etteivät tämän foorumin uakovaisina esiintyvät pysty tunnustamaan reaalitodellisuutta? Onko niin, että utopistisessa haavemaailmassa on helpompi ja mukavampi elää?
Ensinnäkin. Golgatan ristinkuolemasta on tehty jokin mystinen ja harvinainen tapahtuma; ja sitähän se ei ollut.
Siihen aikaan Palestiina oli yksi Rooman maailmanvallan provinssi, jota hallitse verinen hirmukuningas Herodes. Nyt kun palestiinalaisilla oli oma uskontonsa, he olivat erittäin vaikeita roomalaisten hallittavaksi ja yksi kansan peloke ja alistamisen keino oli se, että nailittiin johtavia fariseuksia teiden varsille ristille ja professori Saarisalon mukaan näitä ristiinnaulittuja oli tuhansia. Siis Golgatan risti oli osana valtavan laajaa kokonaisuutta. Näiltä ajoilta on peräisin myös käsite Pax Romana eli "Roomalainen rauha", jota Saarisalo kuvaa: "He tekevät aution hiljaisuuden ja sitä he kutsuvat rauhaksi".
Toiseksi. Jeesuksen ristiinnaulitseminen on historiallista todellisuutta. Kuoli uskollisena Jumalan totuudelle ja oikeudelle ja esikuvaksi kaikkien aikojen marttyyreille - myös tämän ajan Suomessa. Tämän jälkeen Kristuksen risti on myös sovituksen symboli kaikkien aikojen kristityille. Nyt kuitenkin on syytä muistaa, että Jeesus oli ja meni; ja nyt tehtävävastuu lepää hänen seuraajillaan. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että Jeesusta on turhaa rukoilla tekemään sitä tai tätä - rukoilla edes syntejään anteeksi. Synninpäästövalta kun kuuluu nykyisenä aikana todellisille Jumalan valtuusmiehille, jotka Jumalan puolesta julistavat katuvalle ja syntinsä tunnustavalle kertakaikkisen synnin päästön. Eli rippi ja synninpäästö ovat tie Jumalan armon osallisuuteen eikä mitkään jättäytymiset tai Jeesuksen vastaanottamiset - vielä vähemmän kaatamiset.
Ensinnäkin. Golgatan ristinkuolemasta on tehty jokin mystinen ja harvinainen tapahtuma; ja sitähän se ei ollut.
Siihen aikaan Palestiina oli yksi Rooman maailmanvallan provinssi, jota hallitse verinen hirmukuningas Herodes. Nyt kun palestiinalaisilla oli oma uskontonsa, he olivat erittäin vaikeita roomalaisten hallittavaksi ja yksi kansan peloke ja alistamisen keino oli se, että nailittiin johtavia fariseuksia teiden varsille ristille ja professori Saarisalon mukaan näitä ristiinnaulittuja oli tuhansia. Siis Golgatan risti oli osana valtavan laajaa kokonaisuutta. Näiltä ajoilta on peräisin myös käsite Pax Romana eli "Roomalainen rauha", jota Saarisalo kuvaa: "He tekevät aution hiljaisuuden ja sitä he kutsuvat rauhaksi".
Toiseksi. Jeesuksen ristiinnaulitseminen on historiallista todellisuutta. Kuoli uskollisena Jumalan totuudelle ja oikeudelle ja esikuvaksi kaikkien aikojen marttyyreille - myös tämän ajan Suomessa. Tämän jälkeen Kristuksen risti on myös sovituksen symboli kaikkien aikojen kristityille. Nyt kuitenkin on syytä muistaa, että Jeesus oli ja meni; ja nyt tehtävävastuu lepää hänen seuraajillaan. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että Jeesusta on turhaa rukoilla tekemään sitä tai tätä - rukoilla edes syntejään anteeksi. Synninpäästövalta kun kuuluu nykyisenä aikana todellisille Jumalan valtuusmiehille, jotka Jumalan puolesta julistavat katuvalle ja syntinsä tunnustavalle kertakaikkisen synnin päästön. Eli rippi ja synninpäästö ovat tie Jumalan armon osallisuuteen eikä mitkään jättäytymiset tai Jeesuksen vastaanottamiset - vielä vähemmän kaatamiset.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Se nähtiin taas.
Eli todelliset Jumalan palvelijat kantavat huolta Jumalan totuuden ja oikeuden voittoon viemisestä kaiken kansan keskuudessa sekä Jumala todellisen vanhurskauden kirkastamisesta pelastukseksi monille.
Nyt tämä päivä jälleen todisti sen, että olen ainut todellinen Jumalan palvelija tällä foorumilla. No. Ilmeisesti Jumalan suunnitelmissa on kokonaan uuden herätyksen ja uuden toiminnan antaminen Suomen kansan keskuuteen ja tämä herätys tulee suoraan Jumalan taivaasta eikä amerikkalaisina huuhaa lahkoina.
//.. Toiseksi. "Pelkoa ei rakkaudessa ole, sillä täydellinen rakkaus karkottaa pelon".
Aiemmin on jo ollut juttua henkisestä kasvusta ja menetelmistä tämän kasvun saavuttamiseksi. Mm. Jooga, usko sekä hypnoosi ja suggestio. Tämän henkisen kasvumme päämäärä on, kuten muistamme, se, että meistä kasvaa todellisia hengen jättiläisiä, uskon sankareita, itsemme ja elämämme voittajia, jotka pystyvät katsomaan elämän vaikeimpiakin tilanteita, jopa kuolemaa voittajan silmin.
Tätä henkistä kasvuamme ja uskon sankaruuttamme tarvitsemme erityisesti silloin kun joudumme tekemisiin kovia kokeneiden tai monien kriisien ja vaikeuksien keskellä kamppailevien lähimmäistemme kanssa. Yli 17 vuoden omakohtaisten kokemusteni perusteella voin sanoa, että esimerkiksi meillä Sodankylässä ihmisten suhtautuminen autokolarissa vaikeasti vammautuneeseen ihmiseen on jatkuva karttaminen. (En halua tästä syyttää ketään tai ketään sormella osoittaa.) Tämä karttaminen on merkkinä ihmisten henkisestä kypsymättömyydestä, tietämättömyydestä ja uskon puutteesta. (Varsinkin uskovaisina esiintyvillä). Aivan samanlaista karttamista ihmisten parissa ilmenee myös ihmisten suhtautumisessa vaikeuksien keskellä kamppaileviin lähimmäisiin. Masentuneiden, ahdistettujen tai ympäristön leimaamien lähimmäisten on lähes mahdotonta ystävää ja ymmärtäjää löytää. Puuttuu henkinen kypsyys, puuttuu rohkeus ja aito pyyteetön rakkaus.
Nyt kun olemme lähteneet henkisen kasvumme tielle ja paneutumaan henkisen sielunhoidon alkeisiin, nämä vammautuneet, ahdistetut, masentuneet, ja tyrkityt ovat meidän erikoisalaamme. Hypnoosiin ja uskon periaatteisiin perehtyneinä ja kasvaneina meillä on jotain sellaista, joka tästä nykyisestä yhteiskunnastamme puuttuu. Meillä on henkistä kypsyyttä, rohkeutta ja myös taitoa kohdata lähimmäisemme niissä tilanteissa, joissa he arkipäivän elämässään elävät. Me voimme olla niitä "hiljaisia kolkuttajia", jotka eivät ole "lyötyä lyömässä" eivätkä "särjettyä ruokoa murtamassa". Meidän henkinen suuruutemme yhtyneenä palvelevaan lähimmäisenrakkauteen tekee meistä pelottomia vaikeiden elämäntilanteiden kohtaajia. Ja kun meidän toimintamme vaikuttimena on hyvyys, laupeus ja rakkaus, meidän ei tarvitse pelätä vaikeintakaan kriisiä tai vaarallisintakaan rikollista. Otan esimerkin.
Kesällä 1981 toimin hengellisen työn merkeissä Sodankylässä ja vierailin monissakin kodeissa. Usein hyvinkin pienissä ja mustissa murjuissa asuvien ja kriisien keskellä kamppailevien lähimmäisten parissa. Näissä vierailuissa lähdin siitä, etten mene näihin koteihin edustamaan jotain uskonlahkoa, tyrkyttämään joitain erityisoppeja tai käännyttämään ihmisiä johonkin uskontoon. Näissä vierailuissa tavoitteeni oli, että kohtaan ihmiset aitona ihmisenä niissä tilanteissa, joissa he elävät. Pyrin avoimeen ja vapauttavaan keskusteluun ja jatkuvaan yhteydenpitoon ystävänä ja lähimmäisenä. Näistä vaikuttimista lähtien minun ei koskaan tarvinnut pelätä vaarallisimpienkaan rikollisten kohtaamista.
Eräänä lauantaipäivänä menin jälleen käymään eräässä pienessä mökissä, jossa olin jo muutaman kerran aiemmin vieraillut. Tällä kertaa mökissä oli ns. ryyppyremmi koolla ja asenteet ja äänenpainot olivat muutamilla vierailla sen mukaiset. Lopulta tämä tilanne kehittyi hyvinkin uhkaavaksi ja äänenpainot kovenivat. Mutta. Kaiken aikaa koin valtavaa sisäistä rauhaa ja vastailin asiallisesti ja rauhallisesti näihin huutamisiin. Lopulta eräs kaveri istui lähelleni sohvalle, tarkasteli minua pitkään ja tutkivasti ja lopulta rupesi puhumaan: "Kyllä minun sitten käy katheksi"... "Kyllä minun käy katheksi"... "Voi että minun käy katheksi"... "Mikä sinun niin käy katheksi", kysyin. "No kun sinä olet niin rauhallinen", kaveri vastasi.
Silloin kun toimintamme motiivit ovat oikeat ja pyyteettömät; ja kun kohtaamme aitoina ihmisinä lähimmäisiämme, meidän ei tarvitse pelätä mitään eikä ketään. Voimme "hiljaisina kolkuttajina" kolkutella niin ihmisten kotien kuin sydäntenkin ovia. Lähestyä ihmisiä rakkauden hengessä ystävinä. Viipyä heidän seurassaan ja viedä rohkaisun ja toivon vapauttavaa, parantavaa ja nostavaa sanomaa silloin kun ihmiset tällaista kipeästi tarvitsevat. Sen sijaan meidän tehtävämme ei ole ihmisten käännyttäminen tai muu manipulointi. Jokaisella on täysi vapaus valita itse omat maailmankatsomuksensa ja uskoa niin kuin he omassa sydämessään oikeaksi tuntevat. Yleinen palaute näistä kodeissa vierailemisistani on aina ollut se, että pyydettiin käymään yhä uudestaan ja uudestaan. "Käy sinä usiammasti meillä. Aina kun sinä käyt, niin siihen kotiin jää niin merkillinen rauha". Ja. "Sinun kanssa on niin helppo puhua kaikista asioista". Niin. "Pelkoa ei rakkaudessa ole, sillä täydellinen rakkaus karkottaa pelon'. ..//
Jumala toimii seurakunnan kautta, sitä sinä et käsitä vaan yhä luulet olevasi jotakin erikoista ja et voi sopeutua uskovien yhteyteen. erikoisuuden luuloillasi teet oikeastaan seurakuntayhteyden mahdottomaksi osaltasi. Myös evankeelinen oppisi näyttää sotkeutuneen epäraittiiksi kaikenmaailman uskomuksillasi
ja seurakunta ei tässä yhteydessä tarkoita vain ja ainoastaan Helluntaiseurakuntaa vaikka sekin on osa sitä osaltaan.
Jumala toimii arkitodellisuudessa ihmisten keskellä niissä oloissa, joissa itse kukin elää. Samoin Jumala vastaa palvelijoidensa kautta ihmisten henkisiin ja hengellisiin tarpeisiin ja lahkolaisuus on yksinomaan este Jumalan toiminnalle. Lahkolaiset kun eivät osaa mitään muuta kuin kännyttää ja prässätä ihmisiä oman lahkonsa ahtaaseen muottiin.
Menet tyrkyttämään ihmisten kotiin omaa lahkoasi niin vastaanottaivaisuutta ei ole. Sen sijaan minä menin kohtaamaan ihmisia lähimmäisenä heidän oloissaan ja kuuntelemaan, mitä heillä oli sanottavan ja tämä avasi ovet koteihin ja myös sisäiseen tykökäymiseen, joka on hengellisen sielunhoitotyön ensimäinen edellytys.
Eli pidä sinä vain lahkosi. Minä palvelen Jumalaa sillä viisaudella, jonka Jumala on minulle antanut ja siinä tehtävässä, johon Jumala on minut kouluttanut..
Ajatuksia tänään Karhunpesällä:
Meillä Suomessa on meneillään ennen näkemätön vimma romuttaa kaikki kristilliset arvot niin lainlatijoiden, kirkon kuin monien uskonsuuntienkin toimesta, helluntailaiset mukaan luettuna, eikä Suomesta löydy enää ainuttakaa uskonnollista yhteisöä, joa tyttäisi Jumalan seurakunnan tunnusmerkistön.
Käytännössä tämä on johtanut sihen, että nyt todellisten Jumalan palvelijoiden on, vanhan liiton profeettojen tavoin, noustava puolustamaan Jumalan syvintä totuutta ja oikeutta. Raamatun totuus on ikuinen ja kuolematon ja se on myös rikkoutumattomana säilytettävä. Samoin raamatussa on selkeä tie todelliseen Jumalan vanhurskauteen sekä opetus sukupuolimoraaliin, avioliittoon ja aviolliseen uskollisuuteen. Nyt jos joku tahtoo tavoitella raamatun opetuksesta poikeavaa uskonnollisuutta, hänen on etsittävä sellainen yhteisö, jossa hänet poikkeavat oppinsa hyväksytään
tai perustettava sellainen, mutta kristinuskoa ei pidä sotkea turmeltuneen ihmismielen luomiin oppeihin.
Kyllä on heikko Jumala jos pitää noin ihmisiin, seurakuntiin tai fanaatikkoihin nojata.
Pysykää ihmisinä, sillä kaikki pikku jumalat ovat kauheita kuunneltavaa.
He ovat heti toisten kimpussa elleivät saa itsepäistä ajatustaan läpi.
Hengellisyys ei tarvitse fanaatikkoja.
Mutta kun tämä suomalainen rappeutuva ja tuhoutuva yhteiskunta tarvitsee perusteellisen suunnanmuutoksen ja korkeammat moraaliarvot. Ja kiiruusti sittenkin mikäli aiotaan vielä jotain pelastaa hukkuvasta laivasta.