Kuolleet eivät tiedä mitään

'Miksi me synnymme', siksikö että Jumala saa valita 'jatkoon' selviytyjät?

Ketjun aloittajan päätelmät ovat vääriä.
Vanhan Testamentin "kuolleilla" ei tarkoiteta maallisen kuoleman kokeneita ihmisiä, vaan pahoja henkiolentoja.
Ylösnousemus "kuolleista" tarkoittaa hengellistä heräämistä henkisestä' kuolemasta, ei kalmon heräämistä maan päälle.
Karman eli syyn ja seurauksen laki vaikuttaa maanpäällisessä elämässämme.

Kaikki ovat arvollisia Jumalan silmissä. Ei ole yhtäkään virhettä Jumalalle missään.

Kaikki palaavat Lähteeseen kuten kaikki tiet vievät Roomaankin.

Pelot ovat turhia. Vain rakkaus on todellista. Erillisyys on harhaa. Olemme yhtä toistemme että Jumalan kanssa...aina ja ikuisesti.

Jokainen on rakastettu enemmän kuin osaamme edes kuvitella. Jatka matkaasi tietäen, että sinua rakastetaan.

Mistä syystä ihminen yleensä ilmestyy olemassaoloonsa ja mistä?
Jos ihmisen tietoisuus joutuu samaan paikkaan kuin ennen maallista syntymäänsä niin missä näitä tietoisuuksia säilytetään ja miksi ne yleensäkään varastoidaan?
Ja miksi pitäisi "nousta ylös tai mennä alas",,tai yleensä mitään?

Enemmin tietoisuus omasta ja läheisten elämästä ja siten kuolemasta luo tuskaa verratten siihen ettei tiedä mistään mitään.
Tietoinen elämä ja sen luojat vaikuttaa enemmin kärsimyksen aiheuttajilta. Kuolema,,jos se on oikeasti tiedottomuutta on siunaus kun sitä verrattaan ikuiseen tajuamiseen. Jos tajuaminen on tälläistä kuin nyt niin "ei kiitos" enää koskaan.

Jumala on säätänyt lainalaisuudet, joiden mukaan ihmiset lisääntyvät biologisen sikiämisen kautta ja syntymällä äitinsä kohdusta. Syy, miksi ihmisiä syntyy, on Jumalan tahto, jonka mukaan ihmisten tulee lisääntyä ja täyttää maa. Syvemmälle luotaava tarkoitus ihmisen elämälle on elää autuaana ja vapautettuna synnistä aina ja iankaikkisesti. Tämän hyvän osan Jumala antaa niille, jotka katsoo arvollisiksi iankaikkiseen elämään. Muut saavat kuolla ylösnousemuksen jälkeen toisen kerran. He eivät tiedä sen jälkeen mitään, koska heitä ei ole enää olemassa, eivätkä he nouse enää koskaan ylös kuolleista.

Ihmisen tietoisuuksia ei säilytetä minun käsittääkseni missään tietyssä paikassa niin kuin esimerkiksi henkiä tai sieluja säilytetään tuonelassa tai paratiisissa pakanauskontojen mukaan. Jumala voi tehdä poisnukkuneille uudet ruumiit ja herättää heidät tietoiseen elämään, niin että me muistamme menneet tapahtumat aiemmassa elämässämme. Meidän muistimme on "Jumalan kädessä", eli hän voi kaikkivaltiaana saada meidät muistamaan menneet asiat vielä ylösnousemuksen jälkeen.

Raamatun ilmoittama Jumala ei ole sellainen kuin useimmat kristityt luulevat hänen olevan, kun uskovat päättymättömään kärsimykseen helvetissä. Jumala ei tahdo, että kukaan ihminen kärsisi syntisenä ja synnistä ikuisesti, loputtomiin. Koska hän on armollinen ja hyvä Jumala, antaa hän niiden ihmisten kuolla, jotka eivät ole arvollisia iankaikkiseen elämään, tai eivät tahdo elää ilman syntiä iankaikkisesti. Heidän toiveensa toteutuu ja he raukeavat tyhjiin, mutta se ei heitä varmastikaan ilahduta viimeisellä tuomiolla, kun ymmärtävät, mistä jäävät paitsi.

Arvotat "tietoisen materiaalisen elämän siksi joka on juuri sitä ainutta jumallisuutta mitä tavoitella".
Kuitenkin aito-Jumalan on oltava henkeä (muutenhan Jumala olisi hävinnyt ikuisuudessa) siis aivan jotain muuta kuin materiaalinen ihminen, joka on jonkun jumaluuden kuva.
Miksi Jumala edes haluaisi luoda ja eroittaa itsestään sellaista joka on auttamattomasti heti rajoittunutta?
Ei kai oikea Jumala(isolla) halua verrata itseään mihinkään?
Oikea Jumala ei tarvitse tai halua mitään. Ei palvontaa, tai vertaamista mihinkään toiseen ollakseen. Alemmat epä-jumaluudet kyllä tarvitsevat palvontaa, tottelevaisuutta ja yksinäisyyteensä seuraa ja "pyhyyteensä"&paremmuutensa todisteeksi alempaa vertailupohjaa.

Jumala on Henki, mutta ihminen on olemassa vain ruumiissaan. "Jumalan kuva" tarkoittaa turmeltumattoman ihmisen moraalista tilaa, synnittömyyttä.

Luotujen olentojen on oltava Jumalasta erillisiä jo pelkästään sen vuoksi, että ne ovat luotuja. Vain Jumala on ollut aina olemassa, mutta hänen luomansa olennot eivät. Luoduilla on alku ja loppu, mutta Jumalalla ei kumpaakaan. On tosin enkeleitä, joilla ei ole elämän loppua, mutta alku kuitenkin. Ja elämän ylösnousemukseen pääsevillä ei heilläkään ole enää loppua, sillä he ovat kuin enkelit taivaassa, eivätkä he voi enää kuolla.

Jumala loi meidät, koska rakastaa meitä ja omaa Poikaansa, Jeesusta. Ihmiset on luotu Kristuksessa, Kristuksen kautta ja Kristukseen, Poikaa varten. Poika osoittaa rakkauttaan meitä kohtaan siten, että on antanut itsensä kuolemaan meidän puolestamme, jotta me saisimme paremman ylösnousemuksen ja eläisimme iankaikkisesti. Jumalan hyvä suunnitelma ihmisen pelastamiseksi kuolemalta toteutuu Jumalan Pojan Jeesuksen kautta.

En tiedä, vaatiiko Jumala palvontaa osakseen. Minusta on luonnollista, että lapset palvovat omaa Isäänsä ja ovat hänelle kiitollisia, sillä meidän Isämme on hyvä Jumala, toisin kuin useiden kristittyjen palvoma kiduttaja-Jumala, joka tahtoo kiduttaa luotuja päättymättömästi tulessa, niin että he eivät kuole. Huomaa, että monet kristityt antavat väärän todistuksen Jumalasta ja palvovat siltä osin väärää jumalaa, joka ei ole Raamatun ilmoittama Jumala.

Jumala rakstaa meitä?
Hieman outo tapa osoitaa rakkauttaan ja kun olettettavasti kaikki ominaisuutemme ovat Jumalalta itseltään saatuja niin kuka muu kuin itse Jumala on syyllinen?
Syyntakeellisuutta ei ihmisellä voi olla koska pahuus tai siitä pois pyrkiminen tai pahuuden hakeminen ovat kaikki ominaisuuksia jotka ovat osa Jumalaa. Jumala tavallaan siis pelastaa itse itseään itseltään.
Mitä ihmeen tarvetta Jumalla on leikkiä tälläistä leikkiä?
Siis onko olemassa jokin ulkopuolinen taho(ei luotu) joka voisi Jumalan teot kyseenalaistaa ja hänet tuomita, hänen ratkaisujaan arvostella niin että Jumala joutuu todistelemaan hyvyyttään tai oikeudenmukaisuuttaan, tai järjstelemään omassa luomuksesaan asioita?

Älkää uskoko itsekään.

Yhden luojan geississä nämä kyssärit ovat aiheellsia koska ne nousevat juuri yhden lähteen ajatuksesta.

Miten niin Jumala ei rakasta meitä?

Jos joku kuolee sinun puolestasi, jotta sinä saat elää, niin eikö hän osoita sillä teolla rakkautta sinua kohtaan?

Jeesus on kuollut puolestamme, jotta me saisimme elää ikuisesti, joten eikä hän ole osoittanut meitä kohtaan rakkautta, Isän Jumalan tahdosta - Jumala siis rakastaa meitä.

Sekin on rakkautta, että Jumala antaa meille elämän ja kaiken hyvän, mistä saamme nauttia tämän elämän aikana. Ilman Jumalaa ei mitään olisi olemassa, ei myöskään iloa ja hyviä asioita elämässä.

Kristinuskon opettama Jumalkuva ja sen opettama Jumalan rakkaus on vajavaista. Sieltä kyllä löytyy rakkautta, mutta se on vajavaista, se ei ole todellista Jumalan rakkautta. Se on hyvä yritys ymmärtää Jumalan rakkautta ja se on ollut yksi askel jonka ihmiskunta on tarvinnut jotta se voisi kasvaa taas suurempaan rakkauteen. Uskonnoilla on ollut oma tärkeä tehtävänsä kokonaisuuden kannalta.

Kun puhutaan todellisesta rakkaudesta, silloin tarkoitetaan PYYTEETÖNTÄ rakkautta, ilman tuomitoita, ilman käskyjä, ilman vihaa, ilman rangaistuksia jne. Kaikki nuo luetellut ominaisuudet ovat ihminen luomia ajatuksia Jumalasta, koska ihminen kuvittelee Jumalan olevan pelkästään persoonallinen. Ja koska ihmisellä ei ole muuta vertauskuvaa persoonasta kuin itsensä niin tämän kautta ihminen on luonut kuvan myös persoonallisesta Jumalasta. Persoonalla tulee olla ihmisen ominaisuuksia, eikö vain? Jos meillä on vihaa kuvittelemme Jumalan omistavan samanlaista vihaa. Jos meillä on tuomioita toisiamme kohtaan, kuvittelemme Jumalan antavan meille myös tuomioita. Kaiken tämän me kuvittelemme omalle Jumalallemme kunnes emme enää niin tee. Päivä tulee jolloin siirrymme suurempaan tietoisuuteen ja suurempaan ymmärrykseen suuremmasta Jumalasta, suuremmasta rakkaudesta, joka on pyyteetöntä. Vain kasvu on mahdollista ja ihmisen tarkoitus on kasvaa suurempaan ymmärrykseen siitä kuka todella on.

Kun rakkautemme kasvaa, kun tietoisuutemme kasvaa voimme tuoda taivaan maan päälle, joka on ihmisen elämän tarkoitus noin alunperinkin. Taivas on tarkoitus rakentaa maan päälle ei kuoleman jälkeiseen elämään. Tässä kohden uskonto on harhateillä. Jeesus tuli meillä näyttämään esimerkkiä siitä miten sitä taivasta rakennetaan, mitkä ovat ne ominaisuudet joihin voimme kasvaa, mikä on meidän potentiaali kasvuun ja mikä on meidän voima sisällämme (jopa siirtää vuoria, jos niin haluamme lainatakseni Jeesuksen omia sanoja) luoda taivasta maan päälle ja miten suuri rakkaus meillä on sisällämme. Jeesus sanoi jos et voi uskoa itseesi usko edes häneen. Tässä viitataan siihen, jotta voisit kasvaa suurempaan rakkauteen voit tehdä sitä halutessasi Jeesuksen avulla, jos et kykene siihen yksin. Mutta tulee aika jolloin emme tarvitse enää Jeesusta henkiseen kasvuumme vaan uskomme itseemme sillä tavalla, että Jeesuksesta tulee tasavertainen kumppani kuten Jumalastakin vierellemme. Tällöin loppuu ulkoisien voimien palvominen kun ymmärrämme että olemme yhtä kaiken kanssa, toistemme, luonnon (Äiti Maan), Jeesuksen, enkeleiden, Jumalan. Astumme omaan voimaamme ja tämän voiman avulla rakennamme uuden maailman, jossa ovat ne asiat joista olemme haaveilleet vuosisatoja.

Erillisyyden harha katoaa. Yhdistymme suurempaan tietoisuuteen ihmiskuntanta, suurempaan rakkauteen ja ymmärrykseen itsestämme että koko Universumista. Tämä on henkistä kasvua siihen keitä todella olemme. Olemme enkeleitä ihmisen kehossa. Tämä kaikki tullaan tekemään yhdessä ihmiskuntana kun ymmärrämme, että tarkoituksemme ei ole taistella toisiamme vastaan vaan toimia yhdessä.



Rakkaus,
valo,
syvin olemuksemme.
Kiitos kun olet!

"Taivas" tulee maan päälle viimeisen tuomion jälkeen, kun Jumala on hävittänyt jumalattomat ja syntiset pois maan päältä. Sen jälkeen kukaan ei tee enää koskaan syntiä. Ei ole enää kirousta synnin tähden, ei kuolemaa, eikä mitään, mikä voisi vahingoittaa ihmisiä. Jumala on tekevä kaiken uudeksi, taivaat ja maan, jossa vanhurskaus asuu.

Jumala on ylistyksen ja palvonnan kohde uudessa maassa ja uusissa taivaissa. Luodut olennot ylistävät Herraa vapaaehtoisesti ja sydämen rakkaudesta. Jeesus on oleva herrain Herra ja kuningasten Kuningas, Isän kaikkivaltiaan oikealla puolella valtaistuimella, ja me olemme hänelle alamaiset, hänen lapsensa ja palvelijansa.

Saatana on noussut kapinaan Jumalaa ja hänen herrauttaan vastaan. Paholainen tahtoo olla Jumalan vertainen, eikä suostu alistumaan hänen valtansa ja tahtonsa alle. Tästä ovat kaikki muut synnit saaneet alkunsa: pyrkimyksestä syrjäyttää Jumala valtaistuimeltaan ja ottaa itse Jumalan paikka; paikka, joka kuuluu Herralle. Paholainen eksyttää ihmisiä yhä vielä samaan syntiin, tavoittelemaan Jumalan asemaa ja oman itsemme herrautta Jumalan valtaan alistumisen ja lapsen aseman sijaan.

enpä usk0o

Heh, miten osuvasti ensimmäinen kappale onkaan kirjoitettu. :)

" Kun ihminen kuolee, ei hän tiedä mitään, ei tee mitään, eikä ajattele mitään. Ihminen lakkaa olemasta, kun hän kuolee."

Vastaa suurinpiirtein nykyistä olotilaa. Pystyyn kuollut? Heh, broidi vitsailee välillä että olet pystyyn kuollut :)

kuollleet tietävä paljonkin

Eräs mahdollisuus miten rajan takana voidaan toimia. Tapaukset ovat kovin vaihtelevia.

Ensin ohjaudutaan vastaanottokeskukseen, missä heidän omaisensa tai tuttunsa opastavat heitä elämän alkuun. Kuolema rajan yli siirtyville on vähän kehno sana, koska hehän elävät lähes kuin ennen. Laajentuneemmassa maailmanhahmotuksessa kylläkin.

Siirryttyämme me tarkastelemme eletyn elämän jokaisen yksityiskohdan, joka sanan ja vivahteen. Arvioimme elämämme tarkkaan itse erehtymättömäksi muuntuneen omantuntomme mukaan. Se on karua itsearviointia. Jos ja kun onnistumme katumaan, niin voimme nousta korkeammalle. Voimme nopeuttaa kehitystä rajan takana opiskelemalla taiteita, tieteitä ja palvelua ihmiskunnan hyväksi. Työ kannattaa siis rajan takanakin.

Jos siirtynyt kykenee tarkastelemaan siirtohetkeään ja muistamaan mitä tapahtui tällä puolen ja mihin hän "kuoli", niin siirtyneen itsetietoisuus tarkentuu huomattavasti, ja hän herää heti suurempaan tietoisuuteen kuin tässä elämässä.

Tietoisuutta on rajan yli siirryttyä tarjolla enemmän kuin tarpeeksi, jolloin tulokas sopeutetaan sopivan rajoitettuun tietoisuuteen, jotta hän kokee olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi. On sopeutuskeskuksia.

Rajan takana me näemme ja kuulemme, mutta emme fyysisen kaltaisesti. Meillä on näön, kuulon ja muiden aistien vastineita käytössä. Vastaanotamme edelleen siis aistimuksia. Hahmotamme olevamme aistimusmaailman sisällä. Me emme ole erossa maailmasta, vaan tajuamme olevamme yhteydessä. Tässä elämässä voimme mahdollisesti luulla esineiden olevan täysin ulkopuolisia, siirron jälkeen se ei ole mahdollista.

Tässä hahmottelin siirtoa toiseen elämään. Varsinainen kuolema koittaa jos henkilö kykenee kadottamaan itsensä eli henkilöllisyytensä, ja sulautumaan Jumalaan tai muutoin tulevat täydellisesti osaksi kaikkeutta. Tällöin varsinainen ajatusprosessi lakkaa ja alkaa intuitiivinen oleminen. Tämä kuolema on vapautus.

Niinkuin jotkut sanovat, "maallisen elämän harhasta siirrymme toisen elämän harhaan". Vapautus on mahdollinen myös rajan taakse siirryttyä. Minua on opastettu viime aikoina että todellakin Kristus voi siinä auttaa mitä suurimmin. Jos me olemme ajatelleet kovasti henkimaailmaa ja kehittymistä siellä, niin heräämme siellä kehittymään. Asenne tässä elämässä ratkaisee, ja tämän elämän työn saldo. Tällä puolen meillä on perustavin työ tehtävä, sillä vain täällä voimme aloittaa jotain todella uusia projekteja. Rajan takana jatkamme niitä ja täydellistymme näissä projekteissa, emme aloita uusia.

Tässä on eräs hahmotelma, ja toisinkin voi mennä ainakin jossain määrin. Yksilökohtaista on millaisia muotoja näemme.

Lopettakaa tommonen mikä ei ole raamatusta eikä Jumalan sanaa, vaan yritetään johtaa itseämme harhaan ja kuvitella sillä tavalla , ettei kadotusta ole, kadotus on ja myös Taivas. Miksi keksiä ja käyttää turhaan aikaa järkeilemällä olemattomia. Kaikkein helpoimmalla pääsee kaikesta ja saa rauhan ja ilon elämäänsä, jonka vain Jeesus voi antaa uskomalla Herraan Jeesukseen, evankeliumiin ja kaiken luojaan Taivaan Jumalaan. On vain yksi ainut tie Taivaaseen Jeesus Kristus Jumalan ainosyntyinen Poika, ei ole mitään muuta olemassa kuin Taivas ja kadotus kaiken loppu, kummassa vietät iäisyyden oma valinta.Amen. Hebr.7:25 jonka tähden hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen meidän puolestamme.Amen.

kpoli korkpoitti täällä: "Varsinainen kuolema koittaa jos henkilö kykenee kadottamaan itsensä eli henkilöllisyytensä, ja sulautumaan Jumalaan tai muutoin tulevat täydellisesti osaksi kaikkeutta. Tällöin varsinainen ajatusprosessi lakkaa ja alkaa intuitiivinen oleminen. Tämä kuolema on vapautus."

sehän on totta

Henki on myös akaa ja ainetta koska se on materiasta kehityksen kautta syntynyt.
Ensin syntyi ajatus joka tietämättään loi egon sielun, ja sen seurauksena syntyi
henkimaailma jumalineen
Samalla syntyi myös ihmisen yhteisminä, josta sitten ilmenevät meidän suojelijat henkioppaat näyt ym.
ELÄMÄ taas on ajaton ja aineeton ja me olemme osa tuota yhtä elämää
joka on kaikille eläville sama kaikkiallla maailmankaikkeudessa, joten maan matosen elämä ei ole erillinen meidän elämästämme, mutta sielua ei ole muilla kuin ihmisellä
Ihmistä hallitsee kuuitenkin tuo materiasta synytnyt ego jonka seurauksea on syntynyt kaksinaisuuden maaillma kärsimyksineen, pelkoineen ja väkivaltaisuuksineen
Tämän kaiken tosiasiallinen ymmärtäminen johtaa kaksinaisuuden päättymiseen, ja
kaiken ja ajattoman kaiken lähteen tulemista elämäämme, sekä kaiken kärsimyksen ja tuskan pätymiseen
Eikä tämä ole uskon asia

Kiitos elämälle

Jeesus sanoi itsekin olevansa opettaja ja halusi ihmisten oppivan kaikki tietonsa ja taitonsa.

Ihmiskunta typeryyksissään nosti Jeesuksen Jumalaksi, eikä näinollen ole yltänyt tiedoissa ja taidoissa Jeesuksen tasolle, saatika paremmaksi.

Kun ihmiset tämän sisäistävät, alkaa todella muutos parempaan.

Jeesus oli hengellisyyden muistuttaja, sillä jokainen joka ei itse hengellisyyttää tiedosta on sen unohtanut. Tieto itsestä oli vielä silloin kun ihmissielu joutui lihan vangiksi. Tuosta vankeudesta voi luopua jos ei ole antanut liiaksi lihan itseään sitoa.

Mä uskon niin, että jumala huolii kaikki taivaaseen, kaikista uskonnoista, kaiken saa anteeksi ja pääsee ikuiseen elämään, Jeesus uhrasi henkensä uskonnon vuoksi mut ei ollut enempää kun muutkaan ihmiset, kaikki me olemme jumalan tyttäriä ja poikia, kaiken saa anteeksi ja kaikki pääsee ikuiseen elämään.

Ei ole olemassa mitään taivasta tai helvettiä.
Me ollaan pelkkää madon ruokaa ja joka muuta väittää ei voi hyväksyä sitä.
Raamattussa on ihan hyviä viisauksia ja elämän ohjeita, mutta muuten se on pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Kukaan ei voi todistaa minkään jumalan olemassa oloa joten mikä todistaa raamatun toden peräisyyden?

Kun liha kuolee, niin henki poistuu henkimaailmaan mistä oli lihaan tullutkin.

Mitäkähän se henki tuli täällä käymään.

Hengellisesti kahdesti kuolleet soopatoopet täällä innolla todistaa täydellistä tyhmyyttään, asioista joista eivät ymmärrä yhtään mitään. Kun ei ole henkeä, ei voi olla hengellisten asioiden ymmärrystäkään.
Eikä paljon minkään ymmärrystä, kun alkaa väittämään asioista, joita ei usko olevan olemassakaan.

> Kun ihminen kuolee, ei hän tiedä mitään, ei tee mitään,
> eikä ajattele mitään. Ihminen lakkaa olemasta, kun hän kuolee.

Tähän asti tuli oikein mutta sen jälkeen tuli hapatusta kuolemanjälkeisestä elämästä jota ei ole.

"Uskova uskoo Jeesuksessa luvattuun iankaikkiseen elämään,tämähän ei ole keltään ateistilta pois"

Järkevä ajattelu on pois kaikilta, jotka eivät ajattele järkevästi. Ja kun kaikki ovat syntyessään ateisteja, niin onhan se silloin joiltakin ateisteilta pois.

Kuolleet ruumiit eivät tiedä mitään, koska ne ovat kuolleita. Henki sen sijaan on vapaa tietämään.

v ai nin

Mitä oli ennen kuin synnyit? Niinpä! Ei mitään! Mikä siinä on niin kamalaa hyväksyä että kuoleman jälkeen ei ole mitään?

Ainoa teoria mikä itselläni on mielessä kypsynyt , että koska kuollut ei tiedosta ajan kulua siirtyy hän silmän räpäyksessä juuri niin pitkälle kuin kaikki jälleen alkaa alusta. Tätä kautta ikuinen elämä on jollain tavalla mahdollinen tämän päivän fysiikan lakienkin mukaan. Maailmankaikkeus tiettävästi laajenee nyt, mutta jonain päivänä palataan uuteen alkuräjähdykseen. Se materia jota osana maailmankaikkeutta olemme, järjestyy joskus uudelleen. Ehkä samoin kuin juuri silloin kuin synnyit.

Jumalat ja muut palvonnan kohteet on pelokkaan ihmisen oman mielen tuote.

Ei ihmisen tarvitse ketään palvoa muun kuin oman pyyteellisyytensä vuoksi.
Nousee päivä ja laskee päivä, jatkuvasti.

Nk. Kiirastuli on käsite, jonka jokainen sielu on kokeva, ja se myös voi olla rankka kokemus.
Tähän ei enempää kantaa voi ottaa koska fyysisen elämän suoritukset joko lieventävät tai korostavat 'kiirastulen' lppullista aikaa.
Kiirastuli on helvetti, joten jokainen sielu voi valveutua elettävässä elämässä. Hyvin elänyt sielu tuskin huomaa 'kiirastulen' tilaa, siis oikeudenmukainen sielu.

Perseennuolija termiä käyttäjälle tiedoksi kyllä sivustoilta varmasti löytyy alue johon voi k.o. asiasta purkaa tunteitaan.

Kiirastuli on tila jonka jokainen hengellisyyteen epärehellisesti suhtautuva joutuu kulkemaan. Kiirastuli polttaa sielusta kaiken vilpillisyyden ja teennäisyyden, jonka jälkeen se on valmis kokeilemaan uutta yritystä aineellisuudessa.

144 000 on valittu taivaaseen ja he toimivat pappeina maanpäälle herätetyille. Vähäisenpikin on suurempi taivasten valtakunnassa, kuin uskossa kuollut, joka ei kuulu tähän pappisluokkaan, sillä on hengellisiä ruumiita ja maallisia ruumiita, mutta toista on taivaallisten kirkkaus. Elikkä ylösnousemuksessa herätetään kuolleet tuhatvuotiseen valtakuntaan, niin hyvät kuin pahatkin, mutta ei jumalan henkeä vastaan rikkoneet. Tämän ajanjakson jälkeen saatana päästetään vielä irti ja sen mukaan lähteneet tuhotaan ikiajoiksi ja paratiisi on ennallistettu.