Yksityinen hoitolaitos.

Itse teen hoitsun hommia kaupungin vanhainkodissa. Meillä on uudet sairaalasängyt ja nostolaitteita löytyy vaikka minkälaista. Pitäiskö kysyä neuvoa potilasasiamieheltä? En ole koskaan kuullut että omaisten pitäisi kustantaa tämmöisiä hankintoja... Luulisi että jos hoitopaikka ottaa isäsi hoidettavaksi, heillä olisi myös tarjota isäsi tarvitsemaa hoitoa...

En ole mikään asiantuntija, mutta minusta tuntuu siltä, että omaisten tehtävä ei ole ostaa hoitolaitokseen mitään välineitä. Kyllä se pitäisi kuulua sille hoitolaitokselle se hankinta, ja jos ei kotikunta osta vetoamalla siihen,että ei oel kyse isän tarpeesta, niin samaan voit vedota sinä. Älä osta mitään ennen kuin varmistat kenelle se ostaminen kuuluu. Kun isä kuolee tai menee muualle hoitoon, niin sinulla on oikeus ottaa ostamasi laitteet itsellesi, nehnä eivät ole hoitopaikan omaisuutta, jos sinä ne ostat. Kaikkea sitä kuulekin.

Yksityisen hoitolaitoksen ei kuulu ostaa laitteita, haavahoitovälineitä, lääkkeitä tms. Kaikki jää omaisille tai mahdoll. kunnalle riipuen ostopalvelusopimuksesta. Ja mitä teette sängyllä kun vanhus ei sitä tarvitse on teidän asianne eikä kuulu yksityiselle palveluntuottajalle.

Työskentelen yksityisessä palvelukodissa, meillä on ollut tapana saada kaupungin kautta kyseiset tuotteet, kaupungin apuvälineyksikön fysioterapeutti on aina arvioinut asiakkaan tarpeen. Kriteerit ovat olleet tiukat, mutta lopulta aina on esim. sairaalasänky sekä nostoihin vaadittavat apuvälineet saatu.
Kyllähän pyyntö aina nimenomaan hoitajilta lähtee, koska asukas/asiakas/potilas ei välttämättä osaa asiaa esille ottaa.
En tiedä millä paikkakunnalla olet, mutta suosittelen olemaan yhteydessä apuvälineyksikköön, mikäli paikkakunnallasi on. Myös vammaispalvelun kautta saat hyödyllistä tietoa, vaikkakaan juuri tästä ei kysymys ole.
Tiedustele myös onko kaupungin mahdollisuutta tähän hankintaan suostua, mikäli isäsi itsensä arvioidaan sitä tarvitsevan. Fysioterapeuttia tilanne arvioimaan.

"Pitkäaikaishoidossa olevan kuntouttavasta toiminnasta on säädetty sosiaalihuoltolaissa (24 §) ja -asetuksessa (11 §). Asetuksessa täsmennetään "...on pyrittävä järjestämään turvallinen, kodinomainen ja virikkeitä antava elinympäristö, joka antaa mahdollisuuden yksityisyyteen ja edistää hänen kuntoutumistaan, omatoimisuuttaan ja toimintakykyään".

Kysyjän mainitsemat liikkumisen apuvälineet pyörätuoli ym. kuuluvat laitoshuollossa vanhainkodin vastuulle. Niiden tarpeen arvioi terveydenhuollon henkilöstö. Apuvälineet kuuluvat osaksi laitoshoitoa, joten asukkaan ei tarvitse niitä hankkia omalla kustannuksellaan.

Laitoskuntoutus korostaa fyysisen toimintakyvyn tukemista. Kuntoutumisen ja toimintakyvyn tukemista ja mahdollisuutta virikkeelliseen elinympäristöön voi tulkita laajemmin kuin mitä nykykäytäntö osoittaa. Niinpä konsulttiryhmämme haluaa kiinnittää huomiota myös psykososiaalisen tuen tarpeeseen pitkäaikaishoidossa olevilla. Katsomme, että yhtä perusteltua on hankkia lukutelineitä. Mahdollisuus lukea vahvistaa asukkaan henkisiä voimavaroja ja lisää arjen kokemista mielekkäänä ja merkityksellisenä.

Vanhustyön konsulttiryhmä. Vastauksen laatimiseen osallistuivat Sirpa Andersson, Sinikka Hakonen, Kirsi Kuusinen-James ja Aila Turkka."

http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/konsultointi/vanhustyo/kysymys/?groupId=371cb142-2dd7-4907-af4b-b1be8742a329&announcementId=ba005c95-bb7d-42a7-a3fa-fe6e58996d42

On olemassa yksityisiä laitoksiakin, ei tuosta ap:n kirjoituksesta käy ilmi, onko kyseessä laitos vai avohuollon yksikkö.

Itse olen töissä kaupungin palvelukodissa... Olemme saaneet joitakin vanhoja sairaalasänkyjä tk:sta, mutta kyllä meillä asukkaan/omaisten kuuluu hommata sairaalasänky jos sellaista tarvitaan. Maksavathan asukkaat lääkkeensäkin yms. itse. Tosin nosturin olemme saaneet kaupungin kautta, joten sitä en ymmärrä. Varmasti sen saisi jostain vuokrattua/lainaan, koska uskon että hoitajat käyttäisivät sitä muutenkin kuin vain isälläsi.

Sinuna alkaisin etsimään omaiselleni muuta paikkaa.

Voi olla, ettei tuokaan asuinpaikka ihan korvaamaton paratiisi ole. Jotain viestittää se, ettei talossa hoitajien ergonomia ole minkään arvoista. Jos kriteerinä käytetään sitä, että asukas/hoidettava/henkilö osaa itse ajateltua laitetta käyttää, sitten hän sen saa on tietämättömien tai välinpitämättöminen päättäjien keino säästää: nostolaitteita ja sähkösänkyjä tarvitaan nimenomaan sitten kun ne ovat hyvä hoidon edellytys, eikä pelkästään silloin, kun ne ovat vain potilaan/asukkaan mukavuudeksi.

Jotain mätää tuossakin on, en vaan tiedä mitä, mutta tiedän olevan paikkoja, joissa on valtavat hoito/asumismaksut, eikä asukas/hoidettava saa muuta kuin välttämättömän perushoidon hienoista laatumääritelmistä ja toimintatapakansioista ja -sopimuksista huolimatta.