muutakaan.
Mutta olethan samaa mieltä, että totuuden rakkaus ei pakota mielistelemään ihmisten puheita tai kirjoituksia, olemaan ihmisille mieliksi totuuden kustannuksella.
Rakkaus totuuteen ei tyydy mihinkään vähempään kuin KOKO totuuteen.
Haluan ottaa selvää sinun ja muutaman muun "pöyhkeän" sanojen LISÄKSI myös heidän todellisen voimansa alkuperästä ja aitoudesta. Paavalin, tuon 'isoisen' sanoja lainatakseni:
1.Korinttolaiskirje 4:19
"Mutta minä tulen pian teidän tykönne, jos Herra tahtoo, ja silloin minä otan selon, en noiden pöyhkeiden sanoista, vaan voimasta."
PS. Taustalla on edelleen myös se valheellinen ja väärä opetus uudestisyntymisen ajankohdasta, jonka pönkämieheksi mm. sinä osoittauduit.
Edustamasi väärä oppihan kuuluu lakonisesti ilmaistuna:
"ensin tullaan täydelliseksi, sitten päästään uudestisyntyneeksi" eli "puhdista ensin itsesi, jotta uudestisynnyttäjä pääsisi 'hommiin'".
Näytäpä missä 'Tänäänkin' pöyhkeilee omalla voimallaan?!
Kuka on sanonut, että ensin tullaan täydelliseksi ja sitten uudestisynnytään, kun myös 'Tänäänkin' sanoo, ettei ihminen tule koskaan täydelliseksi..?!
Voin todeta, että sinäkään Semper. Fidelis, et ole uudesti syntynyt. Vaikka niin sanotkin, sillä uudesti syntyneessä näkyy teot sinulta teot puuttuvat.
Rakkaus sinulta puuttuu lähimäisiä kohtaan.
Tiedätkö sinä olet uskonnollinen ihminen uskonollinen ihminen, joka on henkivallan alainen. Sellainen ihminen ei kaihda synnillisiä tekoja, vaan salii lihansa kiivastua ja nousta Jumalaa vastaan kapinaan.
Minä en kapinoi Jumalaani vastaan. Sitä en todellakaan halua tehdä.
Mutta sinun laimeaa henkeäsi vastaan, joka sivusta seuraa toisten kilvoittelua totuuden puolesta, SITÄ vastaan voisin kyllä kapinoida.
Tosin tällä haavaa en näe siihenkään kapinointiin erityistä tarvetta. Sinun sivustaseuraajarooliisi ja ajatusmaailmaasi en usko ainakaan vähään aikaan voivani vaikuttaa mitään hyvää. Annetaan siis olla ja odotetaan, jospa sinun vuorosi tulisi. Malta siis mielesi ja odota, en kokonaan hylkää sinnuu :)
Miksi Muroma sanoikaan niitä, jotka eivät ole antaneet itseään todellisesti Jumalalle..? Se oli joku kristillismielisiä ... (jotakin)..? Ja heitä hän sanoi olevan paljon.
En juurikaan välitä ihmisten opeista, mutta Muroman saarna uudestisyntymisestä/ahtaan portin kautta menemisestä kyllä kolahti. :)
En ymmärtänyt ylempänä olevaa greenin kirjoitusta "greeeeen 8.4.2011 18:29".
Täällä kirjoitukset ja vastausviestit menevät uuden esitystavan tähden helposti sekaisin.
Kysyit
>>Mitä et ymmärtänyt?
>>Lain kasvatuksessa oleva lankeaa vielä useinkin tekemään syntiä, mutta saa aina nousta synnintunnustamisen kautta. Uudestisyntynyt ei lankea syntiin, sillä Hän elää Kristuksen ruumiissa ja Hänen VOIMASSAAN>Jumala antaa pelastusvarmuuden heille, jotka panevat pois synnin Jeesuksen opettamalla tavalla, eli pitävät lain taulujen käskyt
Ei kukaan tulekaan vanhurskaaksi lain teoista, se on itsestäänselvyys. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö uskovan tulisi nöyrtyä Jumalan tahtoon ja elää sen mukaista elämää.
Ihminen syntyy uudeksi Jumalan Sanasta.
>>Tästä uudesta laista todistivat jo profeetat. "Minä annan teille uuden sydämen, ja uuden Hengen Minä annan teidän sydämiinne...Henkeni Minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte Minun käskyjeni mukaan, noudatatte Minun oikeuksiani ja pidätte ne...Minä vapahdan teidät kaikista saastaisuuksistanne" (Hes. 36:26-29).
Olet sokea Semper. Fideles juuttunut siihen Helluntailaisten harha uskoon, että olet uudesti syntynyt ylhäältä.
Ei riitä että huudat Herra Herra, etkä tee parannusta pahoista teistäsi.
Et tajua sitä, että luulen pääsesi Jumalan valtakuntaan voit tehdä mitä vaan.
Sillä Jumalan valtakunnan tie on kapea itsensä kieltämisen tie. Paranus Jeesuksen edessä, joka on todellista, eikä sanan helinää.
Olet lukenut paljon Ramattua mutta vääristelet Jumalan Sanaa omilla ajatuksillasi.
Uskaltaudut tulla esille omien vääristyneiden ajatuksien kanssa ja estät Jumalan oikean Sanan julistaijen työn.
Etkö tajua olet jarruna putaan Sanan tuomiselle ihmis sydämiin.
Rukoilen puolestasi, että sinut valtaisi elävä usko, joka murtaa uskonnollisuuden, joka on nyt vallala pauutena sinussa.
Paavali kerskasi mieluimmin heikkoudestaan, että Kristuksen voima asettuisi häneen asumaan.
"Ja Hän sanoi minulle: 'Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa.' Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan." 2.Korinttolaiskirje 12:9
Olen edelleen huolestunut siitä, että lakia ja sen täyttämistä uhoava Tänäänkin korostaa, ehkä huomaamattaan, omaa voimaansa ja antaa ymmärtää, että omavanhurskaus johtaa puhtaaseen vaellukseen.
Jumala ON valmistanut meille täydellisen voiton ja vapauden synnistä lähettämällä oman Poikansa lunastamaan meidät synnin vallasta.
Jeesus on Tie, tie täydelliseen pyhitykseen ja täydelliseen voittoon synnistä - myös siitä synnistä, joka ASUU meissä. Room.7:17,20-21.
Paavali todistaa: "Koska meillä siis on nämä lupaukset, rakkaani, niin puhdistautukaamme kaikesta lihan ja hengen saastutuksesta, saattaen pyhityksemme TÄYDELLISEKSI Jumalan pelossa." 2.Kor.7:1
Me joudumme ihan jokainen, jopa uskollisinkin Jeesuksen seuraaja, myöntämään Paavalin tavoin, että paha riippuu meissä kiinni, meissä ASUU syntiä. Tällä Paavali EI tarkoita, enkä minäkään tarkoita, tietoista syntielämää! Paavali tarkoittaa, ja minä tarkoitan, meissä riippuvaa "kuoleman ruumista", josta kuuliaisen vaelluksen kautta löytyy ja tulee tietoisuuteemme yhä uutta poispantavaa, lisää puhdistettavaa ainesta.
Jos kiellämme tuon synnillisen aineksen olemassaolon itsessämme, emme koskaan pääse täydelliseen pyhitykseen Jumalan pelossa. Luulottelu täydellisestä synnittömyydestä tekee ihmisestä ylpeän ja omaan voimaansa luottavan valehurskaan. Hänessä ei ole totuutta.
Valehteletko???? Kummissani seuraan miten sinä kirjoitat suoraa valhetta. Onko näkökykysi heikentynyt, tai eitkö ymmärrä mitä luet.
Greeeeen toi Tänäänkin nimimerkin kirjoituksia todistamaan sinun valheitasi vastaan ja siinä Greeeeen teki oikein. Tässä yksi kopio Tänäänkin nimimerkin kirtoituksesta:
Paavali kerskasi heikkoudestaan, jotta Kristuksen VOIMA tulisi häneen asumaan. Paavalilla oli pistin lihassa ja vaikka Paavali rukoili päästäkseen siitä eroon, ei hän päässyt.
Paavali oli vainonnut Sauluksena Jumalan seurakuntaa. Hän oli tehnyt sen lihassaan, tuntematta Jeesusta. Tuo pistin pisti häntä lihassa, eli piti lihan nöyränä ja näin Jeesus pääsi hänessä asumaan ensimmäiselle sijalle.
Paavali muisti tekemänsä synnin ja ei kyennyt sitä antamaan itselleen täydellisesti anteeksi. Olihan hän jopa antanut nimensä kristittyjen tappamisen puolesta. Hän jopa antoi nimensä Stefanuksen kivittämisen puolesta. Jeesus sanoikin valitessaan Paavalin apostoliksi, että Paavali joutuu kärsimään Hänen nimensä takia paljon. Paavali todella oli halveksittu, syytetty ja piesty, mutta kaiken hän kesti nöyryydellä ja jopa ilolla, kun sai kärsiä Jeesuksen tähden. Niin syvä oli Paavalin usko Häneen, joka häntä vahvisti.
Omassa hengellisessä näkökyvyssäsi näyttää olevan se vika, ettet huomaa Paavalin varoitusta, joka sisältyy tähän sanaan:
¨"Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä." 2.Kor. 4:7
Joillakin henkilöillä on houkutus, tietoinen tai tiedostamaton, lähteä todistamaan 'hengellisestä' voimastaan juuri sillä tavalla, että Jumalan voima näyttäisi tulevan HEISTÄ. Siitä Paavali varoittaa meitä.
Kyllähän jokainen sanoja suostuu ottamaan Raamatusta, mutta kyse onkin juuri siitä, miltä asioiden halutaan näyttävän elävässä elämässä.
Paavali oli tarkka, aivan erityisen tarkka siitä, ettei Jumalan kunniaa ja voimaa menty valheellisesti ottamaan kenenkään ihmisen nimiin.
Palstalla häärii sinänsä täysin oikean asian nimissä, joku henkilö, joka nimenomaan NÄYTTÄÄ ammentavan voimansa omasta saviruukustaan.
Oikealla asialla tarkoitan sitä, että meidät uskovina on todellakin kutsuttu kilvoittelemaan samaan päämäärään, joka Paavalilla oli:
3:12 Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut.
3:13 Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin,
3:14 minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa."
Tuossa kilvoittelussa ja juoksussa Paavali todisti mieluimmin omasta heikkoudestaan, että JUMALAN voima asettuisi häneen yhä täydellisemmin asumaan. Vain se voima voi tuoda hänelle täydellisen voiton kaikesta, mikä nousee läpeensä turmeltuneesta kuoleman ruumiista. On kysymys siitä synnistä, joka asuu tiedostamattamme meissä ja joka vain kuuliaisen ja nöyrän vaelluksen kautta tulee valoon.
Etkö sinä, Semper, oikeasti ymmärrä lukemaasi, vai mikä on ongelmasi?! Sokaiseeko vihasi Tänäänkin -nimimerkkiä käyttävää henkilöä kohtaan sinut lähes täysin, vai teetkö kaiken tahallaan, kiusataksesi..?!
'Tänäänkin' mm. näin, juuri sinulle lainaamissani kirjoituksissaan:
>>Paavali kerskasi heikkoudestaan, jotta Kristuksen VOIMA tulisi häneen asumaan.>Tuo pistin pisti häntä lihassa, eli piti lihan nöyränä ja näin Jeesus pääsi hänessä asumaan ensimmäiselle sijalle>Huomaa, että Paavali kiittää Jumalaa siitä, että Jeesus Kristus pelasti hänet synnin orjuudesta ja kuolemasta antaen hänelle voiman vastustaa tuota lihassa olevaa synnin ja kuoleman lakia.>Jeesus vahvistaa
omansa ja suojelee heidät Sanalla ja Pyhällä Hengellä, eli Jumalan Voima estää ketään riistämästä Jeesuksen tuntevia Hänen kädestään.>Ei meidän päässämme ole vielä voitonkruunu ja siksi Raamattu käskee varomaan sitä, että kukaan ei pääsisi viemään meille varattua kruunua. Synti yrittää kietoa ihmistä monin tavoin.>Ei täällä tarvittaisi vihmonta verta, jonka Jeesus vuodatti syntien puolesta ja joka vihmoo joka hetki Jeesuksessa eläviä, jos me täällä jo synnittömiä olisimme. Me emme ole synnittömiä, vaan sen ruumiin Pää, joka koostuu uskovaisesta kansasta, on synnitön, sillä Hän on Jumala. Ihmisen Poikana Jeesus ei luvannut sanoa Itseään hyväksi, sillä Hän osoitti meille, että me emme ole hyviä ja synnittömiä, mutta Jumalan Poika, joka voitti ihmisen heikkouden ja synnin, on synnitön ja täydellinen ja me saamme elää Hänessä, Hänen täydellisyydessään.
Näytäpä siis nyt, Semper, missä kohtaa 'Tänäänkin' (hänestähän taas kerran kirjoitat) todistelee, että voima tulee hänestä itsestään?!
Sinä taas näyt edelleenkin todistelevan, että Paavali olisi puhunut tuossa(kin) lihansa himojen voittamisesta siinä mielessä, jossa siitä on ollut puhe, vaikka todellisuudessa hän puhuu taistelusta, jota kävi evankeliumin eteenpäin viemiseksi ja muiden ihmisten pelastukseksi. Vaikka asetti itsensä orjan asemaan, pyyteettömästi Jumalan palvelijana toimien, ei Paavali edelleenkään sanonut tulleensa täydelliseksi, vaan kertoi rientävänsä kohti voittopalkintoa.
Puheillaan paranemisesta oman uskon voimalla ja saattaessaan sairaat syyllisiksi omiin sairauksiinsa tuo mainitsemasi nimimerkki tekee vahinkoa evankeliumin asialle. Väärä korostus vie harhaan siitä huolimatta, että kirjaimet olisivat ainakin lähes 'oikein'.
Ei kyseinen kirjoittaja suoraan sano voimaa omakseen. Niin taitamaton henkilö hän sentään ei ole. Korostus 'omaan voimaan' on silti helppo erottaa.
Uskon sanaa on paljon käytetty väärin. Aloituksessa olikin viittaus siihen, onko edustamanne suuntaus vain yksi niistä monista haaroista, joita Uskon sana -liikkeellä on. Halusin kommenttia Uskon Sana -liikkeeseen perehtyneiltä palstalaisilta. Vielä niitä ei ole kuulunut.
Tässä pyyntö, jonka esitin:
>>Näytäpä siis nyt, Semper, missä kohtaa 'Tänäänkin' (hänestähän taas kerran kirjoitat) todistelee, että voima tulee hänestä itsestään?!
Pystytkö vastaamaan siihen, vai pitääkö meidän edelleenkin lukea vain sinun arvelujasi ja väitteitäsi toisesta henkilöstä?!
Selvennetäänpä vielä.
Tässä (merkein erotettuna) pyyntö, jonka esitin:
>>Näytäpä siis nyt, Semper, missä kohtaa 'Tänäänkin' (hänestähän taas kerran kirjoitat) todistelee, että voima tulee hänestä itsestään?!
Paavali oli vahva -aloituksessa Tänäänkin kirjoittaa 6.4.2011 11:31
>>Paavali oli todellakin vahva.
En ole juurikaan seurannut keskusteluanne, joten en tiedä meneekö vastaukseni ohi, mutta pohjimmiltaan lienee kyse tästä.
Uskoontulleessaan eli uudestisyntyessään ihminen saa Jumalan voiman koska Pyhä Henki tulee häneen asumaan lapseuden Henkenä. Hän innoittaa, rohkaisee, lohduttaa, vahvistaa - ennen kaikkea: juurruttaa syvemmin Kristukseen, että "kaikessa kasvaisimme Häneen". Uudestisyntymästä alkaa siis hengellinen kasvu, koska olemme saaneet Pyhän Hengen kasvattajaksi, tulleet sisällisesti osalliseksi Kristuksesta, joka meitä vahvistaa. Tämä hengellinen kasvu tapahtuu armon olotilassa.
Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja meitä, jotka olemme ottaneet Jeesuksen eli armon vastaan, se kasvattaa hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot, elämään siveästi ja kaikin puolin oikein tässä ajassa, missä olemme. Tämän Paavali kirjoittaa Tiitukselle luvussa 2.
Paavali selitti että juutalaisille että laki on heidän kasvattajansa vain Kristukseen asti. Ihminen ymmärtää olevansa riippuvainen Jumalasta ja Hänen armoteoistaan kun huomaa ettei itsessään kykene lakia täyttämään ja tulemaan otolliseksi sen kautta. Hän tajuaa olevansa syntinen, syyllinen lain edessä, ja alkaa huutaa Jumalalta apua ahdinkoonsa. Näin hänelle tulee mahdolliseksi kohdata Kristus vastauksena synnin ahdinkoon ja hätätilaan. Kaanaan kielellä sanottuna hän on etsikkoajassa ja/tai herätyksen tilassa.
Suostuessaan Jumalan ratkaisumalliin - syntien sovitukseen ja uuteen elämään Kristuksessa - hän tulee osalliseksi Jumalan armosta. Ottaen vastaan Jeesuksen ja tunnustaen Hänet omakohtaiseksi Herrakseen hän tulee sisällisesti osalliseksi Pyhästä Hengestä:
Verellä puhdistettuun sydämeen annetaan Jumalan Hengen osallisuus. Tämä on hengellisen elämän alku! Uudestisyntyminen.
Syntymää seuraa kasvu.
Synnit on saatu anteeksi Jeesuksen veren kautta, ilman mitään omia tekoja tai ansioita, ainoastaan uskon kautta, ottamalla Jeesus vastaan pelastajaksi, mutta mitä tämän jälkeen?
Pyhä Henki alkaa kasvattavan työnsä ja ryhtyy puhdistamaan ihmistä käytännön tasolla - ajatuksissa, asenteissa, teoissa. Kristityksi tullut ihminen huomaa synniksi asioita joita ei aiemmin ole sellaisiksi havainnut ja tekee niissä parannusta pyhittyen Vapahtajansa tuntemisessa. Kaikki tämä - uskoontulosta eli uudestisyntymisestä alkanut pyhitystyö - tapahtuu armon olotilassa.
Kristukseen asti ihminen on lain alla. Laki osoittaa hänet syylliseksi - tiedostaa hän sitä itse tai ei. Hengellisten valtojen ja voimien edessä hän on alaston. Ihmisten edessä hän voi pukeutua uskonnollisuuteen, suorituksiin ja rituaaleihin, mutta Kristuksen antama elämä puuttuu. Pyhän Hengen osallisuutta ei ole.
Eikö tämä ole kertakaikkiaan selvää? Uudestisyntymätön ihminen ei voi kokea sitä Pyhän Hengen parantavaa, eheyttävää, uudistavaa, kasvattavaa työtä jossa kristitty syvemmin juurtuu Kristukseen. Uudestisyntymätön ei voi elämässään tuoda esiin Kristuksen luontoa (Hänen tuoksuaan, niin kuin Paavali kirjoittaa) koska HÄN EI VIELÄ OLE OSALLINEN KRISTUKSESTA.
Opetus jonka mukaan ihmisen hengellinen kasvu ilmenee niin että hän asteittain muuttuvina elämäntapoina ja asenteina tuo enemmän ja enemmän Kristusta elämässään esiin eli pyhittyy, ja että jossain määrätyssä kasvun asteessa tai vaiheessa sitten tulee uudestisyntyneeksi, on järjetön, koska uudestisyntymätön ihminen ei voi tuoda Kristusta esiin eikä pyhittyä.
UT:n mukaan asia on näin:
Ensin tullaan pyhäksi (uudestisynnytään) ja sitten alkaa pyhitys (kasvu). Ei toisinpäin. Uudestisyntymätön ei voi pyhittyä eli elämäntavoissaan kasvaa ilmentämään Jeesusta, koska Jeesus ei vielä ole tullut hänen sydämeensä Vapahtajaksi.
On siis päivänselvää että kristityksi tullaan uudestisyntymän kautta. Silloin saadaan Pyhä Henki voimaksi. Omassa voimassa tapahtuvat uskonnolliset suoritukset ja itsepyhityspyrkimykset jäävät. Tilalle tulee Jumalan kasvattava armo.
Henkinen kasvu ENNEN UUDESTISYNTYMÄÄ tapahtuu ihmisvoimin.
Hengellistä kasvua kuvaavampi sana on nimenomaan henkinen kasvu. Ihminen voi kasvaa ihmisenä mutta ei kristittynä. Hän on vanhan luomuksen olotilassa. Hän voi muuttua paremmaksi, mutta ei uudeksi. Hänen elämänsä saattaa olla henkisesti korkealuokkaista - sivistynyttä, moraalista, oikeudenmukaisuutta ja lähimmäisenrakkautta ilmentävää - mutta ei hengellistä.
Etsikkoajassa olevaa Jumala auttaa ikäänkuin ulkoapäin: vahvistaen tai heikentäen voimaamme, vaikuttaen olosuhteiden kautta, puhutellen meitä Henkensä kosketuksin jne. Tullaksemme sille paikalle että otamme vastaan Jeesuksen ja pelastumme.
Uudestisyntymään saakka Pyhä Henki on ihmisen ulkopuolella vaikka kykenee koskettamaan hänen sisintään, vaikuttamaan siihen ja puhuttelemaan sitä. Hän voi lisätä tai heikentää inhimillisiä voimiamme jne. Hän ei kuitenkaan ole sisällisesti ihmisessä lapseuden Henkenä eikä tule häneen sisällisesti tätä kautta.
Itseään pyhittävä ihminen voi erehtyä luulemaan sielullisia tuntemuksia (tai jopa riivaajien vaikutuksia) Jumalan Hengen vaikutuksiksi. Voimat jotka lisäävät hänen voimaansa ja kykyään "pyhityksen ja kasvun tiellä uudestisyntymää kohti" eivät välttämättä olekaan Jumalan Hengen aikaansaamia vaan vihollisen eksyttävää työtä...
Jumala ei ensisijaisesti lisää meidän voimaamme elää kristillistä elämää vaan tekee meidät heikoiksi, tarvitseviksi, että tulisimme osalliseksi Hänen voimastaan. Uudestisyntymässä saadaan Pyhä Henki Jumalan antamaksi voimaksi, uuden elämän lähteeksi, ja sitten kasvetaan Hänen vaikuttamaansa kasvua.
Tällöin ei ole kyse vain henkisestä kasvusta, jota uudestisyntymätön ihminenkin voi tehdä, vaan hengellisestä kasvusta, joka on Jumalan työ. Pelastettuina alamme ilmentää ja tuoda esiin pelastajamme tahtoa ja tarkoituksia.
Et ole tosissasi! Ai, että ihan tuo, että 'Tänäänkin' sanoo aloittamassani keskustelussa, että Paavali oli todellakin vahva, todistaa sen, että 'Tänäänkin' todistelee voiman tulevan hänestä itsestään..?!" Nyt ei enää voi uskoa, että siellä kirjoittaa Semper... Mikä sinuun on mennyt?
Vaikka Paavali KERSKASI vain heikkoudestaan, tiesi hän olevansa Jeesuksen omana vahva. Hän kehotti myös muita olemaan vahvoja ja järkähtämättömiä.
1 Meidän, jotka olemme vahvoja, on kestettävä heikkojen vajavuuksia. Emme saa ajatella vain sitä, mikä on itsellemme mieluista.
2 Meidän on jokaisen otettava huomioon lähimmäisemme, ajateltava, mikä on hänelle hyväksi ja vahvistaa häntä.
(Room. 15:1-2)
58 Olkaa siis vahvoja ja järkähtämättömiä, rakkaat veljeni, ja tehkää aina innokkaasti Herran työtä. Tietäkää, ettei Herra anna teidän työnne mennä hukkaan.
(1. Kor. 15:58)
Yritäpä nyt tuoda jotakin, joka oikeasti todistaa Tänäänkin -nimimerkkiä käyttävästä henkilöstä esittämäsi rumat väitteet tosiksi.
En ole kovin innostunut huutelemaan joo-joo'ta tai aamenia toisten kirjoitusten perään. Hieman innostuneempi siinä asiassa saisi varmaankin olla jo sen takia, että yksimielisyys ja yhteinen usko voivat vahvistaa meitä.
Kieltämättä mieluummin poimin tällä palstalla opillisia harhautuksia ja keskustelen niistä pyrkien parhaani mukaan tuomaan esille Jumalan sanan mukaista totuutta. Sarkani tällä palstalla on siis kivinen; helpommankin saran voisi valita :)
Sinun kirjoituksesi, teapot, osoittautui minun pikaisessa syynissäni hyväksyttäväksi sellaisenaan, jopa "non sine laude approbatur". Lausun tämän arvioni lievällä huumorilla maustettuna kuten helposti lienee huomattavissa. Olipa kirjoittaja mielestäni oikeassa tai väärässä tai siltä väliltä, haluan joka tapauksessa kunnioittaa ja rakastaa häntä ihmisenä.
Siis vilpittömästi, sinulle kiitos kirjoituksestasi, teapot.
Lainaus nimimerkin 'teapot' kirjoituksesta:
>>Jumala ei ensisijaisesti lisää meidän voimaamme elää kristillistä elämää vaan tekee meidät heikoiksi, tarvitseviksi, että tulisimme osalliseksi Hänen voimastaan.
Ehkä kirjoitan liian monimutkaisesti ja pitkään. Ihmiselle joka ei ole asiassa sisällä tai käytetty kieli ei ole tuttua voi tuottaa vaikeutta löytää punainen lanka. Tiivistämisen taito olisi varmaan hyväksi.
Keskustelun kannalta olennaisin lienee, jos jokin kohta pitäisi poimia, siteeraan itseäni:
-Opetus jonka mukaan ihmisen hengellinen kasvu ilmenee niin että hän asteittain muuttuvina elämäntapoina ja asenteina tuo enemmän ja enemmän Kristusta elämässään esiin eli pyhittyy, ja että jossain määrätyssä kasvun asteessa tai vaiheessa sitten tulee uudestisyntyneeksi, on järjetön, koska uudestisyntymätön ihminen ei voi tuoda Kristusta esiin eikä pyhittyä.-
Nyt pitää lähteä asioille...
Rukoillen että Herra siunaisi tapaamiset ja kohtaamiset. Kun elää Kristuksessa ei tarvitse vetää "evankelioimisvaihdetta" päälle tyyliin "nyt meikäläinen lähtee evankelioimaan". Päivän mittaan vaan tulee niitä tilanteita joita Jumala johdattaa. Mielekästä elämää tämä.
Shalom kaikille Jumalan omille.
En sano Tänäänkin:iä tai Greeeeniä uudestisyntymättömäksi kun en varmuudella tiedä, mutta heidän kirjoituksensa ovat mielestäni vinoutuneita tässä asiassa. Jumalan antamaa ymmärrystä ja kasvua rukoilen meille kaikille. Moiks.
Jumala itse vahvistaa nöyrtyvät ja häntä kunnioittavat. Hän antaa kyllä koetuksia, mutta vain 'röyhkeät ja pöyhkeät' hän jättää häpeällisten himojensa valtaan'.
6 Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, niin hän ajan tullen korottaa teidät.
7 Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen.
8 Pitäkää mielenne valppaana ja valvokaa. Teidän vastustajanne Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet voisi niellä.
9 Vastustakaa häntä, uskossa lujina! Tiedättehän, että veljenne kaikkialla maailmassa joutuvat kokemaan samat kärsimykset.
10 Kaiken armon Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa. Vähän aikaa kärsittyänne hän itse varustaa, voimistaa, vahvistaa ja lujittaa teidät.
(1. Piet. 5:6-10)
_______
21 Mutta Jumala itse vahvistaa meitä ja teitä uskossamme Kristukseen, Voideltuun, ja on myös antanut meille voitelunsa:
22 hän on painanut meihin sinettinsä ja antanut meidän sydämiimme vakuudeksi Hengen.
23 Kutsun Jumalan todistajaksi ja vakuutan oman henkeni kautta, että olen lykännyt Korintin-matkaani vain teitä säästääkseni.
24 En tarkoita, että haluaisimme määräillä teidän uskoanne, tahdomme vain auttaa teitä saamaan ilon. Teidän uskonne on kyllä luja.
(2. Kor. 1:21-24)
_______
7 Taipukaa siis Jumalan alaisuuteen, mutta vastustakaa Paholaista, niin se lakkaa ahdistamasta teitä.
8 Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, synnintekijät, puhdistakaa sydämenne, te kahtaalle horjuvat!
9 Tuntekaa kurjuutenne, surkaa ja itkekää! Kääntyköön naurunne murheeksi, ilonne masennukseksi.
10 Nöyrtykää Herran edessä, niin hän on teidät korottava.
(Jaak. 4:7-10)
_______
21 Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
22 He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi,
23 ja he ovat vaihtaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisten ihmisten ja lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuviin.
24 Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa.
25 He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa -- olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen.
26 Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen,
27 ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan.
28 Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi.
(Room. 1:21-28)
Teapot:
>>UT:n mukaan asia on näin:
Ensin tullaan pyhäksi (uudestisynnytään) ja sitten alkaa pyhitys (kasvu). Ei toisinpäin. Uudestisyntymätön ei voi pyhittyä eli elämäntavoissaan kasvaa ilmentämään Jeesusta, koska Jeesus ei vielä ole tullut hänen sydämeensä Vapahtajaksi.>
15 Niin kuin hän, joka teidät on kutsunut, on pyhä, niin tulkaa tekin pyhiksi kaikessa mitä teette.
Eli puhutaan niille, jotka "Isä Jumala suunnitelmansa mukaisesti on Hengellään PYHITTÄNYT elämään Jeesukselle Kristukselle kuuliaisina ja hänen verellään puhtaaksi vihmottuina", ja sanotaan heille "TULKAA tekin pyhiksi kaikessa mitä teette".
Teapotin mukaan siis juuri päinvastoin -> tullaan ensin pyhiksi ja sitten vasta alkaa pyhittyminen.
_______
Kuten olen useaan kertaan Semperillekin toistanut, JUMALA PYHITTÄÄ ne, jotka antautuvat palvelemaan hänen tahtoaan l. tulevat kuuliaisiksi sille opetukselle, jonka ohjattavaksi heidät on uskottu.
17 Jumalalle kiitos, te jotka olitte synnin orjia, olette nyt tulleet koko sydämestänne kuuliaisiksi sille opetukselle, jonka ohjattavaksi teidät on uskottu.
18 Olette päässeet vapaiksi synnin orjuudesta ja palvelette nyt vanhurskautta
19 käytän yksinkertaista kieltä, jotta voisitte ymmärtää minua. Ennen te annoitte itsenne saastaisuuden ja pahuuden palvelukseen ja saitte aikaan pahuutta. Antautukaa nyt palvelemaan Jumalan tahtoa, niin hän pyhittää teidät.
20 Kun olitte synnin orjia, ette voineet palvella vanhurskautta.
21 Minkä sadon te siitä korjasitte? Kaikkea sellaista mitä nyt häpeätte, sillä sen loppuna on kuolema.
22 Mutta kun nyt olette päässeet vapaiksi synnistä ja tulleet Jumalan palvelijoiksi, te korjaatte satona pyhityksen ja saatte lopuksi ikuisen elämän.
23 Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
(Room. 6:17-23)
Lisäys.
Kun on tultu kuuliaisiksi Sanalle ja tultu Jumalan pyhittämiksi, on uudestisynnytty Jumalan Sanan voimasta.
Helluntailaisiin tuo ei mene perille. He uudestisyntyvät syntisinä ja sillä siisti. Raamattu ei kylläkään silleen opeta, mutta minkäs voi helluntalaisopille. Jumalalle he vastaavat kuitenkin opeistaan. Ei heidän kanssaan kannata väitellä.
Voi voi sinua Sempeer. Fidelis Sinä et usko, että Jumala antaa voiman tehdä Jumalan tahdon mukaan sinä siis kiistät Jumalan voiman.
Voiko ihminen itsessään tehdä mitään Jeesuksen nimessä? Paavalikin kulki Jumalan antamassa voitelussa ei omassa voimassaan. Niin on tässä hetkessäkin oleva, vain Jeesuksen voimassa tapahtuu suuria.
Miten sinussa näkyy se ainoastaan uskonollisena ihmisenä osaat tuoda Sanaa esille mutta teot puuttuvat.
Kopioit liikaa Raamatun jakeita. Jokainen lukee Raamattunsa aivan riippumatta sinun kopioinneistasi. Omasta puolestani voin kertoa, että minulle et löydä ainuttakaan jaetta, jonka luotettavuuden kiistäisin.
Poikkeuksena ovat ilmeiset käännösvirheet, joita esim. 1992 vuoden käännöksessä on valitettavan paljon.
Raamatun jakeissa olevan totuuden eteen löit kaksi ja puoli riviä herjaa, jolla ilmeisesti tarkoitit vahingoittaa minua. Epäonnistuit, kuomaseni :)
Väität: >>Jumala itse vahvistaa nöyrtyvät ja häntä kunnioittavat.>Hän antaa kyllä koetuksia,mutta vain 'röyhkeät ja pöyhkeät'>hän jättää häpeällisten himojensa valtaan'
Vasta nyt huomasin viestisi. Sen luettuani on kysyttävä, onkohan minun viestieni sisältö sinulle ollenkaan tuttu?
Kirjoitat: >>Sinä et usko, että Jumala antaa voiman tehdä Jumalan tahdon mukaan sinä siis kiistät Jumalan voiman.
Ei ollut mitään herjaa tai yritystä vahingoittaa sinua (muuta kuin kuvitelmissasi)vaan ihan siellä Raamatussa puhutaan näistä röyhkeistä ja pöyhkeistä, jotka Jumala jättää häpeällisten himojensa valtaan.
Jokainen lukee Raamattunsa niin kuin lukee, mutta tiettyihin kohtiin voi myös viitata ja tuoda niitä esille. Kiitos kuitenkin mielipiteestäsi, vaikka toimin edelleenkin omalla tavallani.
Olen todellakin vakuuttunut siitä, että ensin tullaan uskoon eli pyhäksi, silloin saadaan Jumalan Henki, joka sitten vie uskovaa käytännön pyhitykseen.
Sekoitat kaksi asiaa keskenään ja vaihdat niiden paikkaa.
Asia on näin:
1.
Uskoontulossa meistä tulee pyhiä = JUMALA PYHITTÄÄ MEIDÄT ELÄMÄÄN JEESUKSELLE KRISTUKSELLE KUULIAISINA JA HÄNEN VERELLÄÄN PUHTAAKSI VIHMOITTUINA = erottaa meidät maailmasta itselleen.
Pyhä on maailmasta erotettu eli Jumalan omaisuudeksi pyhitetty.
JEESUKSEN VERELLÄ puhtaaksi vihmottu, kuten kirjoitin, että Jumala puhdistaa meidät otollisiksi itselleen antamalla syntimme anteeksi. Syntien anteeksiantamus on puhtautemme Isän edessä.
2.
Tämän jälkeen Pyhä Henki alkaa puhdistaa meitä ajatusten, asenteiden ja tekojen osalta. Hän tekee tätä puhdistavaa, uudistavaa, kasvattavaa työtä Jeesuksen veren kautta. Hän toimii Jumalan omissa aina Jeesuksen veren ansiosta ja kautta, mutta huomattavaa on että nimenomaan uudestisyntymässä olemme tulleet osallisiksi Hänestä, joka nyt tekee tätä parantavaa työtä meissä.
Asia on siis niin, että 1.) pelastus tuo OLEMUKSELLISEN pyhyyden, koska Pyhä Henki on tullut meihin vajavaisiin ihmisiin, todistaen että olemme Jumalan lapsia; ja sitten 2.) meidän tulee edelleen pyhittyä eli tulla pyhiksi MYÖS VAELLUKSEMME osalta:
"Niinkuin kuuliaisten lasten tulee, älkää mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte, vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi."
Pyhitys on kertakaikkinen, ja lisäksi vähitellen tapahtuva eli asteittainen.
Uudestisyntyminen on kertakaikkinen pyhitys, se on Jumalan lapseksi tulo jossa Hän pyhittää eli erottaa meidät itselleen. Sitten pyhitys jatkuu asteittain, tehdessämme parannusta maailmallisuudesta, jonka Pyhä Henki osoittaa.
Vaikka olemme uskoontulon eli uudestisyntymän perusteella erotetut maailmasta, meissä vielä on maailmallisuutta, josta pitää tehdä parannusta, ja monenlaista esim. tunne-elämään liittyvää vammaa joka altistaa lankeemuksiin, ja joista vammoista Jumala meitä parantaa ja eheyttää.
Jos emme suostu kohtaan kaksi (käytännöllinen pyhityselämä) menetämme sen minkä olemme saaneet kohdassa yksi eli pelastuksen (vanhurskautuksen kautta tulevan pyhän aseman Jumalan lapsena).
* Kerro minulle kuinka ihminen voi tulla vaelluksessaan pyhäksi jos hänestä ei ensin ole tullut olemuksellisesti pyhä eli ei ole saanut Pyhää Henkeä opettamaan ja kasvattamaan itseään?
* Ajatteletko että ihminen on pelastettu eli uudestisyntynyt vasta sitten kun hän esim. tunne-elämänsä alueilla on täysin terve? Kuinka hänestä voi tulla säisäisesti terve jos ei ole Jumalan Henkeä joka tervehdyttää antaen hänen kokea ansaitsematonta armoa ja hyväksyntää?
>Helluntailaisiin tuo ei mene perille. He uudestisyntyvät syntisinä ja sillä siisti. Raamattu ei kylläkään silleen opeta, mutta minkäs voi helluntalaisopille. Jumalalle he vastaavat kuitenkin opeistaan. Ei heidän kanssaan kannata väitellä.<
Ensiksikin. En ole helluntailainen. Toiseksi...
>He uudestisyntyvät syntisinä ja sillä siisti.<
Kuinka ihminen voisi uudestisyntyä pyhänä, kun hänestä vasta uudestisyntymisessä tulee pyhä?
* Oletko sinä uudestisyntynyt? Millaisessa tilassa olit syntyessäsi?
>Raamattu ei kylläkään silleen opeta, mutta minkäs voi helluntalaisopille.<
Raamattu todellakin opettaa juuri näin. Roomalaiskirje 4:5 mukaan "joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi".
Ihminen vanhurskautetaan uskon perusteella ilman lain tekoja...
Totta kai hän uudestisyntyessään on pelkästään syntinen! Mutta uskoontultuaan eli uudestisynnyttyään on pyhä ja niin ollen velvoitettu myös käytännössä elämään eli vaeltamaan lahjaksi saamansa pyhän aseman (Jumalan lapseuden) mukaisesti. Silloin hänen muuttunut elämäntapansa todistaa ihmisille kenen oma hän on.
Pyhä Henki vie Jumalan uudistavaa, muuttavaa ja parantavaa työtä eteenpäin uskovassa. Jonkun kohdalla se tapahtuu nopeammin, toisen kohdalla hitaammin. Tärkeintä on että olemme Jeesuksen omia.
"Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä!"
Fil.3:16.
* Haluatko leimata pelastuksesta osattomiksi ne jotka eivät ole kasvaneet yhtä nopeasti kuin toiset? Ne jotka eivät ehkä vielä ymmärrä maailmallisuudeksi kaikkea minkä sinä ymmärrät? Oletko sitä mieltä etteivät he ollenkaan voi olla pelastettuja, koska eivät ole yhtä pyhittyneitä kuin sinä tai joku muu?
Teapot kirjoittaa:
>>Tämän jälkeen Pyhä Henki alkaa puhdistaa meitä ajatusten, asenteiden ja tekojen osalta. Hän tekee tätä puhdistavaa, uudistavaa, kasvattavaa työtä Jeesuksen veren kautta.
- - - - - - -
Jos emme suostu kohtaan kaksi (käytännöllinen pyhityselämä) menetämme sen minkä olemme saaneet kohdassa yksi eli pelastuksen (vanhurskautuksen kautta tulevan pyhän aseman Jumalan lapsena).
>Totta nimittäin on, että Jumala ei hyväksy 50%:n kuuliaisuutta, elikä asennetta, jossa ollaan 'jossain määrin' taipuvaisia Jumalan tahtoon. Meidän on tultava KAIKESSA vaelluksessamme pyhiksi. Mikään vaatimattomampi tavoite ja päämäärä ei riitä. 1.Piet.1:15.<
Samaa mieltä kanssasi, Semper.
KAIKESSA ja PÄÄMÄÄRÄ ovat tärkeitä sanoja.
En ajattele että pyhitykseen antautuminen olisi helppoa. Se ei läheskään aina ole helppoa. Se kyllä tulee monin verroin helpommaksi kun kasvamme Jeesuksen tuntemisessa ja pahan linnoitukset omassa sisimmässä on murskattu. Kristilliseen kilvoitukseen kuuluu taistelua, joskus ankaraakin taistelua, kieltäytyessämme synnistä.
Jokaisella meistä on oma henkilöhistoriamme ja myös tehtävämme. Jumala käyttää erilaisia julistajia. Olisi turha lähteä kiistelemään mitä pitää painottaa. Yksi painottaa yhtä ja toinen toista. Tärkeintä on että asia on evankeliumin mukainen. On tärkeää painottaa taistelua syntiä vastaan. Minä puolestani painotan enemmän suostumista/antautumista. Tämä siitä syystä että taistelun tulee tapahtua levosta käsin.
Vastarinta syntiä vastaan voidaan ymmärtää väärin. Jos ihminen ei ole päässyt turvalliseen antautumiseen Jumalalle ja lepäämään hyväksyvässä armossa, taistelusta voi tulla tarpeettoman pitkä ja väsyttävä ja lopputuloksena kuitenkin on jälleen lankeamus. Kunnes ihminen oppii turvaamaan Kristukseen ja vaeltamaan armon tuomasta levosta käsin.
Tietysti myös lepo voidaan ymmärtää väärin. Se ei ole passiivinen, meditatiivinen tila, tyhjiö. Ei myöskään jonkin ihmeellisen vaikutuksen tai voimakokemuksen odottamista innoittajaksi koska pelätään että muussa tapauksessa toimitaan omassa voimassa.
Minulle ydin on "kuolema yhdessä Kristuksen kanssa". Synnin vastustamiseen ei tarvita niinkään voimaa, siihen tarvitaan uskon todellisuus, Kristus. Uskon todellisuus on kyllä voimaa, mutta se on voimaa heikkouden kautta. Usein kuulee valitettavan että "olen liian heikko, siksi lankean". En usko sitä. Tosiasia on että ihminen, joka tuolla tavalla itseään puolustelee, heikkouksiin vedoten, on vielä liian voimakas. Hän kuvittelee että voitto voidaan saada omin voimin. Mutta voiton salaisuus ei ole voiman kokemisessa vaan ristissä. Kun tämä ymmärretään ja tähän suostutaan uskon että voimakin sitten löytyy, se on ylösnousemusvoimaa ristin kautta.
Olennaisin kysymys on rakastammeko Jeesusta. Kuinka tärkeä HÄN ITSESSÄÄN on minulle? Rakastanko siunauksia ja lahjoja - vai niiden antajaa? Tahdonko kasvaa rakastamaan Häntä hänen itsensä vuoksi, koska Hän on enemmän kuin mikään muu.
Syntikiusauksissa on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa. Kiinnitän katseeni syntiin ja vastustan sitä. Tai. Käännän katseeni Jeesukseen ja annan Hänen voittaa kiusauksen itsessäni, antaudun ihanalle Vapahtajalle ja kieltäydyn tekemästä sitä mihin lihani tuntee vetoa. Ristin kautta kuolen pois synnistä.
Joskus Hänen voimansa vaikuttaa ihanalla tavalla murskaten kiusauksen voimat, vuodattaen sisimpään ylistyksen henkeä, joka karkottaa demonisen painostuksen. Kiusaus loppuu siihen paikkaan. Ankarakin kiusaus ja taistelu voi päättyä silmänräpäyksessä ennenkuin on oikeastaan alkanutkaan. Tulee välitön voitto Jeesuksen nimessä. Ylistys on tärkeä ase vihollista vastaan. Se ei kestä kuulla Jeesusta rakastettavan.
Mutta usein pitää mennä ristin kautta ilman mitään erityistä Pyhän Hengen vuodattamaa voitelua. Sekin on ihanaa koska Jeesus on siinä. Tiedän että Hän on, vaikka en siinä hetkessä kokemuksellisesti kokisi Hänen läsnäoloaan tai vaikutuksiaan.
Ristin kautta meneminen tekee kipeää. Antautua Jeesukselle vaikka liha haluaisi jotain muuta. Ristiä tarvitaankin nimenomaan lihamme voittamiseen. Sen paikka on risti. Senlaatuista taistelua ei voiteta pelkästään ylistämällä tai vihollista nuhtelemalla.
Risti ei ole negatiivinen vaan positiivinen asia. Se on ihana voiton paikka. Sen kautta olen syvemmin kuin minkään Pyhän Hengen voimavaikutuksen kautta kasvanut ja juurtunut Kristuksen hyvyyden kokemiseen.
Toimitaan kukin sillä saralla minkä koemme Herralta saaneemme. Uskon että Jeesuksen Kristuksen risti - ja oma ristimme eli antautuminen ristin todellisuuteen Hänessä - on meille kummallekin rakas. Samoin hänen ylösnousemuksensa.
Emme elä kuolleen Kristuksen vaan ylösnousseen ja elävän Kristuksen seurassa.
En siis ole kanssasi eri mieltä. Taistelua syntiä vastaan tarvitaan. Tarvitaan vastarintaa verille asti... Perustan pitää kuitenkin olla kunnossa... Armo on uskon perustus. Kristuksessa oleva täydellinen sovitus ja siihen juurtuminen.
Pidän Watchman Neen opetuksesta kirjassa Istu, vaella, seiso. On tosin jo vuosia aikaa kun olen kirjan lukenut. Ajatus on suurinpiirtein tämä:
"Jos yritämme vaeltaa tai seisoa ennen kuin olemme oppineet istumaan, kaadumme vain uudestaan nenällemme."
ISTUMINEN on lepoa Kristuksen täytetyn työn varassa, täysipainoista olemista toisen varassa, siinä mitä Hän on tehnyt ja antaa. Siitä kumpuaa VAELTAMINEN: kasvu eli pyhityselämä ja juurtuminen Jeesukseen kaikessa. Mistä taas seuraa SEISOMINEN. Seisomisen todellisuudessa vahvistumme sotilaiksi Herrassa. Olemme horjumattoman tietoisia Kristuksen voimasta, omasta asemastamme ja mahdollisuuksistamme Hänessä. Seisomiseen liittyy voitelu hengelliseen sodankäyntiin, valtuutus murskata vihollisen linnoituksia, toimia vapauttajana.
Kristitty on samanaikaisesti potilas (lepää armon varassa Herran hoidettavana, siinä käsittelee elämänsä kipukohtia), työläinen (todistaen Herrasta, julistaen evankeliumia sanoin ja teoin) ja sotilas (julistaen Jumalan sanan auktoriteettia voitelussa, korottaen Kristusta henkivaltojen yli ja rukoillen sidotuille vapautusta).
Uskon että Herra kasvattaa jokaista omaansa samanaikaisesti näillä kolmella alueella ja painopiste voi vaihdella. Voi olla että Hän vuosikausia käyttää työtoverinaan henkilöä joka ei vielä ole päässyt omaksumaan armoa. Tunsin tällaisen uskovan. Jumala siunasi hänen työtään koska hän oli vilpitön. Lopulta hän kuitenkin paloi loppuun ja joutui mielisairaalaan. Sitä kautta hän löysi armon kokemisen ja jatkoi evankelistan työtä muuttuneena miehenä. Ei siis ole olemassa kaavaa kuinka nämä menevät, mutta järjestys on joka tapauksessa selvä. Uskoon tullaan armon kautta ja uskoontuloa seuraa kasvu ja kasvanut kristitty on lujasti kallioperustalla seisova Herran sotamies.
Mitä tapahtuu jos armoa ei ole sisäistetty?
Vaelluksemme ontuu, siitä tulee yliaktiivista ja kiihkoilevaa suorittamista. Silloin hengellinen sodankäyntikin on taitamatonta hosumista. Kasvamaton uskova yrittää enemmän kuin osaa. Hän toimii ohi henkilökohtaisen valtuutuksen, ehkä kirjojen tai irrallisten opetusten varassa, ymmärtämättä ja sisäistämättä todellisuutta jonka kanssa on tekemisissä. Voi olla että saamme aikaan enemmän pahaa kuin hyvää.
Mitä enemmän meillä on lepoa Herrassa - täydellinen armon kokemus ilman suorittamista ja Jumalan mielisuosion ostamista - sitä menestyksekkäämpää on vaelluksemme - parannuksenteko ja pyhityselämä - ja mitä aktiivisempaa on vaelluksemme, armon varassa sataprosenttista parannusta tehden ja Jumalan mielen mukaista elämää viettäen sekä Herrasta todistaen, sen menestyksekkäämmin me seisomme - vihollisen töitä paljastaen ja murskaten Pyhän Hengen johdossa.
>Joka tapauksessa on ilo huomata, että meillä on samansisältöinen käsitys uudestisyntymisestä ja pyhityselämästä sekä niiden keskinäisestä järjestyksestä.<
Totta.
Jumalan valtakunta tarvitsee monenlaista julistusta koska on monenlaisia kuulijoita ja monenlaisia tarpeita. Joku tarvitsee kehoitusta määrätietoiseseen synnin vastustamiseen. Joku opetusta armoon suostumisesta ja lepäämisestä.
Yksi julistaa anteeksiantamusta ja armoa, auttaen seurakuntalaisia sisäisen parantumisen kokemiseen Jumalan läsnäolossa, hyväksynnässä. Toinen keskittyy evankeliointiin ja opettamiseen, ehkä parannusjulistukseen, herättää ja nuhteleekin Jumalan kansaa. Kolmas keskittyy Kristuksessa olevaan auktoriteettiin: Jumalan yhteyteen asetettuina olemme vihollisen yläpuolella, voimme paljastaa ja murskata hänen linnoituksiaan, ajaa riivaajia ulos ja vapauttaa sidottuja.
Tuo kolmas osa-alue on se missä olen kokenut Herran itseäni käyttävän voimallisimmin, mutta tie siihen on kulkenut armon omaksumisen ja pyhityselämän kautta, joten ajattelen tuntevani todellisuutta josta puhun...
Totta on että asioita voidaan opettaa ja painottaa väärin. Selkeisiin harhaoppeihin tulee puuttua. Mutta emme saisi liian helposti ottaa kantaa ja sanoa vääräksi asioita vain siksi että toinen puhuu kokemuksista jotka minulle ovat outoja tai käyttää kieltä johon en ole tottunut. Pyrkikäämme näkemään sanojen taakse asian todellisuuteen. Näin täydennämme toisiamme saman ruumiin jäseninä.
Olkoon kaiken keskipiste edelleenkin Jeesuksen sovitustyö ja USKONRATKAISUN merkityksen korostaminen. Siitä kaikki lähtee. Ihminen ei pelastu sattumalta eikä vahingossa. Tarvitaan henkilökohtainen Jeesuksen vastaanottaminen ja sitoutuminen Häneen:
Uskovina emme enää kuulu itsellemme emmekä saa elää omien halujen mukaan vaan Jumalan tahtoa etsien ja noudattaen.
>On paljon iloisempi asia olla samaa mieltä kuin olla eri mieltä. Tärkeintä on silti noudattaa totuutta - rakkaudessa.<
En tiedä onko järkevää nostaa yksittäisiä nimiä, palstalla on useita kirjoittajia joiden viesteissä on paljon ilahduttavaa mutta henkilökohtaisesti olen ehkä eniten iloinnut sinun ja Jaikalin viesteistä, samoin Jukka Finlandin, vaikka ette kaikki aina ole olleet keskenänne samaa mieltä olen kuullut viesteissänne Kristuksen tuntemista, vilpitöntä halua kasvaa Hänen tuntemisessaan. Sitä toivon itsellenikin.
Vihollinen käy ympäri kuin kiljuva jalopeura etsien kenet saisi niellä. Ei Raamattu turhaan kehoita meitä valvomaan. Rohkaistaan siis toisiamme eteenpäin Herran tiellä - ei pilkaten ja äksyillen vaan olkapäätä tueksi tarjoten.
Ja edelleekin Raamatun mukaan JUMALA PYHITTÄÄ ne, jotka antautuvat palvelemaan hänen tahtoaan l. tulevat kuuliaisiksi sille opetukselle, jonka ohjattavaksi heidät on uskottu.
En ole missään sanonut ihmisen olevan pyhä ennen uudestisyntymistään.
Toiseksi viimeiseen kysymykseesi heitän vastakysymyksen: Minkä Raamattu kertoo synnyttävän ihmisen uudeksi?
Viimeiseen kysymykseesi vastaan lyhyesti: En ajattele.
>>Kuinka ihminen voisi uudestisyntyä pyhänä, kun hänestä vasta uudestisyntymisessä tulee pyhä?
Toistat greeen poloinen yhä uudestaan kultaista opinkappalettasi:
>>Vanha ei vasta ala pikkuhiljaa väistyä, niin kuin Semper väittää,
vaan on riisuttu pois ja uusi on puettu tilalle.
Esim. näin sanot:
>>Niin, uusi luomus meissä, uusi Jumalan ihminen, ei voi kasvaa ja vahvistua, ellemme kuoleta pois
sen uuden tieltä vanhaa ihmistä, sen tahtoa ja sen tekoja. Se tuottaa vääjäämättä kärsimystä
meidän lihalliselle luonnollemme, joka on tottunut saamaan tahtonsa useimmiten tyydytettyä. uudistuu jatkuvasti ja tulee pyhäksi kaikessa, mitä tekee.
Otan yhden lainauksen 'kirjoitussarjastasi', teapot:
>>Minulle ydin on "kuolema yhdessä Kristuksen kanssa". Synnin vastustamiseen ei tarvita niinkään voimaa, siihen tarvitaan uskon todellisuus, Kristus. Uskon todellisuus on kyllä voimaa, mutta se on voimaa heikkouden kautta. Usein kuulee valitettavan että "olen liian heikko, siksi lankean". En usko sitä. Tosiasia on että ihminen, joka tuolla tavalla itseään puolustelee, heikkouksiin vedoten, on vielä liian voimakas. Hän kuvittelee että voitto voidaan saada omin voimin. Mutta voiton salaisuus ei ole voiman kokemisessa vaan ristissä. Kun tämä ymmärretään ja tähän suostutaan uskon että voimakin sitten löytyy, se on ylösnousemusvoimaa ristin kautta.