.
Kuka osaisi vastata otsikon kysymykseen?
Minulla on asiasta oma kokemuspohjainen kantani, joka ei kuitenkaan ole kelvannut Keskustan johdolle, ei edes Helsingin eikä Espoon piireille, Vantaasta puhumattakaan.
Suuri muutos " Maalaisliitosta Keskustaksi 1965" tuotti hyvän alun agraaripuolueen muutokselle koko maan kattavaksi puolueeksi. Keskustan silloinen johto keskittyi kuitenkin sisäiseen valtataisteluun ja riitelyyn, ja niin tri Ilkka Hakalehdon hyvä alku Helsingissä lopahti käytännössä jo 1976 kuntavaalien jälkeen.
Samaan aikaan Helsingissä alkoi nousunsa Vihreä liike, alkujaan tuo "itikkatohtoreitten eliittipuolue". Mutta hyvin pian Sirolaopiston kyylät, nuo soluttautumisen ja kaappausten taiturit, vanhat stalinistit ja Taistolaiset veivät tohtreilta hiekkalaatikon omiin tarpeisiinsa. Totta onkin, että nykyisin Grune-liikettä johtavat arbuusit, kumpainenkin meppi on pesunkestävä stallari ja puheenjohtaja Anni jo toisen polven vannoutunut punikki.
Taitavalla vedätyksellä saivat Gruunet mukaansa huomattavan osan kannatustaan siltä samalta väestöltä joka aivan luonnostaan edustaa maltillista kaupunkeihin muuttanutta kansanosaa, asenteiltaan järkivihreitä, juuri heitä joita alkujaan Hakalehdon teesit kutsuivat mukaan suurten kaupunkien keskustaan.
Gruunejengin nousu on nyt pysähtynyt, mutta suuren yleisön, tuiki tavallisten stadilaisten mielialoja ei Keskustassa ole osatttu arvioida saatikka toimia 1965 luodun mallin mukaisesti.
Tästä faktasta antavat Timo Soini ja Persut suuret kiitoksensa Marille, Apollolle sekä Keskustan todelliselle johdolle Kalli-Kääriäisen härkäparille. Persut keräävät nyt sen vallan ja voiman joka Helsingissä ja muissakin suurissa kaupungeissa odotti aikansa Keskustan johdon ymmärryksen heräämistä.
Sitä ihmettä ei kuitenkaan nähty, ja nyt onkin niin Kallin, Kääriäisen kuin muittenkin keskustaeminenssien ja takapirujen myöhäistä rypistellä; Keskusta jäi lopullisesti kolmoskehän muurin taakse näivettymään. Väkisin pystyssä pidettyä pienten kepukuntien, 100 - 200 turhan kunnan organisaatioitten keinotekoista voimaa eivät keskustalaiset enää kykene pitempään käyttämään astinlautanaan. Jo yli sukupolven ajan jatkunut jarrutus on nyt tulossa tiensä päähän; Valta ja päätöksen teko siirtyy valtakunnan suurten taajamien alueille, eikä Kaskustalla ole siinä asiassa paljoakaan sanomista.
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Kuka osaisi vastata otsikon kysymykseen?
Minulla on asiasta oma kokemuspohjainen kantani, joka ei kuitenkaan ole kelvannut Keskustan johdolle, ei edes Helsingin eikä Espoon piireille, Vantaasta puhumattakaan.
Suuri muutos " Maalaisliitosta Keskustaksi 1965" tuotti hyvän alun agraaripuolueen muutokselle koko maan kattavaksi puolueeksi. Keskustan silloinen johto keskittyi kuitenkin sisäiseen valtataisteluun ja riitelyyn, ja niin tri Ilkka Hakalehdon hyvä alku Helsingissä lopahti käytännössä jo 1976 kuntavaalien jälkeen.
Samaan aikaan Helsingissä alkoi nousunsa Vihreä liike, alkujaan tuo "itikkatohtoreitten eliittipuolue". Mutta hyvin pian Sirolaopiston kyylät, nuo soluttautumisen ja kaappausten taiturit, vanhat stalinistit ja Taistolaiset veivät tohtreilta hiekkalaatikon omiin tarpeisiinsa. Totta onkin, että nykyisin Grune-liikettä johtavat arbuusit, kumpainenkin meppi on pesunkestävä stallari ja puheenjohtaja Anni jo toisen polven vannoutunut punikki.
Taitavalla vedätyksellä saivat Gruunet mukaansa huomattavan osan kannatustaan siltä samalta väestöltä joka aivan luonnostaan edustaa maltillista kaupunkeihin muuttanutta kansanosaa, asenteiltaan järkivihreitä, juuri heitä joita alkujaan Hakalehdon teesit kutsuivat mukaan suurten kaupunkien keskustaan.
Gruunejengin nousu on nyt pysähtynyt, mutta suuren yleisön, tuiki tavallisten stadilaisten mielialoja ei Keskustassa ole osatttu arvioida saatikka toimia 1965 luodun mallin mukaisesti.
Tästä faktasta antavat Timo Soini ja Persut suuret kiitoksensa Marille, Apollolle sekä Keskustan todelliselle johdolle Kalli-Kääriäisen härkäparille. Persut keräävät nyt sen vallan ja voiman joka Helsingissä ja muissakin suurissa kaupungeissa odotti aikansa Keskustan johdon ymmärryksen heräämistä.
Sitä ihmettä ei kuitenkaan nähty, ja nyt onkin niin Kallin, Kääriäisen kuin muittenkin keskustaeminenssien ja takapirujen myöhäistä rypistellä; Keskusta jäi lopullisesti kolmoskehän muurin taakse näivettymään. Väkisin pystyssä pidettyä pienten kepukuntien, 100 - 200 turhan kunnan organisaatioitten keinotekoista voimaa eivät keskustalaiset enää kykene pitempään käyttämään astinlautanaan. Jo yli sukupolven ajan jatkunut jarrutus on nyt tulossa tiensä päähän; Valta ja päätöksen teko siirtyy valtakunnan suurten taajamien alueille, eikä Kaskustalla ole siinä asiassa paljoakaan sanomista.
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Vastaukset 14
Vanhimmat
Miksikö Keskusta on jäänyt Kehä 3 taakse.
Vastauksia on kolme: Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen.
Väyrynen aloitti oman nousukasmaisen uransa UKK:n siipien suojassa, eteni nopeasti niin puolueessa kuin valtakunnanpolitiikassa. Häikäilemättömyys ja suunnaton vallanhimo yhdessä Kekkosen siipeilyn kanssa riitti nostamaan Paavoa kunnes UKK:n terveys petti. Siinä petti myös yksi Paavon tukijaloista.
Kun jäljelle jäi häikäilemättömyys ja suunnaton henkilökohtainen vallanhimo, jonka työkaluiksi Keskustapuolue Väyrysen johtamana joutui, koulutettu ja kaupunkilaistunut kansanosa alkoi vieroksua Väyrystä. Ja Keskustaa siinä sivussa. Väyrysen aikana politiikan sanastoon lisättiin iltalypsyt ja lehmänkaupat kuvaamaan Väyrysen tapaa ajaa omaa ja puolueensa etua aina ja kaikissa kysymyksissä kansan kokonaisedusta piittaamatta. Oma asia piti saada läpi vaikka hallitus kaatamalla, kuten Kekkosen viimeisinä kuukausina yritykseksi jäänt Koiviston kampitus osoittaa.
Väyrynen loi Keskustaan leiman, joka siitä ei vieläkään ole lähtenyt. Jarmo Korhonen jopa kiillottaa tuota puolueen väyrystelyyn perustuvaa kuvaa,
Jos puolueella olisi laittaa johtoon Jussi Virolaisen kaltaisia rehtejä miehiä jotka ottaisivat komennon ja antaisivat Väyryselle ja Korhoselle kalossin kuvan persuksille, puolue alkaisi nousta kuvailemaksesi yleispuolueeksi joka kelpaa Kehä kolmosen sisäpuolellakin. Väyrysineen ja Korhosineen puolue leimautuu änkyräksi jonka kanssa asioita ei voi hoitaa.
Väyrysen syyttäminen tästä asiasta on väärin. Keskustan ongelma on ollut se, että keskustan johdossa ja edustajina on olleet maanviljelijät ja kylien napamiehet, heidän asenne on aina ollut suppea ja vastakkain asetteleva.
Ei tästä ole pitkä aika, kun Laaninen totesi, että kehä-kolmosen sisäpuolella on nostettava elinkustannuksia niin paljon, että sinne ei olisi varaa muuttaa! Ei tuollaisella asenteella voida muuta odottaa. Vanhasen alkuasetelmat ja lähtökohdat olisi ollut erittäin hyvät, mutta kompastui saamattomuuteensa ja naisseikkailuihinsa. Väyrynen on realistina aina ottanut huomioon myös pääkaupunkiseudun aseman ja ei ole Pekkarisen lailla tehnyt keinotekoista vastakkainasettelua. Kiviniemi on sielultaan edelleen pikkukanalan tyttö ja keinotekoinen kaupunkilainen ja hänen ylimielinen asenne ei edistä keskustan asiaa kaupungeissa. Aivan kuten Seppo on ansiokkaasti tuonut esille Kiviniemen selvittämättömiä JAKK sotkuja, itse olen sitä miltä, että taktisesti oli hirveä virhe Kiviniemeltä ottaa näihin vaaleihin rahaa turkistuottajilta, maksaa ääniä juuri pääkaupunkiseudulla. Varmuuden vuoksi korostan sitä, että itse kannattan turkistuotantoa ja kyseessä on täysin laillinen ammatti, mutta tässä yhteydessä vaalirahan ottaminen oli käsittämätön virhe. Suurimmat syylliset on Kääriäinen, Pekkarinen, Kalli, Laaninen, Hokkanen ja Laatikainen.
Asiantuntemuksesi on aivan metsässä. Jussi Virolaisen ja Ahti Karjalaisen keskinäinen riitely jakoi puolueen käytännössä kahtia. Virolainen edusti sitä repivää voimaa, joka pahasti jarrutti muutosta Maalaisliitosta Keskustaksi. Tohtoreitten sodaksi kutsuttuna aikana tapahtui myös Ilkka Hakalehdon työn torppaaminen, nimen omaan Jussi Virolaisen puheenjohtakaudella. Olin osan tuosta ajasta paikan päällä pää-äänekanntajan palveluksessa, jossa silloin sai hyvän kuvan sisäisitä kähmyilyistä; Maakansa Oy pelastui niissä sekoiluissa vain Virlaisen rajulla vedolla OKO;n johtajan asemassaan, jossa postuumisti - päätösasiakirjoken päiväyksen sopivasti muutellen, yhtiö pelastettiin suunnatulla osekeannilla. Puolue ja Virolainen itse välti näin valtaisan häpeän ja asemansa menetyksen puheenjohtajana.
Paavo Väyrynen aloitti puheenjohtajana 1980. Hän kokosi voimat ja nosti puolueen nykyiseen suurten luokkaan, - josta puolueelle nyt näyttää tulevan pesäero. Vuonna 1988 Väyrynen olin Helsinghissä kirjoilla ja nosti yhdessä pätevän toiminnanjohtajan Tiina Loikkasen kanssa Keskustan Helsingissä suuremmaksi kuin milloinkaan, yhden valtuutetun ryhmästä neljän valtuutetun ryhmäksi. Kun Esko Aho sitten pääsi valtaan, pysähtyi Väyrysen ja Loikkasen aikaansaama hyvä vauhti Ahon erikoisten pelien seurauksena. "Kannuksen Kenedy" käytti piiriä ja koko puoluetta vain astinlautanaan, tavalla joka johti tunnettuihin seurauksiin.
SH
Väyrysen puheenjohtajuuskaudella käytiin kahdet ek-vaalit. 1983 ja 1987. Molemmissa Keskusta sai 17,6 %:n kannatuksen. Jos tulevat vaalit päätyy samaan lukemaan, niin voimme sanoa Keskustan kannatuksen romahtaneen. Tai sitten voimme sanoa sen palanneen Väyrysen ajan suuruuteen, ainakin sinun mukaan.
Ahon otettua johtajuuden, vaaleissa saavutettiin se kuuluisa veret seisauttanut vaalivoitto, ja sen jälkeen kannatus on pysynyt hyvissä lukemissa ja keskusta on monta vaalikautta ollut suurin Eduskuntaryhmä.
Vaalien 1987 jälkeinen oppositiokausi sekä Koivisto-Holkerin totaalisesti sekoittama talous ja jo alkanut lama johtivat Keskustan vaalivoittoon, jossa Esko Ahon henkilöllä ei sinällään ollut merkitystä. Väyrynen luopui puheenjohtajuudesta Ahon hyväksi kesäkuussa 1990, joten seuraavan vuoden maaliskuun vaaleihin ei lähes tuiki tunteamton Aho kyennyt mitenään vetämään Keskustaa ylös... Noste oli Väyrysen työn ja oppositiokauden tuotetta.
Älä siis turhaan lausu Ahon, tuon väärän profeettasi nimeä asiassa, jossa hänellä ei ole ollut sanan eikä teon sijaa.
Kepun noste 1991 vaaleissa oli Väyrysen työn ja oppositiokauden tuotetta siinä mielessä, että kun hän luopui ja ohjiin tarttui Aho, niin kansa saattoi äänestää Kepua.
Suomessa ei liene inhotumpaa poliitikkoa kuin Väyrynen. Se selittää, miksi kepu ei noussut hänen kaudellaan vaan vasta sen jälkeen. Se selittää myös miksi Kepu on ja pysyy Kehä kolmosen takana kunnes Väyrynen on varmasti poissa politiikasta
Kyllä tuo nyt konttaa! Katso nyt vaikka infoa vuoden 1988 kuntavaaleista: Vuonna 1984 Keskusta sai läpi yhden lestadialaissedän, mutta Väyrysen tultua mukaan 1988 sai Keskusta Tiina Loikkasen ja Paavon hyvällä työllä läpi neljä edestajaa. Sen korkeammalle ei Keskusta ole milloinkaan Helsingissä noussut. Jos Väyrynen olisi noin mätä kuin sä vankkumattta yrität uskotella, ei moista nousua olis mitenkään voinut tapahtua.
Joku sun kritiikissäsi mättää..; taidat vain ihan veetuillakses pyttyillä, kun ei jutussasu ole päätä, ei häntää!
Vuonna 1988 Keskustan 4 paikkaa Helsingissää tuli luopumisen seurauksena, ei Paavon toiminnasta. Luopuja oli Ilkka Hakalehto, joka perusti oman ryhmän, sitä myöten Keskusta sai uskottavuutta ja 4 paikkaa. Kuten on saanut kaksi kertaa sen jälkeen, vuonna 2000 Ahon johtaessa puoluetta ja 2004 Vanhasen puoluejohdon aikana. Viime vaaleissa sitten Kepu menetti yhden paikan, mutta 3 edustajaa alempana Kepu on Helsingissä viimeksi ollut vuonna 1984, siis Väyrysen puheenjohtajakaudella. Silloin muuten oli kaksi edustajaa, ei yksi kuten sanot.
Kritiikissäni ei mätä mikään, sinun faktat kylläkin mättää
Keskusta on siis menestynyt ainakin yhtä hyvin niin Ahon kuin Vanhasen kausilla Helsingissä kuin Väyrysenkin aikana. Kiviniemi on vielä katsomaton kortti, mutta saattaa hyvinkin nostaa Keskustan Helsingissä sen kaikkien aikojen parhaaseen valtuustomenestykseen.
Vaikea kiistää noita asioita
Kyllä varmaan riittävän läheltä olet asioita seurannut ja objektiivisesti havaintojakin tehnyt.
Ahon näin jo aikoinaan lähes heti vain omaa itseään esille tuovana narsistina. Hakalehdosta on jonkinmoinen, jämäkähkön miehen olemus mielessä.
Meille kaikille olisi hyväksi jos parhaat voimat saataisiin valjastettua politiikan päättäjiksi. Miksi näin ei juuri minkään puolueen kohdalla ole käynyt.
Kaikesta huolimatta uskon ja toivon Kiviniemen kehittyvän koska uskon yleensäkin ihmisen kasvuun tehtävissään. Katainen ei vain jostain syystä näytä kehittyneen tehtävänsä tasolle.
Höpsistä: - Miten Hakalehdon luopuminen vaikutti 1988 kuntavaalien tulokseen?
Kerron tuossa aiemmin että Väyrynen on ollut ainoa puheenjohtajista joka on itse tullut Helsinkiin ehdokkaaksi. Neljän paikkaan nousu on faktaa, jota on turha selitellä, aj josta ei kukaan ole pannut paremmaksi. Ahon ja Vanhasen aikana ei tapahtunut mitään, paitsi että Kolmoskehän henkinen muuri pääsi lopullisesti kasvamaan sellaiseksi kuin se nyt on. Hakalehdon jälkeen ovat Vihreät ja nyt Persut kaahanneet kahta puolen seisaallaan nukkuvan Keskustan ohitse. Marin kauden näyttö Helsingissä saatiin jo 2008 kuntavaaleissa, josta - 25 % fakta ei miksikään muutu; 4 paikkaa - 1 paikka = on kolme paikkaa.
Ponnekas hyökkäilysi on säälittävää, Keskustan suurten kaupnkien piirejä - tai paikallisosastoja ohjailevat lestat, eikä siitä päästä mihinkään että aika on jättänyt niin kepulaisen kähmyilyn kuin lestavetoiset piirit; Nykykepulla, Maalaisliittolaisen kuntahuonittelun peitejärjestöllä ei ole tulevaisuutta edes omilla syntysijoillaan, saatikka todellisen poliittisen päätöksenteon keskuksissa. Sinun ja kaltaistesi menneen aijan mörököllien uho ei enää mitään paina; Maahan kaatunutta maitoa on turha itkeä. Suuren Keskustan juna meni jo, sen viimeinen toivo katosi Väyrsen lähdettyä mepiksi.
Mari ja Marin suuruus -juttusi kanalan miljöössä opinsa saaneesta maalaisaatelin kukkasesta on kuin pikkulikkojen paperinukkeleikkien kehumista, säälittävää jupinaa jolla ei ole mitään yhteyttä raa'an tosielämän ja arjen faktojen kanssa. Marin "auktroriteetti" on riittänyt Hki-piirissä sallia matalimman tasoiset hiipparit häsläämään ja pilaamaan sen vähänkin johon olisi ollut - ehkä - mahdollisuuksia. Nuo varilat ja vimparit, rossit yms ilkkamiettiset ovat Marin lakeijoina näyttönsä antaneet, ja kannatusluvut kertvat totuuden. Näytteen tästä saamme 17.4.2011.
Seppo Hietanen
Kääriäinen, Pekkarinen, Kalli, Laaninen, Hokkanen ja Laatikainen ovat sitä Väyrysen luomaa änkyräperinnettä jatkavaa klaania, josta puolue sen leimansa edelleen saa.
Väyrynen ei ole ajanut koskaan sen enenpää maaseudun kuin kaupunkienkaan etua, vain omaansa. Siinä oman edun ajamsiessa on sitten milloin maaseudun, milloin kaupunkien edut nostettu noiden iltalypsyjen ja lehmänkauppojen perusteluiksi.
Asiaa pitää tarkastella siitä näkökulmasta mikä ulkopuolisella on keskustasta, siis vaikkapa helsinkiläisen näkökulmasta. Helsinkiläisellä en tarkoita jotain Kapin tyyppistä maaseudulta muuttanutta kouluttamatonta moukkaa, vaan näitä koulutettuja aidosti kaupunkilaisia tai kaupungistuneita ihmisiä. Heille Väyrynen on vitsi, huono vitsi. Tuollaiselle perushelsinkiläiselle on tarjolla paljon parempia poliittisia vaihtoehtoja, joiden kylkiäisinä ei tarvitse katsella kaikenmaailman väyrystelyä. Keskusta leimautuu edelleen Väyrysen tekojen kauta, sille ei mitään mahda. Ja sitä leimaa ylläpitää nuo alussa mainitut henkilöt yhdessä sen Korhosen änkyrän kanssa
Kepu jäi Kehä III:n muurille siiksi, että puolueen nimenvaihdos oli vain verho sille, että näkemyksissään ja tavoitteissaan se pysyi aivan ennallaan, maalaisliittona, joka ei tuon taivaallista piittaa Kehä II:n sisäpuolen eikä muidenkaan isompien kaupunkien ihmisten eduista, vaan aivan muiden alueiden edut ja ihmiset sille ovat tärkeitä. Ei siitä Kiviniemeä yksin kannata syyttää, joka sentään joskus silmänlumeeksi on yrittänyt olla niin helsinkiläistä että naurattaa, kun totuus hänenkin pyrkimyksistään on toisaalta niin kovin selvä.
Kiva, että iahilet Ilkka Hakalehtoa, joka puolestaan arvosti suuresti myös minun suuresti arvostamaani Väinö Tanneria, josta on kirjoittanut kaksi hyvää kirjaakin (Väinö Tanner: taipumattoman tie, 1973 ja Väinö Tanner: omalla linjalla, 1974). Kirjoitti hän tosin myös maalaisliiton historian. Hakalehdon poliittiset näkmykset minulle eivät tainneet koskaan tulla kovin selviksi, tai en ehkä vain muista niistä juuri mitään, kun ilmeisesti en ollut niistä paljonkaan kiinnostunut.
Noin se on, mitä kepuun tulee. Hakalehto oli kai aikoinaan aivan kelvollinen historiantutkija, mutta sitten höynähti politiikkaan ja siitä tuli häirikkö. Helsingin kaupunginvaltuustossa samanlainen väliin huutelija kuin oli vennamo eduskunnassa.
Kolmoskehän muuri on ja pysyy esteenä niin kauan kunnes Hki - Espoo - Vantaa -piireissä käsky -ja marssijärjestys muuttuvat, tyystin päin vastaiseksi.
Eihän tästä Keskustan elämästä enään mitään tule kun bundelta työn tai opintojen perässä tänne saapuneet tuovat mukanaan nurkkakuntaisuuden ja tupailatilujen mentaliteetin; Omissa sisään lämpiävissä jengeissä on fakkiinnuttu umpeen tulpatuksi piiriksi, ja kaikkeen uutuun tai vain erilaiseen suhtaudutaan pelokkaalla siilipuolustuksella.
Noin vuosi sitten Paavo Väyrynen, silloinen puheenjohtajaehdokas oli eräässä Keskustan täkäläisen ryhmän kokouksessa sitä mieltä että "hyvä kun saamme Helsingistä edes yhden ja uudeltamaalta muutan ehdokkaan läpi, niin he voivat sitten tukea Keskustan vahvoilta alueilta valittavien politiikkaa."
Pakko sanoa että Paavo V oli inhottavan inhorealisti arviossaan; Näinhän juuri vaaleissa pääsi käymään!
Seppo Hietanen