Kirjoitus Uuden Suomen Puheenvuoro -blogista:
"Aloitin tämän blogikirjoittelun runsas vuosi sitten aiheella ”Ideologisia ratkaisuja ja taloudellisia välttämättömyyksiä”. Kirjoitin silloin mm. ”...porvarijohtajat (entä demarit sun muut?) eivät uskalla kertoa kansalle oikeita motiivejaan esimerkiksi sosiaaliturvan purulle, vaan perustelevat päätöksiään vain ja lähes ainoastaan kireän talouden välttämättömyyksillä. Se on minusta hemmetin moista pelkuruutta. He pelkäävät, että heidän ideologiset perustelunsa eivät kestä kansalaisten kritiikkiä, ja aiheesta pelkäävätkin”. Nyt palaan aiheeseen toisen asian eli kuntien yhdistämishankkeen haastamana.
Kuntakoon suurentaminen yhdistämällä useita kuntia yhdeksi on tämän päivän poliittisten broilerien muotijuttu. Perusteluiksi esitetään talouden vaatimukset. Demokratian kaventamista ei vaivauduta juurikaan pahoittelemaan. Itse asiassa näen asian niin, että tämä onkin tavoitteena, sillä kunnallisen itsehallinnon rapauttaminen pelaa suoraan puoluevallan pussiin, kuten monet muutkin talouden välttämättömyyksillä perustellut ”hallintouudistukset”.
Kunnallinen demokratia on korkeamman tasoista demokratiaa, kuin esim. valtiollinen demokratia, siksi että se on luonteeltaan itsehallintoa. Itsehallinto on minun tietoni mukaan ainoa hallinnan muoto, jossa kansalaiset voivat itse hallita itseään ja ympäristöään. Ne hallinnan muodot, joita varsinaisesti ”demokratiaksi” kutsutaan, merkitsevät vain sitä, että kansalaisilla on oikeus valita määrävuosina, kuka heitä hallitsee.
Verrataanpa 3000 asukkaan kuntaa ja 500 000 asukkaan kuntaa.
Ensimmäisessä kuntalaiset tuntevat toisensa ja valtuustonsa jäsenet joko suoraan tai ainakin lähituttaviensa kautta. Sama koskee valtuustossa käsiteltäviä asioita. Ne tunnetaan, koska ne koetaan läheisiksi.
Jos taas katsotaan, kuka 500 000 asukkaan kunnassa tietää, keitä valtuustossa istuu, niin prosenttiluku jää äärimmäisen alhaiseksi. Vielä harvemmat tietävät, mitä asioita valtuustossa käsitellään, ja miten valtuutetut ovat käsittelyyn osallistuneet. Valta siinä on kaupungin virkamiehillä sekä puolueiden piiritoimistojen johdolla. Valtuusto muuttuu pikkuparlamentiksi, minkä jälkeen voidaan kysyä, kuka sitä tarvitsee.
Kunnallinen itsehallinto ei vastaa tämän päivän kapitalismin tarpeita. Itsehallinnossa kansalaiset ratkovat omaan elämäänsä liittyviä asioita, mutta tämä ei sovi kovan kapitalismin ideologiaan. Siinä kansalaisia hallitaan ylhäältä: EU-johto – pääministeri - puolueiden johtajat – eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja puolueiden piirijohtajat jne. Tällaiseen käskyttämishierarkiaan ei kansalaisten itsehallinto sovi.
Kauniit ja kielitaitoiset haluavat päästä irti kunnallisesta itsehallinnosta, koska se tulee kalliiksi. Demokratia on myytävänä. Paljonko tarjotaan?"
http://jeero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/69151-demokratian-konkurssihuutokauppa
"Aloitin tämän blogikirjoittelun runsas vuosi sitten aiheella ”Ideologisia ratkaisuja ja taloudellisia välttämättömyyksiä”. Kirjoitin silloin mm. ”...porvarijohtajat (entä demarit sun muut?) eivät uskalla kertoa kansalle oikeita motiivejaan esimerkiksi sosiaaliturvan purulle, vaan perustelevat päätöksiään vain ja lähes ainoastaan kireän talouden välttämättömyyksillä. Se on minusta hemmetin moista pelkuruutta. He pelkäävät, että heidän ideologiset perustelunsa eivät kestä kansalaisten kritiikkiä, ja aiheesta pelkäävätkin”. Nyt palaan aiheeseen toisen asian eli kuntien yhdistämishankkeen haastamana.
Kuntakoon suurentaminen yhdistämällä useita kuntia yhdeksi on tämän päivän poliittisten broilerien muotijuttu. Perusteluiksi esitetään talouden vaatimukset. Demokratian kaventamista ei vaivauduta juurikaan pahoittelemaan. Itse asiassa näen asian niin, että tämä onkin tavoitteena, sillä kunnallisen itsehallinnon rapauttaminen pelaa suoraan puoluevallan pussiin, kuten monet muutkin talouden välttämättömyyksillä perustellut ”hallintouudistukset”.
Kunnallinen demokratia on korkeamman tasoista demokratiaa, kuin esim. valtiollinen demokratia, siksi että se on luonteeltaan itsehallintoa. Itsehallinto on minun tietoni mukaan ainoa hallinnan muoto, jossa kansalaiset voivat itse hallita itseään ja ympäristöään. Ne hallinnan muodot, joita varsinaisesti ”demokratiaksi” kutsutaan, merkitsevät vain sitä, että kansalaisilla on oikeus valita määrävuosina, kuka heitä hallitsee.
Verrataanpa 3000 asukkaan kuntaa ja 500 000 asukkaan kuntaa.
Ensimmäisessä kuntalaiset tuntevat toisensa ja valtuustonsa jäsenet joko suoraan tai ainakin lähituttaviensa kautta. Sama koskee valtuustossa käsiteltäviä asioita. Ne tunnetaan, koska ne koetaan läheisiksi.
Jos taas katsotaan, kuka 500 000 asukkaan kunnassa tietää, keitä valtuustossa istuu, niin prosenttiluku jää äärimmäisen alhaiseksi. Vielä harvemmat tietävät, mitä asioita valtuustossa käsitellään, ja miten valtuutetut ovat käsittelyyn osallistuneet. Valta siinä on kaupungin virkamiehillä sekä puolueiden piiritoimistojen johdolla. Valtuusto muuttuu pikkuparlamentiksi, minkä jälkeen voidaan kysyä, kuka sitä tarvitsee.
Kunnallinen itsehallinto ei vastaa tämän päivän kapitalismin tarpeita. Itsehallinnossa kansalaiset ratkovat omaan elämäänsä liittyviä asioita, mutta tämä ei sovi kovan kapitalismin ideologiaan. Siinä kansalaisia hallitaan ylhäältä: EU-johto – pääministeri - puolueiden johtajat – eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja puolueiden piirijohtajat jne. Tällaiseen käskyttämishierarkiaan ei kansalaisten itsehallinto sovi.
Kauniit ja kielitaitoiset haluavat päästä irti kunnallisesta itsehallinnosta, koska se tulee kalliiksi. Demokratia on myytävänä. Paljonko tarjotaan?"
http://jeero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/69151-demokratian-konkurssihuutokauppa
Vastaukset 1
Vanhimmat
nosto