Miksi Jeesus huusi ristillä : Isäni, miksi minut hylkäsit !
Täydellinen ihminen Jumalan poika
?
51128
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Jeesus oli ristillä ihminen. Raamattu kertoo kirkkaasti, että koska ensimmäinen ihminen lankesi syntiin, täytyi toisen ihmisen sovittaa synti. Sen takia Jumala valmisti ruumiin ainoalle Pojalleen, jotta tuo Poika tulisi valmistetussa ruumiissa ihmiseksi. Jeesus kärsi saman kärsimyksen, kuin kuka tahansa ihminen, joka naulataan ristille ja vielä suuremmankin, koska Jeesus oli viaton ja otti päällensä ihmisten tekemän synnin.
Jeesus oli tullut Isästä ja pimeimmällä hetkellä Hän huusi hädissään ja tuskissaan ja jopa ajatteli Isän hyljänneen. Tuska ja hätä oli suuri jo enne ristiä, sillä se tuska tuli pois verihikenä. Jeesus tiesi tarkkaan mikä Häntä odotti. Jeesus oli ihminen, vaikka olikin vain tullut ihmiseksi ja luopunut valtaoikeuksistaan vähäksi aikaa.
Uskotko, että Jeesus tuli lihaksi/lihaan/ihmiseksi?
Eihän se nyt noin ollut.
Jeesus tuomittiin harhaoppisena kerettiläisenä kuolemaan. Tämän vuoksi ristin juurella oli myös joukko ylipappeja siltä varalta, että tämä kerettiläinen vaikka vain viime hetkillään tunnustaa syyllisyytensä ja he saavat antaa synninpäästön, tämä saa vielä autuaan kuoleman.
Jeesus tiesi mitä nämä ylipapit häneltä odottivat, mutta hänellä ei ollut aikomustakaan nöyristellä ja tämän vuoksi hän lausui Psalmin 22, joka oli pyhien Jumalan palvelijoiden kärsimyspsalmi, jonka vain harvat erittäin pyhät saivat lausua. Tämä psalmin lausuminen todisti ylipapeille, että Jeesus oli harvinaisen paatunut kerettiläinen.
Näin se meni.
papit eivät voineet antaa synninpäästöä, ei kukaan ihminen voinut . Ylipappeja oli yksi kerrallaan eikä pappi voinut olla siellä missä oli kuolleita.
Jokaisen psalmin sai lausua kuka hyvänsä, ei ollut pyhiä tai pyhempiä psalmeja. Onko tämä joku jatkokertomus johon jokainen saa keksiä lisää?
Etsippä käsiisi kirja Stauffer: "Jeesus historian valossa" niin jo selviää moni asia historiallisena totuutena.
Olen lukenut ja monta asiallisempaakin sen jälkeen.
Sinä et siis pysty katsomaan todellisuutta suoraan silmiin.
Jeesuksen ja apostolien opetuksen mukaan "Herra on Henki", [2.Kor.3:17] ja
"Mikä lihasta on syntynyt, on lihaa; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henkeä" [Joh.3:6]
On kokonaan eri asia tunnustaa Jeesus lihaan tulleeksi kuin lihaksi tulleeksi!
"Ihmisen poika" tuli lihaksi, joka naulittiin ristille. "Jumala on Henki", joka tuli lihaan mutta ei lihaksi:
1.Johanneksen kirje 4
2 "Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta;"
2.Johanneksen kirje 1
7 "Sillä monta villitsijää on lähtenyt maailmaan, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristukseksi, joka oli lihaan tuleva; tämä tämmöinen on villitsijä ja antikristus."
Jumala ensin päättää että tarvitaan sovitus ja siihen ihminen. Kun ei ole sopivaa ihmistä, Jumala tekee toisesta jumalasta ihmisen. Niin on siis ihminen sovittanut mitä Jumala on määrännyt vain ihmisen sovitettavaksi. Eikö jutun olisi voinut sopia ihan isän ja pojan välisenä taivaassa? Ei Jumala voi muuttua ihmiseksi, tehdä jotain ja sanoa että ihminen sen teki. Ihminen määritelmällisesti on kahden ihmisen miehen ja naisen jälkeläinen jonka laji ei muutu missään vaiheessa vaan ihminen on alusta loppuun kädellinenen nisäkäs.
Kun Jeesuksen osalta koko teologinen käsikikirjoitus oli alusta loppuun selvä, niin miksi huutaa apua? Miksi Isä olisi "hyljännyt" , eikö se pidä mitä jumalien kesken on sovittu? Jeesus siis epäili Jumalaa.Tuolta ajalta on kuvauksia muidenkin syyttömien ritinnaulitsemisista, tuomitut eivät kerjänneet armoa eivätkä huutaneet apua. Sitä iloa ei Roomalle annettu.
Nimimerkin Tänäänkin vastaus viestisi alapuolella kertoo asian jokseenkin tyhjentävästi. Olen täysin samaa mieltä selityksensä kanssa, mutta täydentäisin sen verran että vaikka Jeesus oli täydesti ihminen, hän oli myös täydesti Jumala. Kristuksen jumaluus oli hänen puhtaudessaan ja viattomuudessaan ja se oli hänen alkuperässään.
Jeesus oli kaiken aikaa selvillä jumaluudestaan ja tehtävästään, mutta kieltäytyi toimimasta jumalallisten valtuuksiensa nojalla.
Ihmisenä vaeltaessaan hän teki kaiken ihmisen asemasta käsin eli suhteessa Isään. Kaikki mitä hän Isältä sai tuli kuuliaisuuden ja rukousyhteyden kautta. "Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden, ja kun oli täydelliseksi tullut, tuli hän iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset..." Hebr.5:8,9.
Tällainen täydellinen ja ehyt kuuliaisuus oli mahdollista vain Jeesukselle. UT:n mukaan hän oli kaikessa kiusattu - kuitenkin ilman syntiä. Jeesuksen sanojen mukaan esim. haureelliset ajatukset ovat syntiä. Jeesuksen ajatusmaailma oli puhdas.
Jeesus ei langennut edes ajatuksissaan.
Myös meidän on mahdollista elää kuuliaista ja puhdasta elämää, mutta se on mahdollista vain siinä määrin kuin olemme antautuneet Jeesukselle. Emme kuitenkaan pelastu kuuliaisen ja puhtaan elämän vaan armon perusteella. Saamme syntimme anteeksi kun uskomme Jeesukseen. Se on lahja. Pyhä Henki annetaan meille ilman omia ansioita, se on armon olotila sydämissämme, josta käsin pyhityselämä sitten on mahdollista. Armo vaikuttaa hyviä tekoja, ei toisinpäin.
Synnittömänä ihmisenä (ainoana synnittömänä mitä maa on päällään kantanut) Jeesuksen oli mahdollista olla yhteydessä Isään suoraan, ilman välikäsiä. Me taas tarvitsemme Jeesuksen - ja hänessä olevan sovituksen - ollaksemme yhteydessä Isään.
Jeesuksessa Kristuksessa yhteytemme Jumalaan on yhtä ehyt kuin Jeesuksen suhde Isäänsä. Se on täydellinen. EMME KUITENKAAN KYKENE KÄYTÄNNÖSSÄ ELÄMÄÄN TÄTÄ YHTEYTTÄ TODEKSI YHTÄ TÄYDELLISESTI JA RIKKEETTÖMÄSTI. Tarvitsemme hengellistä kasvua ja eheytymistä, jota Jumalan Henki meissä vaikuttaa.
Kuuliaisuuden ja hengellisen kasvun myötä Jumalan todellisuus voi ilmentyä meissä enenevissä määrin. Tästä huolimatta olemme edelleenkin jatkuvasti vain anteeksiantamuksen varassa. Jos Jumala ottaisi armonsa pois joutuisimme auttamatta kadotukseen..
Kukaan ihminen ei siis kykene elämään niin rikkeettömästi että voisi oman vaelluksensa nojalla päästä Jumalan luo. Siksi Jeesuksen piti kuolla. AVATAKSEEN MEILLE KATKEAMATTOMAN YHTEYDEN ISÄÄN ja TUODAKSEEN ANTEEKSIANTAMUKSEN jonka ansiosta yhteys on mahdollista saada, siinä on mahdollista elää ja se on mahdollista säilyttää.
On tärkeää ymmärtää Fil.2:6-8.
"...ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti."
Ihmiseksi tullessaan Jumalan Poika (jumaluuden kolmas persoona) riisuutui jumalallisesta valta-asemastaan ja kirkkaudestaan, hän jätti sen taivaaseen. Jumaluus oli kuitenkin hänessä läsnä alkuperänä, se oli hänen olemuksessaan, ei ainoastaan sielussaan ja hengessään, vaan myöskin ruumiissaan. Enkelin sanat Marialle: "Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi."
Ajattele Jeesusta ristillä.
Jeesuksen jumaluus ei tehnyt hänen kärsimystään näennäiseksi tai edes helpommaksi. Ehkä pikemminkin päinvastoin. Ristinkuolema ei ollut teatteriesitys tai silmänkääntötemppu. Se oli todellista kärsimystä IHMISTEN SYNTIEN tähden.
Jeesus ei kärsinyt omista synneistään vaan meidän synneistämme. Hän koki täydellisen, totaalisen hylkäämisentunteen ettei sinun tai minun tarvitsisi sitä kokea, koskaan.
Tämä oli hyvä selitys. Siunaavaa ja rakentavaa tekstiä hengelliseltä ihmiseltä. Herran Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus ON ja olkoon myös jatkossakin sinun kanssasi.
Uteliaisuudesta kysäisen, oletko teapot helluntailainen vai mihin uskontokuntaan kuuluva.
Vielä... tuohon varsinaiseen kysymykseen...
Jeesus koki hylkäämisen todellisena kokemuksena SYNTIEN TULLESSA HÄNEN PÄÄLLEEN niin että ne peittivät yhteyden Jumalaan, estivät häntä kokemasta yhteyttä. Jeesus siis samaistui syntiseen ihmissukuun niin täydellisesti, että joutui kohtaamaan synnistä aiheutuvan hylkäämisen.
Todellisuudessa Isä ei hylännyt Jeesusta vaan synnin. Jeesusta kohtasi syntiin kohdistuva tuomio. Jeesuksessa Jumala itse otti ihmissuvun synnit päälleen:
"Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa..." 2.Kor.5:19.
Jumala rakastaa ihmistä mutta vihaa syntiä, siksi synneissään oleva ihminen on Jumalan tuomion alla. Jumala ei halua tuomita kadotukseen, ei ainoatakaan ihmistä, mutta jos ihminen ei ole saanut syntejään anteeksi vaan ne ovat hänen päällään, silloin syntiin kohdistuva tuomio kohtaa häntä. Jumala ei voi päästää syntiä taivaaseen, se on mahdottomuus, koska silloin taivas ei olisi taivas.
Jeesus kantoi ihmiskunnan synnit. Siksi jokainen, joka uskoo Jeesukseen, tulee osalliseksi hänessä olevasta sovituksesta eli saa syntinsä anteeksi, koska Jeesus on kantanut ne. Ihminen ei tule sovituksesta osalliseksi ilman uskoa. Jumala ei tarvitse meidän uskomistamme sinänsä, mutta usko, josta Raamattu puhuu, on sydämen avautumista Jeesukselle, hänen vastaanottamistaan. Silloin tulemme osalliseksi kaikesta muustakin mitä Jeesuksessa on, ei ainoastaan anteeksiantamuksesta vaan täydellisestä huolenpidosta, yltäkylläisestä elämästä.
"Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?" Room.8:32.
Rikollinen tietää kärsivänsä syystä, mutta Jeesukselle synti ja saastaisuus oli vierasta, kunnes ne sälytettiin hänen päälleen ristillä. Kaikki maailman pahuus aikojen alusta loppuun saakka laskettiin hänen olemukseensa: kaikki irstaudet ja murhat ja pedofiliat ja muut hirvittävyydet, likaiset ajatukset ja teot. Kaikki synnit. Valkoisista valheista ja omenavarkauksista sarjamurhiin ja lapsenraiskauksiin saakka.
Kun Jeesus siis "tehtiin kiroukseksi ja synniksi meidän edestämme" (Gal.3:13 ja 2.Kor.5:2) oli kokemus niin musertava, että se hetkeksi peitti häneltä Isän kasvot. Ensimmäistä kertaa elämässään Jeesus ei voinut kokea yhteyttä Isään. Silloin hän huusi nuo sanat - joissa täyttyi Psalmi 22:n profetia. Psalmi on hyvä lukea kokonaisuudessaan (ei ainoastaan jae 2).
Esimerkiksi, jakeessa 15 sanotaan "kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niin kuin vaha, se on sulanut minun rinnassani". On hyvin mahdollista, jopa todennäköistä että Jeesus kuoli jonkinlaiseen sydänkohtaukseen. Hänen sydämensä ei kestänyt äärimmäistä tuskaa vaan halkesi. Tämä tulee ilmi Joh.19:34 kuvauksesta, jossa roomalainen sotamies, teloituksen ammattilainen, varmistaa Jeesuksen kuoleman. Hän pistää keihään Jeesuksen kylkeen - tarkasti tietäen mistä kohtaa keihäänkärki tavoittaa sydämen - ja Raamattu sanoo: "heti vuoti siitä verta ja vettä".
Vapahtajan sydänveri vuotaa maan päälle...
Jos Hitler olisi kääntynyt Jeesuksen puoleen ja viime hetkillä saanut armon ottaa hänet vastaan pelastajakseen, meitä odottaisi taivaassa iloinen yllätys... niin vastenmieliseltä kuin se nyt ehkä tuntuukin, kun ajattelemme niitä kaikkia hirvittävyyksiä... mutta ajattele, että Jeesus otti nekin päälleen? Jos Hitler tai Stalin olisi taivaassa hän ei olisi siellä sellaisena kuin me heitä ehkä ajattelemme, vaan kokonaan toisenlaisena: puhtaana ja kirkastettuna Jeesuksen täytetyn työn ansiosta. Niin paljon hän sinua ja minua rakastaa. Taivaassa ei ole yhtäkään murhaajaa... ei ainoatakaan valehtelijaa tai omenavarasta... koska synnit ovat jääneet Jeesuksen ristille, niin "pienet" kuin "suuretkin" synnit. Ne on anteeksiannettu ja poispyyhitty eikä niitä enää muisteta.
"...ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt." Ilm.21:4.
Kiitos Jumalalle.
Jeesukseen uskova saa olla varma pelastuksestaan. Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa tähden. Se on täytetty.
Jumala lupaa sanassaan:
"Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat." Room.8:1.
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." Joh.3:16.
1. Pietarin kirje 1
22 Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä,
23 te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.
24 Sillä: "kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu, ja kukkanen varisee,
25 mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti". Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu.
teapot jatkuvasti jaarittelee pitkiä juttuja. Hoh hoijaa!!!!!!
Kysymykseen ei kuitenkaan osannut vastata. Kirjoita jatkossa vain oma mielipiteesi napakasti. Ei kukaan jaksa tuota jatkuvaa jorinaa lukea. Lyhennä teksti ja pysy asiassa. Varsinkin nuo pitkät pätkät Raamatunlauseita on monien kirjoittavien ongelmana. No, ehkä he ivät pysty muuten kirjoittamaan muuten, jos niitä omia mielipiteitä ei ole.
Ps. Jokaisella on Raamattu!
Teapot kirjoittaa liian pitkiä ja monisanaisia kirjoitelmia. Osittain kirjoitus on oikein, mutta osittain keskenkasvuisen sepitelmää. Toivottavasti hän ei jää tuolle tasolle.
>>>Jumala ei voi päästää syntiä taivaaseen, se on mahdottomuus, koska silloin taivas ei olisi taivas.
* "Teapot", hyvän kirjoituksen lisäksi se, että Jeesus hylättiin myös Isän taholta, että MEITÄ ei hylättäisi, koska Jeesus kävi läpi koko Jumalan lain, myös sen tomion ja kaiken hirvittävyyden mikä lakiin kuuluu.
* "Koskekoon vuoreen ihmnen tai eläin, hänen on kuoltava." Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin", ja Jeesus joutui tuohon kurimukseen, siinä ,ihminen kun oli, "eikä katsonut saaliikseen olla Jumalan kaltainen."
* Katkerin kokemus Jeesuskelle oli varmaankin juuri tuo, että Isä hyläkäs Hänet silmänräpäyksen ahaksi, silloin epätoivo purkautui sanoiksi Jeesusken huulilta.
* Me voimme ainoastaan aavistaa, mitä kaikkea Jeesus kärsi ja sai kokoea sovittaessaan koko synnin kauheuden.
* Tämän kaiken tietäen, sydämeni vapisee, kun ajattelen ateisteja ja pilkkaajia, sekä keytmielisä käännynnäisä?
* "Jos vanhurskas vaivoin pelastuu, miten käykään syntislille."?
>>>Teapot kirjoittaa liian pitkiä ja monisanaisia kirjoitelmia.>Osittain kirjoitus on oikein, mutta osittain keskenkasvuisen sepitelmää.>Toivottavasti hän ei jää tuolle tasolle.
Älähän höpise. Hitlerille, Stalinille tai muillekaan ihmishirviöille ei Jumalan armo kuulu. Niin kuin ei kuulunut kunigas Herodeksellekaan. "Menkää ja sanokaa sille ketulle".
Sitä paitsi nuo sinun pitkät sepustukset kuuluvat paljossa mielikuvitusten ja haaveiden piiriin. Sepitelmää, josta puuttuu kosketus elämän todellisuuteen.
Nimimerkin teapot kirjoitukset 14.4. tässä ketjussa osoittavat minun mielestäni, että hän on Jumalan armosta päässyt Kristuksen sanassa sellaisiin rikkauksiin, joista vain harvoin voi lukea yleisillä foorumeilla.
Kannattaa tutkia teapotin em. viestejä ns. suurennuslasin tarkkuudella. Minä arvioin, että ne kestävät varsin hyvin, kun ne asetetaan Jumalan Sanan läpivalaisulla tarkastettavaksi. Suosittelen niiden tutkimista.
Otan tähän lyhyen lainauksen teapotin kirjoituksesta:
>>Kuuliaisuuden ja hengellisen kasvun myötä Jumalan todellisuus voi ilmentyä meissä enenevissä määrin. Tästä huolimatta olemme edelleenkin jatkuvasti vain anteeksiantamuksen varassa. Jos Jumala ottaisi armonsa pois joutuisimme auttamatta kadotukseen..
Jumalan valtakunnan todellisuus ei ole idealismia vaan realismia. Se on realismia niille jotka tuntevat Pyhän Hengen mahdollisuuksia.
Hänen rakkautensa todellisuus on moneen kertaan tullut testatuksi ja todistetuksi arkielämän tasolla, tilanteissa jotka minulle ovat olleet vaikeita tai jopa mahdottomia. Jumala kykenee ja voi.
Opetukset että jumaluus löytyy jokaisen ihmisen sisimmästä luontaisena ominaisuutena (hinduismi sekä sen länsimaiset muunnokset teosofia ja kristosofia) ja että jokainen ihminen näin ollen voi olla oma vapahtajansa kunhan vain uskoo (itseensä ja mielenvoimaansa/kykyihinsä/meditatiivisiin tiloihin) on perusteetonta haaveilua. Kristillinen usko ei perustu itsesuggestion menetelmiin eikä käytä esim. hypnoosia. Se ei ole ihmisen sielunvaroista ponnistelevaa uskomista vaan pitäytymistä "uskoon, jonka Jeesus vaikuttaa".
Ihmeitä tekevä usko on ammentamista Jeesuksen läsnäolon rikkauksista. Silloin Jumala saa kaiken kunnian. Pietari sanoi rammalle miehelle "katso meihin" ja "mitä minulla on, sitä minä sinulle annan". Kun parantuminen sitten tapahtui ja ihmiset alkoivat ylistää opetuslapsia, nämä sanoivat: "mitä te meihin katsotte, ikäänkuin me olisimme jotakin tehneet" (muistinvarainen lainaus).
Olennaista on suhteemme Jeesuksen sovitustyöhön. Anteeksiantamuksen ja armon kokenut ei halua eikä voi kieltää samaa armoa toisiltakaan. Armo koskee joko kaikkia tai ei ketään. Uuden testamentin mukaan: kaikkia.
Ilman vastaanottamista Jumalan lahja jää hyödyttömäksi. Stalin ei pelastu automaattisesti. En siis minäkään. Tarvitsemme henkilökohtaisen kääntymyksen eli Herran vastaanottamisen. Silloin vasta tulemme osallisiksi Jeesuksen vaikuttaman uskon mahdollisuuksista.
Kristillisen uskon tulee sitten ilmetä käytännön tasolla muuttuneena, hyvään pyrkivänä elämänä.
Tähän minun on aivan pakko antaa yksi väkevä kommentti ja sana;
AAMEN!!!
>>>Olennaista on suhteemme Jeesuksen sovitustyöhön. Anteeksiantamuksen ja armon kokenut ei halua eikä voi kieltää samaa armoa toisiltakaan. Armo koskee joko kaikkia tai ei ketään. Uuden testamentin mukaan: kaikkia.
Tämä kirjoituksesi paljastaa sinusta ainakin yhden asian:
SINÄ ET OLE EVANKELISTA ETKÄ SIIHEN TEHTÄVÄÄN SOVIKAAN.
Ymmärrä että myös mainitsemillesi ihmishirviöille olisi Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa riittänyt jos olisivat ottaneet sen vastaan. En tiedä onko heille kerrottu Jeesuksesta mutta jos on kerrottu, SE ON OLLUT JUMALAN VAIKUTUSTA ja Hänen armonsa seurausta.
Sinä et päätä sitä kuka pelastuu ja kenelle Jumalan armo kuuluu ja kenelle se ei kuulu. Asian päättää Jumala yksin. Mutta nyrkkisääntönä voidaan varmuudella sanoa että JOKAINEN, JOKA ON ARALLA TUNNOLLA JUMALAN EDESSÄ, VOI PELASTUA JA SAADA KAIKKI SYNTINSÄ ANTEEKSI olipa synti mitä tahansa.
Mistä minä tämän tiedän niin varmasti? Koska Jumala on sen minulle ilmoittanut Sanassaan. Kukaan ei voi tulla eikä siksi tule Jeesuksen luokse saamaan syntiään anteeksi Jeesukselta Kristukselta ELLEI JUMALA OLE ENSIN PUHUNUT HÄNELLE JA VEDÄ HÄNTÄ JEESUKSEN LUOKSE. Se ihminen, jota Jumala vetää ja jolle Jumala puhuu, VOI TULLA JEESUKSEN LUOKSE JA PELASTUA. Kiinnostus uskon asioita kohtaan ja arka tunto Jumalan edessä todistaa sitä että Jumala vaikuttaa ihmisessä ja vetää häntä Jeesuksen luokse. Siksi hän voi tulla jos hän tahtoo tulla.
Mutta ihminen ratkaisee itse asian. Hän joko suostuu Jumalan kutsuun ja tulee Jeesuksen luokse tai hän kieltäytyy Jumalan kutsusta eikä tule. Ratkaisun siirtäminen tulevaisuuteen tai kutsuun välinpitämätön suhtautuminen on kutsun hylkäämistä sillä kertaa.
Kutsun hyljännyt ihminen voi tulla myöhemmin Jeesuksen luokse jos häntä uskon asiat vielä kiinnostaa. Asia kiinnostaa mikäli Jumala jatkaa puhettaan ja kutsuaan. Jos Jumala lopettaa kutsunsa ja lakkaa puhumasta ihmiselle, HÄN EI ENÄÄ VOI TULLA JEESUKSEN LUOKSE. Tästä syystä on viisasta ottaa kutsusta vaarin silloin kun kuulee Jumalan äänen ja uskon asiat vielä kiinnostavat.
Heb 3:15 "Kun sanotaan: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa","
2 Kor 6:1-2 "Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi. Sillä hän sanoo: "Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut". Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä."
Miksi valehtelet piirun verran. Jeesus,- Jumalan Poika ei huutanut. "Isäni, Isäni, miksi minut hylkäsit".
Jeesus huusi ristillä, "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit". No, Jumala on kyllä Jeesuksen Kristuksen Isä, mutta tämän eksytyksen aikana tulee olla tarkkana, mitä .....t-o-d-e-l-l-a....... on kirjoitettu.
Jos, en sinua oikaisisi, niin joku lukija voisi luulla Jeesuksen olleen Jumala kolmionaisuusopin mukaan ja siihen kävisi hyvin tuo piirunverran valehtelu eli muuttaa piirunverran totuutta/Jumalan ilmoituksia.
Mark 15 luku:
34. Ja yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi suurella äänellä: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?
Psalmi 22:
2. Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?
Lapsellista saivartelua ml213. Minä en tarvitse oikaisua. Jeesus sanoi Isäänsä Isäksi jatkuvasti. Jokainen pystyy käsittämään tämän asian ilman sinun opetustasi, lukemalla Raamattua. Kolminaisuusoppi on asia erikseen.
Minäkään en hyväksy kolminaisuusoppia mutta siitä ei pääse mihinkään
että Jeesus oli Jumalan poika ja kutsui häntä Isäkseen.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa asia ei muutu muuksi, käytti sitten
Jumalani tai Isä sanaa.
"Lapsellista saivartelua ml213. Minä en tarvitse oikaisua. Jeesus sanoi Isäänsä Isäksi jatkuvasti."
No,on yks hailee onko se lapsellista tai saivartelua tms, mutta totuus on, että Jeesus Kristus Jumalan Poika huusi Jumalaa ristillä. "Jumalani, Jumalani miksi minut hylkäsit".
Tästä tilanteesta, jokanen uudestisyntynyt ihminen on yhtä mieltä eli ihminen, joka uskoo mitä tilanteesta on Jumala ilmoittanut.
Mutta, tietysti annan vapaan ajattelun ja fiktiivisen kuvittelun jokaiselle kirjoittajalle ja lukijalle.
Kysymyshän on tasan tarkkaan siitä uskooko ihminen, että Jeesus Kristus huusi Jumalaa,- joka on Jeesuksen Kristuksen Isä kuten myös uudestisyntyneen ihmisen Hengellinen Isä. Joh 20:17
Siis uskosta ja mihin ihminen uskoo, niin siiitä on kysymys.
>>>Jos, en sinua oikaisisi, niin joku lukija voisi luulla Jeesuksen olleen Jumala kolmionaisuusopin mukaan ja siihen kävisi hyvin tuo piirunverran valehtelu eli muuttaa piirunverran totuutta/Jumalan ilmoituksia.
ml213, sinähän et usko Jumalan Poikaan ollenkaan, miten siis voit opettaa, edes "piirunvertaa"? Jeesus on JUMALA, koska on saman kunnian ja kiitoksen ja ylistyksen ansainnut kuin Isäkin. Jeesus on Jumala, Isä Poika ja Pyhä Henki, kolmiyhteinen yksi tosi Jumla.
* Kenet näistä kolmesta Persoonasta halauat erottaa, vai kaikkiko halauat toisistaan eroon? Sinä et tunne Jumalan voimaa.
* Mutta niin kuin olen aina sanonut, armo kuuluu sinullekkin, kunhan vaan myönnät totuuden, ja uskot Jeesuskeen Jumalan Poikaan, etkä Joosefin poikaan ekivaarin lailla, siinä se menee piirunverran pieleen, ja on vaara kulkeutua armon ohi, vielä on päivä, tämä päivä on pelastuksen päivä.
* Omilla tulkinnoillasi et voi pelastua, Jumala "sanelee" ehdot, ja niitä on uskossa myötäillen omistettavissa ikuinen elämä Jeesuksessa Kristuksessa, Jumalassamme !
Niin, lienemme yhtä mieltä ainakin siitä, että Jeesus huusi ristillä Jumalaansa."Jumalani, Jumalani miksi minut hylkäsit".
Et kai tuota vääräksi väittäne? Onhan tuo ilmoitus erittäin selkeästi ilmitettu. Taas kokonan eri käsite on uskooko ihminen tuohon ehdoitta.
Jos Jeesus olisi Jumala, hän olisi sanonut lähteneensä ja tulleensa itsestänsä, mutta hän kielsi sen useita kertoja:
Johanneksen evankeliumi 8
42 Jeesus sanoi heille: "Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut; en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt."
Jumalan sana EI VAADI yhdessäkään jakeessa meitä uskomaan Jeesusta Jumalaksi vaan Jumalan pojaksi. Vaatimus ja Raamatun väärät käännökset ovat ihmisten laatimasta kolminaisuusopista, ei Raamatusta:
1.Johanneksen kirje 4
15 Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.
5:5 Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?
Jos Jeesus ja Pyhä henki olisivat Jumala, eivät ne tarvitseisi Isää rukoilla:
Roomalaiskirje 8
26 Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta HENKI itse RUKOILEE meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.
27 Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä HENKI RUKOILEE Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä.
34 Kuka voi tuomita kadotukseen? KRISTUS JEESUS on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja HÄN MYÖS RUKOILEE meidän edestämme."
Hebrealaiskirje 7
25 "jonka tähden hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa."
Ekivaari, vuosien takaisessa keskustelussa muistaisin sinun todenneen ettet voinut uskoa Raamatun ilmoitukseen kunnes sinulle selvisi että kaikki lopulta pelastuvat. Tämän ymmärrettyäsi ajattelit että voit uskoa. Muistanko oikein?
Sinulla oli siis lähtökohta millaiseen Jumalaan suostut uskomaan ja millaiseen et, ja kun mielestäsi oli mahdollisuus päätyä raamatuntulkintaan jossa Jeesusta ei hyväksytä Jumalaksi ja jossa kaikki lopulta pelastuvat, ajattelit että sellaiseen Jumalaan ja Jeesukseen sinäkin voit uskoa.
Jos lähtökohtasi on tämä, on ymmärrettävää ettet ota huomioon sinulle osoitettuja todisteita Jeesuksen jumaluudesta. Tietenkään et voi pitää niitä todisteina, koska sinulle on selvää ettei Jeesus ole Jumala, ei voi eikä saa olla, koska muodostamaltasi uskolta menisi pohja ja joutuisit miettimään oletko koskaan edes tullut uskoon?
Samoin voit toki ajatella minusta ja muista jotka ovat Jeesuksen jumaluudesta vakuuttuneita, että juuri meillä on ennakkokäsitys jonka läpi Raamattua luemme ja että juuri me olemme niitä, jotka eivät suostu havaitsemaan tosiasioita.
Kuuluvat kristityt mihin tahansa painotuksiltaan toisistaan poikkeaviin seurakuntiin he voivat aina harrastaa keskinäistä yhteyttä, josta heidät (Jeesuksen sanojen mukaan) tunnetaan Hänen opetuslapsikseen. Keskinäisellä rakkaudella pitää kuitenkin olla perustus: Jeesuksen sovitustyö, evankeliumi, uudestisyntyminen Jumalan lapseksi. Jos Jeesus on "jokin toinen Jeesus" perusta ei kestä. Kun evankeliumi ja uudestisyntyminen määritellään poikkeavalla tavalla sanat ovat samoja, mutta niiden sisältö - ja "uskonelämän" henki - on kokonaan eri. Siksi kristillistä yhteyttä voidaan harjoittaa vain niiden kanssa jotka ovat kristittyjä. Kristillinen moninaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen ei sisällä harhaoppien ja selkeiden vääristymien hyväksymistä. Jeesus joka ei ole Jumala ei ole Raamatun eikä kristinuskon Jeesus, vaan "toinen Jeesus". Sellainen Jeesus ei voi pelastaa.
Olen surullinen harhasta jota palstalla joidenkin toimesta levitetään, kyse on aivan ratkaisevista kysymyksistä... vaikka ymmärrän aivan hyvin, että sinäkin voit olla surullinen asioista joita ajattelet meidän harhoiksemme, ja että sinun mielestäsi juuri me, jotka uskomme Jeesuksen jumaluuteen, johdamme ihmisiä harhaan.
Sinulla tietenkin on oikeus käsityksiisi ja niiden esille tuomiseen, mutta kristinuskon mukaisia ne eivät ole.
Kun ihminen uudestisyntyy ja niin tulee Pyhästä Hengestä osalliseksi, hän tulee liitetyksi Jumalan perheeseen, osalliseksi samoista kokemuksista muiden uskovien kanssa. Keskeiset elementit ja piirteet ovat samoja erilaisista taustayhteisöistä riippumatta. Jos ihminen todellisesti antautuu Jeesukselle ja kokosydämisesti elää Hänen omanaan, hän oppii silloin hengestä tuntemaan Jumalan lapset, koska Pyhän Hengen sisällinen todistus on sama.
Jos nyt on niin, että Jeesus ei olekaan Jumala ja että "Jumalan Poika" tarkoittaa jotakin muuta kuin Jumalan asemaa, johtopäätös on, että me Jeesukseen (hänen jumaluuteensa) uskovat olemme harhaanjohdettuja, ja että se Henki joka meissä toimii ja meitä yhdistää, ei olekaan Jumalasta.
Jumalasta sen sijaan on niiden oppi jotka kolminaisuus-asiassa ja sen myötä muissakin kohdissa haluavat esittää omintakeisia tulkintoja evankeliumista ja Raamatun opetuksista?
Viestissäsi jätät jälleen huomiotta Jeesuksen jumaluuteen olennaisesti liittyvän asian, että vaikka onkin Jumala, hän ei ole sama persoona kuin Isä.
Nimimerkillä Eino ja myöhemminkin väitit että Jumalan sanominen persoonaksi on hänen halventamistaan. Mielestäsi persoona tarkoittaa vain naamiota ja Jumalan sanominen naamioksi on hänen alentamistaan. Samalla nimimerkillä olet esittänyt hinduistisen näkemyksen kaikessa itseään ilmentävästä jumaluudesta, en muista omintakeista tapaa jolla käsitystäsi kuvailit, mutta tämä oli asian ydin?
Käsityksesi mukaan Jeesus ei ole Jumala, ja lopulta kaikki pelastuvat - korjaa muistanko oikein vai väärin, esitit sellaisenkin mahdollisuuden että jos usko Jeesukseen on pelastuksen kannalta välttämätön (niin kuin UT ilmoittaa), ihmisen sielu tai henki sitten syntyy maan päälle niin monta kertaa (hinduismin ja teosofian oppi jälleensyntymisestä) kunnes jonkin elämänsä aikana löytää uskon Jeesukseen?
Se ainakin on selvää että käytät samoja (ilmeisesti Raamatusta ja helluntailiikkeen kokouksista omaksuttuja) käsitteitä kuin kristityt, mutta oppisi henkinen sisältö on toinen. Ytimeltään viestisi ei edusta kristillisyyttä vaan panteismia, hindulaisuutta ja teosofiaa. Kyse on ns. Uuden Aikakauden harhoista, joilla kristinusko yritetään sulauttaa muihin uskontoihin häivyttämällä niiden rajat. Tämä tehdään muutamalla kristinuskon keskeisin sisältö joksikin muuksi mitä se on.
No mutta nyt sinä ml213 valehtelet "piitun vaeeran", koaka Jeesus ON Jumala, ei siitä pääse selityksillä luikertelaan, Jeesus ON Jumala ja pysyy Hän on iankaikkinen Kaikkivaltias Jumala. Ilm. 1:8. miksi sinä et usko kirjoituksia, se on Jumala ja Pyhän Hengen vastustamista, ja jäät Jumalan siunauksista kuivalle maalle, joka ei kasva kuin orjantappuroita, noin hengellisessä mielessä ! Raamatun mukaan , en minä toivo kenelekkään mitään pahaa !
Viitsisitkö teapot vastata jo kysymykseeni oletko helluntailainen. Jos et, niin mihin seurakuntayhteyteen kuulut vai kuulutko mihinkään. Oletko kuulunut
joskus johonkin uskonnolliseen seurakuntayhteyteen ja jos olet niin miksi olet eronnut. Mitä vikaa sinusta helluntailaisuudessa on jos et kuulu hellareihin.
Koska kysyn sinulta niin kerron myös myös omasta uskomisestani saman.
Olen ollut luterilainen ja erosin siitä nuorena aikuisena. Syy:kolminaisuusoppi.
Samasta syystä en myöskään halua olla helluntailainen. Tällä hetkellä en kuulu mihinkään uskonnoliseen seurakuntaan.
Anita K. En ole helluntailainen = helluntaiseurakuntaan kuuluva. Tämä ei johdu niinkään siitä että helluntailiikkeessä ja/tai -seurakunnissa olisi mielestäni vikaa - vaikka sekin on varmasti totta, en usko että täydellistä seurakuntaa on olemassakaan - vaan siitä, että Jumala on minulle osoittanut toisen srk:n, joka on paikkani palvella ja kasvaa rakkaudessa.
En lähde mainostamaan mikä srk on kyseessä, keskeisiltä osin oppi on kuitenkin sama kuin helluntaisrk:ssa, joten kyseessä ei ole esim. luterilainen kirkko. Syy miksi en lähde mainostamaan seurakuntaa tässä, on, että haluan pitää painopisteen Kristuksessa.
Vaikka kuulun tiettyyn seurakuntaan se ei ole olennaista kristityn identiteetilleni. Esimerkiksi joillekin helluntailaisille on tärkeää kokea olevansa nimenomaan helluntailainen, mutta toiset helluntailaiset eivät samassa määrin omaa helluntailaisen identiteettiä vaan kokevat olevansa vain Jumalan perheväkeä. Kristitty voi toki kokea itselleen tärkeäksi olla helluntailainen, luterilainen, metodisti, vapaakirkollinen, babtisti ym. niin että se on osa inhimillistä identiteettiään, mutta kaikkein olennaisinta on kuulua Jumalan perheväkeen, se on se tietoisuus, josta käsin harjoitamme yhteyttä muiden seurakuntien ja yksilöuskovien kanssa.
Jos tiettyyn seurakuntaan kuuluminen saa kokemaan että on muiden uskovien yläpuolella ja niin rajoittaa keskinäisen yhteyden kokemista ja harjoittamista, silloin painopiste on väärä. JOKAISEN KRISTILLISEN SEURAKUNNAN kuuluu opetuksessaan tähdentää ja toiminnallaan johtaa seurakuntalaiset juurtumaan Kristukseen ja kasvamaan Hänen tuntemisessaan niin etteivät ole seurakunnan vaan sen Pään eli HERRAN JEESUKSEN varassa.
* Toivottavasti et ota tätä huutamisena. En tarkoita huutaa mutta korostan olennaisinta. *
Periaatteessa voisin siis kuulua helluntaiseurakuntaan mutta Jumalan johdatus on kohdallani toinen. En silti väheksy helluntailaisia vaan pidän helluntaiseurakuntaa, kaikessa vajavaisuudessaankin, yhtä kristillisenä kuin seurakuntaa johon kuulun ja joka sekin on vajavainen.
Täydellinen Jeesus Kristus yhdistää kaikki omansa, kuuluvat nämä mihin tahansa seurakuntaan tai eivät mihinkään. Uudestisyntyminen ja sydämen suhde Jeesukseen ratkaisee, ei seurakunnan jäsenyys.
Uskon että Jeesus Kristus on Jumalan Poika ja tosi Jumala, olemuksellisesti jumaluudessaan yhdenvertainen Isän ja Pyhän Hengen kanssa, ja näin uskotaan srk:ssa johon kuulun. Uskomme siis kolmiyhteiseen Jumalaan. Jos seurakunnassani uskottaisiin toisin en voisi kuulua sinne - niin olennainen ja keskeinen oppikysymys tämä on.
Jeesus Kristus on Herra.
Olen sitä mieltä että kaikissa kristillisissä kirkkokunnissa, seurakunnissa ja yhteisöissä uskotaan Jeesuksen jumaluuteen. Muussa tapauksessa kyseessä ei olisi kristillinen seurakunta.
Anitalle kysymys...
Kun nuorena erosit luterilaisesta kirkosta, olitko henkilökohtaisessa uskossa Jeesukseen, että olit tietoisesti pyytänyt Häntä sydämesi Herraksi?
Luterilaisissa seurakunnissa korostetaan minun mielestäni Jumalan kolminaisuutta kovin teoreettisesti ja väärin painottuneesti, jolloin se jää oppikysymyksen tasolle ilman elävää kolmiyhteisen Jumalan tuntemista.
Jumalan koko täyteyden tuntemiseen päästään vain Jeesuksen kautta. Sydämen usko Jeesukseen avaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen todellisuuden. Ajattelen että voi olla mahdollista uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan vaikka ei olisi koskaan ajatellutkaan kolmiyhteyttä eikä ottanut siihen kantaa puolesta tai vastaan. Voi olla niinkin, että tietämättään tai ymmärtämättömyyttään kiistää kolmiyhteyden - ja kuitenkin sisimmässä on yhteys kolmiyhteiseen Jumalaan. Nimittäin, jos ihminen on ottanut Jeesuksen vastaan, silloin hän on Hänessä syntynyt Jumalan perheväkeen, ja niin hänellä on sydämessään yhteys Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen.
Sekä tämän myötä kaikkiin Jumalan lapsiin. Jeesuksen vertauskuvaa käyttäen: Jeesus on viinipuu jonka oksia ovat häneen uskovat. Rungosta virtaava elämä yhdistää oksat.
Uskoo kristitty siihen opillisesti tai ei. Tärkeintä on todellisuus, asian sisältö, ei siitä muotoiltu oppi. Oppia ei silti tule väheksyä. Urho Muroman sanoin:
- Jos opissa erehdytään, erehdytään myös elämässä.
Vielä kommenttina luterilaisten korostukseen.
Kun asia nyt on niin, että kaikki luterilaiset eivät ole uskossa ja on pappejakin jotka eivät ole, on täysin mahdollista korostaa Jumalan kolmiyhteyttä tärkeänä uskonnollisena oppina, ilman että kuitenkaan on yhteyttä kolmiyhteiseen Jumalaan. Jos uskonratkaisu puuttuu, puuttuu yhteys Jumalaan, vaikka kuinka uskottaisiin!
Menevätpä jotkut luterilaiset kolminaisuus-uskossaan niinkin pitkälle, että sanovat, että usko Jumalaan riittää pelastukseksi: myös ne, jotka kieltävät Jeesuksen, mutta uskovat Jumalaan, uskovat Jeesukseen tietämättään, koska Jumala on kolmiyhteinen. Pöyristyttävää vääristelyä ja pajunköyttä. Ajatuskulku on seuraava: kun esimerkiksi muslimi uskoo Allahiin ja vilpittömästi rukoilee häntä - siis rukoilee Jumalaa sen tiedon ja käsityksen mukaan mikä hänellä Jumalasta on - todellinen Jumala ottaa hänen rukouksensa vastaan eli korjaa osoitetta, ja niin tämäkin ihminen tulee osalliseksi Jeesuksesta, koska usko Jumalaan riittää pelastukseen. Tuo on harhaoppi ja voidaan UT:n opetusten valossa selkeästi todeta sellaiseksi.
UT:n mukaan ihminen tulee osalliseksi Jumalasta vain uskomalla Jeesukseen. Mitään muuta tietä kolmiyhteisen Jumalan tuntemiseen ei ole.
Ihminen voi siis uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan tietämättään, jos uskoo Jeesukseen Kristukseen. Hän voi kieltää kolmiyhteyden, ymmärtämättömyyttään, mutta ymmärtämättömyydestä huolimatta hänellä on elävä yhteys kolmiyhteiseen Jumalaan. Jeesus tuo yhteyden. Sen sijaan ihminen ei voi samalla tavalla uskoa "Jumalaan, ja sen perusteella automaattisesti olla Jeesuksen yhteydessä". Se ei ole mahdollista, koska usko Jumalaan ei tuo Jumalaa kenenkään ulottuville.
Ihminen joka uskoo Jumalaan, mutta ei Jeesukseen, ei usko Jumalaan. Hän voi uskoa omaan mielikuvaansa ja käsitykseensä Jumalasta, mutta yhteyttä Jumalaan hänellä ei ole. Se tulee vain ottamalla Jeesus omakohtaisesti vastaan Herraksi ja Vapahtajaksi, niin kuin Tuomas haavoitetun, ristillä kuolleen ja ylösnousseen Jumalan Pojan edessä tunnustaa:
"Minun Herrani ja minun Jumalani!" (Joh.20:28).
Siellä missä on todellinen usko kolmiyhteiseen Jumalaan, ei korosteta kolmiyhteistä Jumalaa, vaan Jeesusta. Jokainen uudestisyntynyt uskova eli Jumalan lapsi korostaa ensisijassa Jeesusta, koska ainoastaan Hänessä tulee pelastus ja Jumalan täyteys elämäämme.
Mitä mieltä olet tästä?
Salomo rukoili: "Anna minulle viisaus joka istuu valtaistuimesi vieressä. "
Opetelkaa ymmärtämään hengellisiä, ei lihallisia.
Mitä ymmärtämiseen tulee, niin pyrin ymmärtämään Raamatun ilmoituksia miten ilmoitus on äidinkielemme/kielioppimme mukaan ilmoitettu. Tähän asiaan juuri liittyy, etten mahdollistu lukemaan Armenian kielistä Raamattua tai edes Englannniksi.
Kun luen Suomenkielellä kirjoitettu Raamattua, niin on helppo/helpompi ymmärtää sanojen merkitys.
Ihan naurattaa, miten jotain selkeää Raamatun ilmitusta voisi ymmärtää kahdella ymmärryksellä. Hengellisesti tsai lihallisesti.
Esim. jos ajattelemme käskyjä tai muita ilmoituksia, niin ei niiden ymmärtämisessä ole kuin yksi ainut tapa ja totuus. Taas kokonaan eri asia ja eri käsite on uskooko ihminen lukemaansa ja siten laajentaa ymmärrystään Jumalan ilmoituksista,- vaiko uskooko ihminen fiktiivisellä tavalla ymmärrettyyn ilmoitukseen.
Fiktiivinen uskohan on sitä,- joka ei perustu selkeään Jumalan ilmoitukseen,- vaan ihminen päättelee ja siitää ja yhdistää ilmoituksia mieleisellään fiktiivisellä tavalla.
Itse uskon siis faktaan,- joka tulee selkeiden sanojen sisällöstä. Esim. jos on ilmoitus,- Älä tapa, niin myös tarkoittaa älä tapa. En ala fiktiivisesti kuvittelemaan ja lisäämään omiani eli voisin tappaa kyllä vaikeissa tilanteissa jne...
"Jos sinun silmäsi viettelee sinut, niin repäise se irti".
Eikös tämä sinun logiikallasi ole faktaa. Lopeta filosofointisi siinä menee vain ojasta allikkoon.
Kiitos 13 19
1.Korinttolaiskirje 1
30 "Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi,"
Efesolaiskirje 1
8 "Tätä armoa hän on ylenpalttisesti antanut meille kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi",
Aloita siitä, että viisauden janoaminen ei ole Jeesuksen veren juomista ja lihan syömistä.
Siinä on lihallisen ja hengellisen ero.
Viisauden janoaminen, ja veren juominen ovat kaksi eri asiaa. Toinen on hengellistä ja toinen lihallista.
Moiks. Jos viesti tuntuu liian pitkältä lue vain tähdellä merkityt.
* Ymmärtämiseen liittyy aina tulkintaa. Raamatun sanoman ymmärtämiseen niin että se ruokkii sisäistä elämää, ohjaten ihmistä Jumalan tuntemiseen ja Hänen tahtonsa mukaiseen käyttäytymiseen, tarvitaan Pyhä Henki.
Jeesus sanoi fariseuksille ja kirjanoppineille että nämä eksyvät koska eivät tunne kirjoituksia eivätkä Jumalan voimaa. Kova sana käveleville raamattueksperteille, jotka olivat aikansa raamatuntuntijoita.
* Kirjoitukset ja Jumalan voima kuuluvat yhteen. Raamattua ei voi ymmärtää vain tutkien kirjoituksia, koska ilman uudestisyntymistä ja rukouselämää niiden sisältö jää olennaisesti tavoittamatta. Olen sanonut että ateistikin voi ymmärtää Raamattua, kyllä, ulkokohtaisen tiedon tasolla, mutta: pelastusilmoituksen ydin jää tavoittamatta. Ihminen ei kuule eikä voikaan kuulla Jumalan ääntä, jos sisin ei nöyrry Jeesuksen vastaanottamiseen.
Kristityn tulee ottaa todesta RAAMATTU ja JUMALAN VOIMA. Kristillistä elämää ei voi elää vain Raamattua tutkien ilman kiinnostusta Pyhän Hengen elävää toimintaa kohtaan. Mutta kristillistä elämää ei myöskään voi elää tavoitellen vain hengellisiä vaikutuksia, ilman kiinnostusta Hänen ilmoitukseensa. Ylenpalttinen kokemuksellisuuden ja vaikutelmien korostaminen johtaa epäterveeseen haahuiluun.
Jos Jumalan sanan asemaa ja ilmoitusta väheksytään ei ole mitään takeita että kokemuksetkaan olisivat aitoja, koska Pyhä Henki ei toimi siellä missä Jumalan sanaa väheksytään.
* Raamattua voi siis ymmärtää ja sen kehoituksia (joitain niistä) noudattaa ilman Jumalan tuntemistakin. Ateistikin voi ottaa todesta käskyn ettei saa tappaa tai tehdä aviorikosta, mutta ilman Pyhän Hengen vaikutusta "Jumalan tunteminen ja Hänen tahtonsa mukaan eläminen" jää sielullisuuden tasolle: älylliseen ja tunteelliseen toimintaan. Siitä puuttuu tosi yhteys Jumalaan.
* Kristitylle lihallisen ja hengellisen välinen ero on tärkeä. Raamattu tuomitsee esim. valehtelemisen ja kehoittaa puhumaan totta. Jos näen veljeni lankeavan ja sitten puhun kaikille hänen lankeemuksistaan koska emme ole opillisissa kysymyksissä olleet samaa mieltä, tällöin käytän hänen heikkouksiaan hyväkseni pönkittääkseni omaa asemaani srk:ssa. Kukaan ei voi sanoa että olisin rikkonut valehtelemisen kieltävää tai totuuteen kehottavaa käskyä vastaan. Olen puhunut totta veljeni lankeemuksesta. En ole valehdellut. Tästä huolimatta olen tulkinnut Jumalan sanaa valheellisesti.
* Kristillisyydessä olennaisia eivät ole ainoastaan tosiasiat vaan niitä syvemmälle menevä totuudellisuus joka kumpuaa Kristuksesta ja haluaa alistaa kaiken Hänen hallintavaltaansa. Se on hengellisyyttä.
Sanat tulee ottaa siinä merkityksessä kuin ne on ymmärrettävissä ryhtymättä korvaamaan selkeää ilmoitusta mysteerisellä tulkinnalla kuten eräs teosofi esitti että Paavalin puhe naisen vaikenemisesta on esoteerista salakieltä joka tarkoittaa ihmisen alemman olemuspuolen vaientamista että ylempi olemuspuoli eli jumalallinen minä pääsisi puhumaan.
Raamattu selittää itse itseään. Se tarkoittaa että yksittäisiä jakeita, lukuja tai edes kirjoja ei tule irrottaa kokonaisilmoituksesta. Erilaiset kohdat täydentävät ja rikastuttavat toisiaan. Hengelliseksi elämäksi Raamattu kuitenkin avautuu vasta henkilökohtaisen Jumalasuhteen kautta.
* Vaikka Raamattu ei ole esoteerista mysteerikieltä, se kuitenkin sisältää vertauskuvallista ja profetaalista ilmoitusta, joka ei avaudu ilman Jumalan tuntemista. Joissain asioissa oikeiden tulkintojen tekeminen on helppoa. Raamattu esim. sanoo "älä anna auringon laskea vihasi yli". Asia on ymmärrettävissä: pyri sopimaan riitasi iltaan mennessä; älä jää hautomaan asioita niin että ne katkeroittavat sisimpäsi; älä anna vihastumisen, joka on sallittu ja ymmärrettävä tunnereaktio, kasvaa vihaamiseksi, joka on aktiivinen ja hyökkäävä asenne. Mutta tältäkin pohjalta voitaisiin tehdä vääriä sovellutuksia: Lapissa saa olla pitkävihainen, ainakin kesäaikaan. Tällaisessa tapauksessa väärä tulkinta on kohtalaisen helppoa osoittaa vääräksi.
* Selkeäsanaisen ilmoituksen ja vertauskuvallisen tai historialliseen ja kulttuurilliseen yhteyteen sidotun ilmoituksen erottaminen ei aina ole helppoa. Kristitty joka ensisijassa etsii Jumalan tahtoa ja haluaa elää Hänen tuntemisessaan ei jää kiinni asioihin joita ei ymmärrä. Tärkeintä on se mikä on ymmärrettävissä.
* Raamattu on osa kristityn seurustelua Jumalan kanssa, siksi Pyhä Henki avaa sieltä niitä asioita joissa Jumala tänään haluaa häntä ohjata, kenties puuttuen tiettyihin asenteisiin tai käytöstapoihin joissa juuri tänään tarvitaan kasvamista, nöyrtymistä ja parannuksentekoa tai rohkaisua.
Luin sun kirjoituksesi teapot ja kovasti tykkäsin piäen niitä raamatullisesti hyvinä. nyt haluaisin lukea mielipiteesi eräästä asiasta mitä väiteltiin raamattu-foorumilla aikanaan. jos voisit kertoa siitä.
Jeesus kärsi ristinkuoleman, Hänet uhrattiin edestämme. Raamattu antaa ymmärtää, että me ihmiset olimme syntiinlankeemuksessa myydyt sielunvihollisen saatanan haltuun. ihmisestä tuli siis saatanan omaisuutta. Jeesus siis ristillä myös lunasti meidät Jumalalle. Kysymys mistä väiteltiin kuuluu, kenelle Jeesus ristillä uhrattiin, Jumalalle vai saatanalleko?
Miten teapot vastaat?
Minulla ei juuri nyt ole tähän suoraa vastausta, pitäisi vähän rukoilla ja miettiä asiaa. Periaatteessa vierastan ajatusta että Saatanalle olisi jotain uhrattu tai että Saatana olisi ikäänkuin saanut jotain siinä. Mutta tämä taitaa olla liian subjektiivinen kanta eikä riitä selitykseksi.
Parikymmentä vuotta sitten olin nuorena uskovana eräässä tilaisuudessa missä puhuja viittasi syntiuhriajatukseen ja lunastukseen kolmannen Mooseksen kirjan luvun 16 valossa (Asasel). Ajatus jäi puheessa jotenkin kesken tai epäselväksi. Silloin koin hyvin voimakkaasti Pyhän Hengen kehoitusta pyytää puheenvuoroa ja täsmensin ettei vihollinen saanut Jumalalta mitään. Ainoa minkä vihollinen sai oli tappio. Puhuja oli kanssani samaa mieltä ja koki hyvänä että täsmensin asiaa.
Äkkiseltään ajateltuna tuntuisi siis olevan ihan sama kenelle ns. lunastusmaksu suoritettiin koska lopputulos on ettei vihollinen saanut Jumalalta mitään itselleen...
Jos ajatellaan VT:n uhritoimituksia jotka olivat tulevan sovituksen esikuva, ja joissa Jeesus tavallaan jo oli läsnä kaikkeinpyhimpään pirskotetun veren muodossa, kaikki nämä suoritettiin Jumalalle. Ei niin että Jumala sinänsä tarvitsi ihmiseltä jotakin "maksua" tai "hyvitystä" syntien vuoksi joilla olemme Häntä vastaan rikkoneet mutta se on katumuksen ilmaus ja sydämen kääntyminen Hänen puoleensa. Uhrin tuoja osoitti tarvitsevansa Häntä ja Hänen anteeksiantamustaan.
Syntiinlankeemuksesta lähtien Jumalan ainoa keino osoittaa hyvyyttä ihmiselle on ollut armo - ns. lakiliitto ei korvannut armoa vaan armo on löydettävissä myös lain sisältä, osoittaen ihmisen kyvyttömyyden ja niin ohjaten hänet armon varaan. Lakia kuului noudattaa mutta jokainen joka otti sen tosissaan tuli huomaamaan ettei kykene täydellisyyteen, joten laki, jota kuului noudattaa, osoitti että jokainen suhteessa Jumalaan on vaillinainen ja Hänestä riippuvainen. Niinpä Paavali toteaakin juutalaisille, että laki on kasvattaja Kristukseen.
Uhrieläinten uhraaminen maksoi ihmisille jotain. Se oli heidän omaisuuttaan jonka he toivat Jumalan eteen. Jeesuksen kohdalla on toisin, koska tätä uhria ei antanut ihminen, vaan Jumala itse. Ristillä uhrattiin jotain joka jo lähtökohtaisesti oli Jumalan omaisuutta. Asia on kuitenkin moniulotteisempi, koska Jeesus, itsessään täysin puhdas ja viaton, samaistui ihmissukuun ja otti syntimme päälleen. Näin hänestä tuli ihmisen edustaja Jumalan edessä, ja rangaistus joka kuuluisi ihmiselle - Jumalan viha syntiä kohtaan - kohtasi Jeesusta, kohdistuen hänessä olevaan syntiin: meidän syntiimme, jonka hän oli ottanut päälleen.
Olennaista on että Jumala otti uhrin vastaan. Saatana ei siis saanut mitään Jeesuksesta itselleen eli omaisuudekseen. Voidaan kyllä saivarrella saiko myös vihollinen jossain mielessä jotain, koska Jumalan Pojan kärsimys tarvittiin. Voi olla että vihollinen jonkin aikaa sai nautintoa nähdessään Jumalan Pojan kärsivän, en tiedä, joka tapauksessa ilo jäi lyhytaikaiseksi kun Jeesus tuonelaan menneessään riisti kuoleman avaimet eli osoitti valtansa vihollisen yli. Tosiasiallisesti ainoa mitä vihollinen sai oli iankaikkinen häpeä.
Sovitus on varmastikin syvällisempi kuin voimme ymmärtää mutta olennaista on että Jeesus kuoli edestämme, antoi itsensä Jumalalle uhriksi, että me Hänessä saisimme ikuisen elämän. Tämän ihmeempää spekulaatiota ei tarvita. Tämän pohjalta saamme kokea vapautuksen ja ilon kun siihen nöyrrymme...
Tulin pikaisesti käymään palstalla ja halusin vastata kysymykseesi, vaikka vastaukseni ei varmaan täytä teologisia mittapuita. Käytännön kristillisyyden kannalta kaikki tarvittava on siinä, että joko uskomme Jeesukseen vapahtajana jonka uhri Isän edessä on täydellinen, niin että Hänelle antautuen saamme pelastuksen (ja vihollinen saa meidänkin kohdallamme pelkän tappion) tai sitten emme usko ja olemme vielä synneissämme.
Niin on, teapot, kuin kirjoititkin.
Vanhan testamentin esikuvallisissa uhripalveluksissa karitsa uhrattiin Jumalalle.
Jeesus oli virheetön ja tahraton uhrikaritsa, joka tuotiin Herralle.
Num 28:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Num 28:2 "Käske israelilaisia ja sano heille: Pitäkää vaari siitä, että tuotte minulle minun uhrilahjani, ruokani, suloisesti tuoksuvat uhrini, määräaikanaan.
Num 28:3 Ja sano heille: Tämä on se uhri, joka teidän on tuotava joka päivä Herralle: kaksi vuoden vanhaa virheetöntä karitsaa jokapäiväiseksi polttouhriksi.
Num 28:4 Uhraa toinen karitsa aamulla, ja toinen karitsa uhraa iltahämärässä
Ja UT sanoo esimerkiksi näin:
1Pe 1:18 tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne,
1Pe 1:19 vaan Kristuksen kalliilla verellä, niinkuin virheettömän ja tahrattoman karitsan,
PS.
Kävin vilkaisemassa, kuka tuolla Raamattu-palstalla kirjoittaa, että Jeesus uhrattiin saatanalle.
Se herra oli Teuvo Suni.
Siksi pelastaa
Kirjoittanut: TeuvoSuni 18.3.2008 klo 19.12 (osakopio tekstistä) :
>>Koska Jumala uhratessaan oman Poikansa Saatanalle pystyy hänen uhriverensä
ansiosta pelastamaan ahtaan portin kautta kaikki omansa iankaikkiseen elämään,
antamalla heille sen sinetiksi Pyhän eli Totuuden Henkensä:
"Mutta se, jolla ei Kristuksen Henkeä ole, ei ole hänen omansa."
* Jonah, Raamattu ei ole ristiriidassa itsensä kanssa. Jeesus on Jumala, Kaikkivaltia Jumala. Ilm. 1:8. mm:ssa !
Mohikaanilta kysyn: Eikö Jesajan kirja ole Raamattua?
42:1 "Katso, minun PALVELIJANI, jota minä tuen, minun valittuni, johon minun sieluni mielistyi. Minä olen pannut Henkeni häneen, hän levittää kansakuntiin oikeuden."
49:6 "hän sanoo: Liian vähäistä on sinulle, joka olet minun PALVELIJANI, kohottaa ennalleen Jaakobin sukukunnat ja tuoda takaisin Israelin säilyneet: minä panen sinut pakanain valkeudeksi, että minulta tulisi pelastus maan ääriin asti."
52:13 "Katso, minun PALVELIJANI menestyy, hän on nouseva, kohoava ja sangen korkea oleva."
53:11 "Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas PALVELIJANI, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa."
Uskon Jeesuksen ja apostolien terveihin ja väärentämättömiin sanoihin että "Isä, joka YKSIN olet totinen Jumala". [Joh.17:3; 1.Kor.8:6; Ef.4:6]
Mohikaani, ei ole raamattu ristiriidassa itsensä kanssa, ei. Olisikohan kolminaisuusoppi ristiriidassa raamatun kanssa?
Mat 16:15 Hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?"
Mat 16:16 Simon Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika".
Mat 16:17 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.
Kristus oli maan päällä ollessaan Jumalan Poika. Entä sen jälkeen kun hän oli mennyt Jumalansa ja meidän Jumalamme tykö? :
Joh 20:17 Jeesus sanoi hänelle: "Älä minuun koske, sillä en minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö; mutta mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö".
Jeesus on Isän tykönä taivaassakin Jumalan Poika:
Ilm. 2:18 Ja Tyatiran seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo Jumalan Poika, jolla on silmät niinkuin tulen liekki ja jonka jalat ovat niinkuin kiiltävä vaski.
Ilm. 2:25 pitäkää vain, mitä teillä on, siihen asti kuin minä tulen.
Ilm. 2:26 Ja joka voittaa ja loppuun asti ottaa minun teoistani vaarin, sille minä annan vallan hallita pakanoita,
Ilm.2:27 ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, niinkuin saviastiat heidät särjetään - niinkuin minäkin sen vallan Isältäni sain -
Jumalan Poika Jeesus sanoo taivaassa ollessaankin saaneensa vallan Isältään Jumalalta.
Vaikka et minulta kysunut, niin muistutan että
Roomalaiskirje 6
16 "Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi? >> Jakeen lisätiedot
17 Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut,
20 Sillä kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte vapaat vanhurskaudesta.
2.Pietarin kirje 2
1 "Mutta myös valheprofeettoja oli kansan seassa, niinkuin teidänkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on heidät ostanut, ja tuottavat itselleen äkillisen perikadon."
Ilmestyskirja 5
9 "veisasivat uutta virttä, sanoen: "Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista "
Galatalaiskirje 3
13 "Kristus on - l u n a s t a n u t - meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" -
Roomalaiskirje 7
4 "Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne t o i s e n - o m i k s i, - hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle."
Niin, kenen omia me ennen olimme ja kenelle Jeesus antoi ostohinnan?
Kirjoituksesi, teapot, ovat todella tarpeellisia tällä palstalla !
Jeesus huusi;Eeli Eeli lama sabktani, Jumalani, Jumalani miksi minut hylkäsit.
Kirjoita totuutta!!!!!!!