Tässä keskustellaan Suomen riskisijoituksista Kreikkaan, Portugaliin, Espanjaan Irlantiin jne jo keväällä 2010 http://keskustelu.suomi24.fi/node/9043812
Minne seuraavaksi apupaketti?
Minne seuraavaksi apupaketti?
Eläkekassojen riskisijoitukset
ei saa tekemättömäks
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eläkeyhtiöiden johto vastaamaan. Järjetöntä touhua. Kohta ei eläkkeitä aletaan pienentää.
Mitä eläkkeitä tässä tarvitsee pelastaa?
Eikös EKokoomuksen haaveissa ole valtio, jossa työskennellään hautaan asti.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Eläkeyhtiöt sijoittaneet miljardeja salaperäisiin suojarahastoihin/1135234815343
Eläkeyhtiöt sijoittaneet miljardeja salaperäisiin suojarahastoihin
14.3.2008 23:01
Suomalaisten eläkerahoja sijoitetaan entistä enemmän salaperäisiin sääntelyn ja valvonnan ulkopuolella oleviin hedge- eli suojarahastoihin.
Helsingin Sanomien selvityksen mukaan pelkästään työeläkeyhtiöt ovat sijoittaneet suojarahastoihin 5,1 miljardia euroa, mikä on 2,1 miljardia edellisvuotta enemmän.
Jos mukaan otetaan työeläkelaitokset, -säätiöt ja -kassat suojarahastoissa oli eläkerahaa viime vuoden lopulla 5,5 miljardia euroa. Se tarkoittaa, että kaikesta työeläkerahasta noin 4,5 prosenttia on normaalin valvonnan ulkopuolella.
Työeläkeyhtiöiden suojarahastojen osuus sijoituksista on noussut keskimäärin jo lähes seitsemään prosenttiin viime vuoden lopulla.
Ne antoivat toisille eläkeyhtiöille kuten Ilmariselle ja Varmalle erittäin hyvän tuoton, mutta esimerkiksi Eläke-Tapiolan suojarahasto putosi pakkaselle.
Vakuutusvalvontaviraston tutkimusjohtaja, filosofian tohtori Lasse Koskinen varoittaa, että suojarahastoilla on paljon varjopuolia.
Hänen mukaansa monien rahastojen keskeinen idea on normaalin finanssialan sääntelyn ja valvonnan ulkopuolella toiminen.
"Ne kuuluvat eräänlaiseen varjopankkien maailmaan ja toimivat monesti veroparatiiseissa", Koskinen sanoo.
Hänen mukaansa sääntelyn puute mahdollistaa aktiivisen sijoitustoiminnan, jolla pyritään markkinoiden tehottomuuksia hyödyntämällä parempaan tuottoon sekä lisäämään sijoitussalkun hajautusta.
"Toisaalta hedge-rahastojen aktiivisen sijoitustoiminnan kulut ja niiden perimät hyvin korkeat hoitopalkkiot syövät merkittävästi tulosta, erityisesti pitkällä aikajänteellä", hän sanoo.
Koskisen mukaan suojarahastojen raportoiman tuoton ja riskin mittaaminen on ongelmallista: johdannaisia hyödyntävän kaupankäyntitavan takia perinteiset riskimittarit antavat helposti puutteellisen kuvan todellisesta riskistä.
"Akateemisen tutkimuksen mukaan hedge-rahastojen raportoimat korkeat riskiin suhteutetut tuotot selittyvät pääasiassa tuoton mittaamisen vaikeudella, sillä piileviä riskejä jää helposti etukäteen havaitsematta. Näin romahdukset yllättävät", hän sanoo.
Tuore esimerkki on viime vuonna Eurohedge industry award -palkinnon saanut brittiläinen Peloton-suojarahasto, joka lakkautetaan alkuvuonna syntyneiden suurten tappioiden takia.
Myös maailman suurimpiin kuuluvan pääomasijoitusyhtiön Carlylen alainen suojarahasto oli tällä viikolla kaatumassa runsaan kymmenen miljardin euron hoitamattomien velkojensa takia.
Vakavin ongelma liittyy Koskisen mukaan suojarahastojen toimintaan normaalin finanssialan valvonnan ja sääntelyn ulkopuolella.
"Sääntelykehikko on laadittu sijoittajien suojaksi. Suuri osa suojarahastoista voi kuitenkin ottaa säädeltyihin rahastoihin verrattuna moninkertaisia riskejä ja niiden tiedonantovelvoitteet ovat vähäisiä. Raportointi tähtää usein vain hedge-rahaston markkinoimiseen", Koskinen sanoo.
Suojarahastot perustelevat tiedonantovelvollisuuden vähäisyyttä sillä, että ne salaavat strategiansa. Tämä perustelu on järkevä, mutta tietojen pimittämisestä seuraa vakavia ongelmia.
"Ensinnäkin suojarahaston asiakkaan on hyvin vaikea selvittää mitä ja kuinka paljon riskejä kyseinen hedge-rahasto ottaa. Tämä jättää asiakkaat väärin toimimisen eli operationaalisen riskin armoille", hän sanoo.
http://www.talouselama.fi/pelin_henki/article156222.ece
Vanhukset kaatopaikalle
Väestön ikääntyminen on ongelma. Mutta ei niinkään kansantalouden kuin ikääntyvien itsensä kannalta.
Vanheneminen on ajattelemattominta mitä Suomessa voi tehdä.
Suomalaista yhteiskuntaa pidetään holhoavana, mutta holhoamisella on selvät rajat. Yhteiskunta ei holhoa jäseniään kehdosta hautaan, ainoastaan kehdosta eläkkeelle.
Lapsi ei onnistu välttämään neuvolakierrettä, päivähoitoputkea ja oppivelvollisuutta, vaikka yrittäisi.
Vanhuksia varten ei sen sijaan ole mitään putkia, vanhusneuvoloista puhumattakaan.
Lainsäätäjät ovat luetelleet kunnille tiukat velvoitteet lasten päivähoidosta. Vanhusten päivähoitoon ei ole mitään velvoitteita.
Kalenterissa on lasten oikeuksien päivä. Vanhusten oikeuksien päivästä ei kukaan ole kuullut.
Viime viikko oli valtakunnallinen vanhusten viikko. Et tainnut huomata. Ei se mitään. Eivät huomanneet vanhuksetkaan.
Ilman lähellä asuvia ja jonkin verran välittäviä omaisia vanhuksilla ei ole nyky-Suomessa muuta paikkaa kuin kaatopaikka.
Ikääntyminen on ongelma, ennen kaikkea ikääntyville.
Viimeistään sairastuminen tekee vanhuksesta kuntatalouden ongelmajätettä, jota sairaudenhuoltoyksiköt pallottelevat toinen toisilleen.
Jatkuu lue linkistä
Just noista vihjaisi Kalle Isokalliokin jälkiviisaissa. "Riskimaissa" ole tavallisia liikepankit ja niiden johtajat riskeissä vaan eläkeyhtiöt. Joten lienee turhaa vaahdota pankeista johtajineen ja niiden ahneudesta jne...Eläkeyhtiöt ovat oikea osoite.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/03/elakelaisten_luokkaerot_kasvavat_2449636.html