1. Äärimmäiset laitospaikalle ominaiset sääilmiöt ja muut luonnon olosuhteet, jotka voivat vaikuttaa laitoksen ulkoisen tai sisäisen sähkönsyötön luotettavuuteen tai laitokselta lämpöä poistavien järjestelmien toimintaan.
2. Suunnittelussa huomioon otetut maanjäristykset.
3. Muut laitokseen kohdistuvat ulkoiset uhkat, jotka on otettu huomioon suunnittelussa.
4. Kohdissa 1-3 tulee tarkastella myös ulkoisten tapahtumien keskinäisiä riippuvuuksia ja samanaikaisen esiintymisen mahdollisuutta. Huomioon tulee ottaa ulkoisten tapahtumien mahdollisesti aiheuttama kulku- ja tietoliikenneyhteyksien häiriintyminen tai menetys.
5. Sähkön syötön luotettavuus tilanteessa, jossa laitokselle ei saada sähköä ulkoisesta verkosta.
6. Yhteenveto reaktorin ja käytetyn polttoaineen jäähdytykseen soveltuvista lämpönieluista sekä niiden riittävyydestä ja luotettavuudesta. Miten toimitaan, jos merivesitunnelin ottopuoli tukkeutuu? Mahdollisuudet siirtää lämpöä ilmakehään.
7. Vaihtoehtoiset mahdollisuudet huolehtia reaktorin jälkilämmön poistosta reaktorin ollessa kuumasammutetussa tilassa. Varmistuminen pätevän henkilöstön saatavuudesta.
8. Vaihtoehtoiset mahdollisuudet ajaa reaktori kuumasammutetusta tilasta kylmäsammutettuun tilaan. Miten pätevän henkilöstön saatavuus on varmistettu?
9. Vaihtoehtoiset mahdollisuudet poistaa jälkilämpöä reaktorin suojarakennuksesta siten, että suojarakennuksen paine ja lämpötila eivät ylitä suunnitteluarvoja.
10. Yhteenveto vaihtoehtoisista kunkin käytetyn polttoaineen varastoaltaan jäähdytykseen käytettävissä olevista mahdollisuuksista. Arvio suurimmasta mahdollisesta lämpötehosta, joka voi yhteensä vapautua kuhunkin altaaseen sijoitetuista polttoainenipuista.
11. Arvio käytettävissä olevan henkilöstön riittävyydestä, esitettynä kunkin tarvittavan henkilöstöryhmän osalta ja ottaen huomioon mahdollisesti pitkään jatkuva, useampaa laitosyksikköä koskeva onnettomuustilanne.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article608126.ece
2. Suunnittelussa huomioon otetut maanjäristykset.
3. Muut laitokseen kohdistuvat ulkoiset uhkat, jotka on otettu huomioon suunnittelussa.
4. Kohdissa 1-3 tulee tarkastella myös ulkoisten tapahtumien keskinäisiä riippuvuuksia ja samanaikaisen esiintymisen mahdollisuutta. Huomioon tulee ottaa ulkoisten tapahtumien mahdollisesti aiheuttama kulku- ja tietoliikenneyhteyksien häiriintyminen tai menetys.
5. Sähkön syötön luotettavuus tilanteessa, jossa laitokselle ei saada sähköä ulkoisesta verkosta.
6. Yhteenveto reaktorin ja käytetyn polttoaineen jäähdytykseen soveltuvista lämpönieluista sekä niiden riittävyydestä ja luotettavuudesta. Miten toimitaan, jos merivesitunnelin ottopuoli tukkeutuu? Mahdollisuudet siirtää lämpöä ilmakehään.
7. Vaihtoehtoiset mahdollisuudet huolehtia reaktorin jälkilämmön poistosta reaktorin ollessa kuumasammutetussa tilassa. Varmistuminen pätevän henkilöstön saatavuudesta.
8. Vaihtoehtoiset mahdollisuudet ajaa reaktori kuumasammutetusta tilasta kylmäsammutettuun tilaan. Miten pätevän henkilöstön saatavuus on varmistettu?
9. Vaihtoehtoiset mahdollisuudet poistaa jälkilämpöä reaktorin suojarakennuksesta siten, että suojarakennuksen paine ja lämpötila eivät ylitä suunnitteluarvoja.
10. Yhteenveto vaihtoehtoisista kunkin käytetyn polttoaineen varastoaltaan jäähdytykseen käytettävissä olevista mahdollisuuksista. Arvio suurimmasta mahdollisesta lämpötehosta, joka voi yhteensä vapautua kuhunkin altaaseen sijoitetuista polttoainenipuista.
11. Arvio käytettävissä olevan henkilöstön riittävyydestä, esitettynä kunkin tarvittavan henkilöstöryhmän osalta ja ottaen huomioon mahdollisesti pitkään jatkuva, useampaa laitosyksikköä koskeva onnettomuustilanne.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article608126.ece
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mielenkiintoisia ja asiallisia kysymyksiä. Tietysti kyselyn kohteet vastaavat, että kaikki on otettu huomioon.
Parempi olisi, että jokin ulkomainen riippumaton asiantuntijataho käy läpi voimaloiden turvatason ja ehdottaa parannuksia järjestelmiin - niitähän löytyy.
Nuo parannukset saattavat vaatia niin ison tukun rahaa, että laitosten kannattavuus vähenee merkittävästi.
Gen I-II ovat osoittautuneet aivan toimiviksi, turhaan niitä parantelemaan kunhan nyt vain nostetaan höyryturbiinin tehot kohti 10 GWth.
Tuolta löytää alkuperäisen selvityspyynnön, jättöaika Säteilyturvakeskuksella on toukokuun puolella:
http://www.tem.fi/files/29473/STUK_selvityspyynto.pdf
"5. Sähkön syötön luotettavuus tilanteessa, jossa laitokselle ei saada sähköä ulkoisesta verkosta."
Laitoksen 'toimivuus' taattava dieselkäyttöisillä paineilmalla käynnistettävillä hätäjäähdytyspumpuilla jotka sijaitsevat itse reaktorikompleksin ULKOPUOLELLA.
Jos laitoksen sähköverkko on nurin - esim. tulipalon seurauksena tai jostain muusta syystä - niin siihen on _TURHAA_ tarjota sähköä varageneraattoreista - ne yksinkertaisesti eivät toimi.
Ei niitä dieselvoimakoneita mihinkään korpeen pidä viedä vaan säilyttää vartija-aidatulla ydinvoimalaitosalueella (noin 1 km:n säteellä ydinvoimalaitoksesta).
Sitä paitsi siellä on jo kaasuturbiinilaitos sekä padottu vesiturbiinilaitos noin 20 km:n säteellä ydinvoimalaitoksesta. Käynnistyvät paljon suuremmalla varmuudella ja teholla kuin pienet 10-100 MW dieselvoimakoneet.
"Ei niitä dieselvoimakoneita mihinkään korpeen pidä viedä vaan säilyttää vartija-aidatulla ydinvoimalaitosalueella (noin 1 km:n säteellä ydinvoimalaitoksesta)."
Vai että oikein korpeen? Rivien välissäkö niin luki?
Muutaman kerran olen käynnistänyt dieselgeneraattorin elämäni aikana ja jos on 'blackout' eli verkko on nurin oikosulun takia - niin eihän sitä/niitä saa verkkoon sitten millään.
Laivassa palopumput ovat sijoitettu konehuoneen ulkopuolelle ja ovat dieselkäyttöisiä, paineilmalla käynnistyviä, kuten kaikki sen kokoiset dieselit ylipäätään.
Ei sähköpimennyksessä mitään tavanomaisia dieselvoimakoneita käytetä vaan "black start" dieselvoimakoneita, ovat kuitenkin huomattavan erilaisia laitteita.
Sitäkin ennen tulee huolehtia että alue on tilapäisesti saarekoitu, ettei sähköasentajille tule vaaraa käytetystä voimakoneesta.
Black Start Dieselvoimakoneet:
1) Akkukennot käynnistävät dieselvoimakoneen
2) Dieselvoimakone tuo vesiturbiinilaitoksen toimintaan
3) Tärkeimmät siirtolinjat vesiturbiinilaitoksesta ulospäin tuodaan toimintaan
4) Padottua vesiturbiinilaitosta hyödynnetään käynnistämään lauhdevoimalaitosyksikkö
5) Lauhdevoimalaitosyksikkö käynnistää kaikki voimajärjestelmän voimalaitokset mukaan lukien ydinvoimalaitokset
Minä lähden siitä perusoletuksesta, että paikalla ei ole enää AINUTTA asiantuntijaa säätämässä ydinvoimalaitosta ja siinä toimii AINOASTAAN hätäjäähdytys ja sen tulee olla yksinkertainen kuin laivadiesel kiertopumppu.
Ts. Tilanne ei saa ryöstäytyä siihen pisteeseen kuin Japanissa.
Esim. Epidemia siivoaa osaajat sairaalaan/hautausmaalle.
PS. Kadulta ei kouluteta laitokseen käyttäjiä kun ei ole edes kouluttajia.
Ei ole tullut vastaan dieselmoottoria MW-luokassa, joka olisi käynnistetty akuilla - paineilmalla kylläkin n. 30bar ja muutama kymmenen kuutiometriä pullon koko.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paineastia
Fukushima toimi pitkään pelkästään akkuvarmennuksella, ilman niitä olisi tilanne hyvin toisenlainen.
Olkiluodossa on 4 x 2 MVA dieselvoimakoneet (690 V) joilla tuotetaan muuntajan kautta 6900 V AC ja lisäksi ne ovat akustovarmennettu 24-400 V DC, jolloin ne kykenevät käynnistymään tilanteeseen kuin tilanteeseen.
Kaksi käynnistysmuuntajaa toimii 115/6,9/6,9 kV nimellisjännitteellä ja näin saadaan sitten 40/25/25 MVA nimellisteho. Lisäksi kaksi omakäyttömuuntajaa toimii 20/6,9/6,9 kV nimellisjännitteellä ja näistä saadaan 30/16/16 MVA nimellisteho.
Päämuuntaja toimii 412/20 kV nimellisjännitteellä ja tämän kautta saadaan 1000 MVA nimellisteho. Jäähdytykseen päämuuntaja käyttää öljyn ja ilman avulla pakottamaa konvektiota.
Järjestys on siis Olkiluodossa:
1) Akustovarmennus käynnistää dieselvoimakoneet
2) Dieselvarmennus aktivoi käynnistysmuuntajat (ydinvoimalaitos toimintaan)
2) Dieselvarmennus aktivoi omakäyttömuuntajat (generaattorit toimintaan)
3) Omakäyttömuuntajien kautta saadaan päämuuntaja toimintaan
Ellei dieselvarmennus lähde käyntiin (kuten Japanissa valitettavasti tapahtui) niin silloin akustovarmennus on käytössä kunnes kaasuturbiinit ja vesiturbiinit saadaan toimintaan.
Jos laitoksen sisäinen _sähköverkko_ on vaurioitunut/tuhoutunut, niin entäs sitten?
että todella vähän olette käytännössä nähneet varavoimadiesel-generaattoreita toiminnassa yleensä,saati ydinvoimalassa.Netin kautta ongittu teoria ei tee asiantuntijaa.