Epätäydellisen aprikoimisen hetkellisenä tuloksena muutama mieleenjuolahtuma eduskuntavaalien tiimoilta:
- Ennakkoon äänestäneen väen määrä on ollut hiukan runsaampaa kuin viimeksi, sanovat viranomaiset. Siis jotta äänestysaktivisuus olisi nyt huomattavasti paranemassa aikaisempaan verrattuna viime aikoja ajatellen, niin suurta äänestysaktiivisuuden nousua ei vaikuttaisi tulevan, ellei sitten sunnuntaina väki lähde liikkeelle ennakkoäänestystä yleisemmin. Taustallahan on viime eduskuntavaalien 67,9 prosenttia. Ja edelleen mm. 1960-luvun ja 1970-luvun alun yli 80 prosentin äänestysaktiivisuuslukemat.
- Oman messunsa aiheeksi sopisi ottaa mielipidemittaukset, niiden tekeminen ja merkityskin. Professoritasoa myöten on todettu, että meillä Suomessa mielipidemittauslaitokset eivät noudata alan kansainvälistä käytäntöä, johon kuuluu niin sanotun "raakatuloksen" julkistaminen. Tuota todellista vastausaineistoahan "parannellaan" korjauskertoimilla ja sitten ne parannellut "mittaustulokset" jukistetaan muka varsinaisena mielipidejakautumana.
- Runsaasti esillä olleen ja olevan Perussuomalaiset-puolueen kannatuksen kasvu olisi nyt aivan tuoreimpien mileipidetiedustelujen valossa hiipumassa ja taittumassa. Juuri tänäänkin julkistettiin yksi mielipidemitaus, joka viittaa juuri siihen suuntaan. Kuitenkaan noita "raakatuloksia" ei kerrota tänäänkään eli ei minkään puolueen kohdalta eikä siis Peusuomalaistenkaan raakatuloksen mukaista kannatusta. Jos juuri nyt esillä olevan mittaustuloksen korjauskertoimella käsiteltyä lukemaa 15,4 prosenttia ajatellaan, niin lasketaanpa sen perusteella summittain raakatulos. Edellisissä eduskuntavaaleissa v.2007 puolueen kannatus oli 4,1 prosenttia, mikä lukema on siis 11,3 prosenttiyksikön verran alempana kuin nyt gallupoitu lukema. Siis tuo sama haarukoimisosuus on lisättävä nyt julkistettuun korjauskertoimella saatuun prosenttiosuuteen, jotta saataisiin raakatulos. Perussuomalaisten kannatusosuus "raakatuloksessa" on siis ollut 26,5 prosenttia. Aivan kymmenyksen tarkkuudellahan sitä ei pidä laskea. Käytännössä voi hyvinkin olla niin, että Perussuomalaiset voivat olla Suomen suurin puolue yli 26 prosentinkannatuksella uusimman mielipidemittauksen perusteella, kun tarkastellaan niitä todellisia lukemia, jotka on saatu itse mielipidetiedustelussa. Jos olen väärässä, niin mielipidetutkimuslaitos voi laittaa kommenttia.
- Aikamoista siirtymää on mitä ilmeisimmin odotettavissa maamme puolueitten voimasuhteissa. Jo tuo 15 prosentin kieppeillä oleva Perussuomalaisten kannatuslukema olisi sekin jo erittäin merkittävä ja iso muutos aikaisempaan. Samalla tapahtuu muutosta myös muitten puolueitten kannatuksen kohdalla. Mitenkä ne muutokset mahtavatkaan mennä? Epäilyttävää on mielipidetutkimuslaitosten mahdollinen "puliveivaus", jonka tarkoituksena olisi vaikuttaa vaalitulokseen. Siihen houkutukseen lankeamiseen viittaa mm. juuri tuo "raakatuloseten" julkistamatta jättäminen. Käynnissä on informaatiotaistelu. Ehkäpä meille Suomeenkin olisi aiheellista perustaa tiukasti neutraalisuutta ja kansainvälisiä käytäntöjä noudattava uusi mielipidetutkimuslaitos, jonka käytännön työn voisivat tehdä vaikapa maan eri puolilla sijaitsevat yliopistot.
Sunnuntai-iltana olemme viisaampia kuin tänään. Asioista kiinnostuneille riittää jännittämistä niin kuin urheiluväelle parhaimmissa urheilukisoissa.
Aprikoimista vaalien alustunnelmassa
1
78
Vastaukset
Jatko-osa:
- Huono keskustelukulttuuri häiritsee television vaalikeskusteluja. Siinä suhteessa arveleisin, että ulkomailta olisi oppia otettavissa. Tietääkseni esim. Saksassa vaalikeskustelut ovat asiallisesti järjestettyjä ja sivistyneellä tavalla toteutuneita. Kuulee väitettävän, että Ruotsissakin osattaisiin diskuteerata. Meillä näissäkin vaalipolemiikeissa juontajat sähläävät oman mielensä ja mahdollisesti oman poliittisen asennoitumisensa (ehkä työnantajan tahto) mukaan. Puolueitten edustajat saavat eriarvoisesti puheaikaa. Päällepälpättäminen on säännönmukaista eivätkä juontajat tosiaankaan siinäkään suhteessa hoida hommaansa kelvollisesti. Keskustelujen teematkin ovat mitä milloinkin ja usein alulleen päässyt kiinnostava ajatustenvaihto katkaistaan "siirtymällä seuraavaan aiheeseen".
- Ulkopolitiikan tarkastelu on jäänyt silmiinpistävän vajavaiseksi näitten eduskuntavaalien edellä nähdyissä vaaliohjelmissa. Jos tässä alkaisin tarkaksi, niin EU- ja eurorahateemojen käsittelyhän ei ole ulkopolitiikkaa lainkaan, jos on uskomista valtiojohdon ulkopoliittiseen roolitulkseen. Tasavallan presidentinhän ei kuulu kuulemma osallistua EU-asioihin, koska EU-asiat eivät ole ulkopolitiikkaa. Vai miten se olikaan? Eduskuntaa ja sen valtakirjalla toimivaa maan hallitusta ollaan kuitenkin nostamassa merkittäväksi ulkopolitiikan johtotahoksi maassa, mutta silti ulkopolitiikan käsittely on jäänyt kummastuttavan puutteelliseksi vaalikeskusteluissa. Esimekkeinä tarvitsee mainita vain Venäjä ja sitten toisena globaali ulottuvuus, sillä kansainvälisyyttä ja ulkosuhteita on olemassa EU:n ulkopuolellakin. Runsas poliitikkojen puheenpulputus globalismin merkityksestä ei ole konkretisoitunut vaalikeskustelujen teemaksi saakka. Henkilökohtaisesti näen asetelman niin, että oman maamme asiat pitää hoitaa kunnolla ja se mahdollistaa hyvät asetelmat myös globaaliin kanssakäymiseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 723103
- 602814
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322385- 792208
- 602033
- 952016
- 121606
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171567Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil301410Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?351398