Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana, etenkin Urho Kekkosen ollessa presidenttinä, Leniniä kunnioitettiin Suomen itsenäisyyden isänä. Stalinia sama Urho Kekkonen luonnehti pääministerin ominaisuudessa pitämässään muistopuheessa suureksi Suomen ystäväksi. Kumpikin asia on totta, kun niitä tarkastelee objektiivisesti historian dialektiikan valossa.
Bolshevikit olivat 1900-luvun alussa Venäjän keisarikunnan alistettujen kansojen oikeuksien väsymättömiä puolestapuhujia. Kansallinen itsemäärämisokeus kuului boshevikkien ihanteisiin ja periaatteisiin. Myös venäläistämistoimenpiteiden uhkaaman Suomen kansallinen asia oli tärkeä niin Leninille kuin Stalinillekin. Jälkimmäinen oli itse georgialaisena paras kansallisuuskysymyksien asiantuntija bolshevikkipuolueessa, ja se näkyi hänen ymmärtäväisessä asenteessaaan suomalaisia kohtaan.
Lokakuun vallankumouksen jälkeen Suomen täyden itsenäisyyden tunnustaminen oli yksi bolshevikkihallituksen ensimmäisiä toimenpiteitä. Suomen itsenäisyys on Leninin lahja. Tämä totuus pidettiin mielessä Kekkosen ajan Suomessa, mutta se on nyttemmin pahasti unohtunut, joten siitä on hyvä muistuttaa suomalaisia mahdollisimman usein. Suomi ei olisi itsenäistynyt ilman bolshevikkeja. Venäjän väliaikainen hallitus ei olisi luopunut Suomesta, ei myöskään Venäjän sisällissodan valkoinen osapuoli.
Stalinia on Suomessa harvemmin kiitelty, vaikka syytä olisi. Kerron miksi. Stalin sai Suomessa aikaan sen demokraattisen, antifasistisen muutoksen, johon Suomessa ei kyetty omin voimin Suomen luokkasodan jälkivaikutuksen vuoksi. Lyömällä porvarillisen Suomen kahdessa sodassa Stalin sai aikaan sen, että fasistiset järjestöt Suomessa lakkautettiin ja fasistinen toiminta tukahdutettiin. Stalin varmisti, että myös vasemmistolaisin osa Suomen kansasta saisi vaikuttaa poliittisesti. Toisin sanoen suomalainen demokratia on Stalinin lahja niin kuin Suomen itsenäisyys on Leninin lahja.
Stalinin sotakorvausvaatimukset Suomelle olivat eräänlainen lahja nekin. Sotakorvausten ansiosta Suomen teollistuminen vauhdittui ja rintamilta palanneet hävinneet miehet saivat työtä ja leipää. Suomen sisäisiin asioihin Stalin varoi muuten puuttumasta. Hänen intressinsä Suomen suunnalla olivat aina olleet lähinnä turvallisuuspoliittiset. Ideologisia tavoitteita hänellä ei Suomen suhteen ollut sen jälkeen kun turvallisuusvaatimukset olivat tulleet täytetyksi. Yya-sopimuksen solminen oli lopullinen ratkaisu Suomen kysymykseen ja loi pohjan pitkälle luottamuksen aikakaudelle sosialismin suuren isänmaan ja sen pienen naapurin välillä.
Bolshevikit olivat 1900-luvun alussa Venäjän keisarikunnan alistettujen kansojen oikeuksien väsymättömiä puolestapuhujia. Kansallinen itsemäärämisokeus kuului boshevikkien ihanteisiin ja periaatteisiin. Myös venäläistämistoimenpiteiden uhkaaman Suomen kansallinen asia oli tärkeä niin Leninille kuin Stalinillekin. Jälkimmäinen oli itse georgialaisena paras kansallisuuskysymyksien asiantuntija bolshevikkipuolueessa, ja se näkyi hänen ymmärtäväisessä asenteessaaan suomalaisia kohtaan.
Lokakuun vallankumouksen jälkeen Suomen täyden itsenäisyyden tunnustaminen oli yksi bolshevikkihallituksen ensimmäisiä toimenpiteitä. Suomen itsenäisyys on Leninin lahja. Tämä totuus pidettiin mielessä Kekkosen ajan Suomessa, mutta se on nyttemmin pahasti unohtunut, joten siitä on hyvä muistuttaa suomalaisia mahdollisimman usein. Suomi ei olisi itsenäistynyt ilman bolshevikkeja. Venäjän väliaikainen hallitus ei olisi luopunut Suomesta, ei myöskään Venäjän sisällissodan valkoinen osapuoli.
Stalinia on Suomessa harvemmin kiitelty, vaikka syytä olisi. Kerron miksi. Stalin sai Suomessa aikaan sen demokraattisen, antifasistisen muutoksen, johon Suomessa ei kyetty omin voimin Suomen luokkasodan jälkivaikutuksen vuoksi. Lyömällä porvarillisen Suomen kahdessa sodassa Stalin sai aikaan sen, että fasistiset järjestöt Suomessa lakkautettiin ja fasistinen toiminta tukahdutettiin. Stalin varmisti, että myös vasemmistolaisin osa Suomen kansasta saisi vaikuttaa poliittisesti. Toisin sanoen suomalainen demokratia on Stalinin lahja niin kuin Suomen itsenäisyys on Leninin lahja.
Stalinin sotakorvausvaatimukset Suomelle olivat eräänlainen lahja nekin. Sotakorvausten ansiosta Suomen teollistuminen vauhdittui ja rintamilta palanneet hävinneet miehet saivat työtä ja leipää. Suomen sisäisiin asioihin Stalin varoi muuten puuttumasta. Hänen intressinsä Suomen suunnalla olivat aina olleet lähinnä turvallisuuspoliittiset. Ideologisia tavoitteita hänellä ei Suomen suhteen ollut sen jälkeen kun turvallisuusvaatimukset olivat tulleet täytetyksi. Yya-sopimuksen solminen oli lopullinen ratkaisu Suomen kysymykseen ja loi pohjan pitkälle luottamuksen aikakaudelle sosialismin suuren isänmaan ja sen pienen naapurin välillä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jaaha, onko se Dosentti Backman kun kirjoittaa?
Johan Bäckman esittelee tällä videolla paikan jossa Lenin antoi Suomelle itsenäisyyden:
http://www.youtube.com/watch?v=OUg7C_CoMDA
Tämä olisi hyvä näyttää kaikissa Suomen kouluissa joka itsenäisyyspäivä.
itsenäiseksi Svinhufvudin senaatin toimin 4.12. 17. Eduskunta hyväksyi sen porvarien äänin 6.12. 17. Leninin oli myönnyttävä tapahtuneen edessä ja tunnustetttava Suomen itsenäisyys. Hän ilmaisi harminsa, kun asialla eivät olleet bolsevikit ,vaan porvarit.
Stalin koetti aikanaan muuttaa asiantilan Leninin toivomaan suuntaan.
Nämä tosiasiat ovat kaikkien muiden paitsi jälkijättöisten kommunistien tiedossa.
Ulkovallat eivät tunnustaneet Suomea, ennenkuin Suomi oli hakenut tunnustusta senaikaiselta Neuvostoliitolta. Asia ei ollut yksin suomalaisten päätettävissä.
"Stalin koetti aikanaan muuttaa asiantilan Leninin toivomaan suuntaan."
Stalinin oli ajateltava Leningradin turvallisuutta. Kesällä 1941 nähtiin, kuinka kaukonäköinen neuvostohallitus oli syksyllä 1939 ollut. Fasistien vaikutuksen alainen Suomi oli vaarallinen ympäristölleen!
"Kesällä 1941 nähtiin, kuinka kaukonäköinen neuvostohallitus oli syksyllä 1939 oll"
Juuri NL:n liitto natsien kanssa ja sitä seurannut Talvisota ajoi Suomen Saksan rinnalle. Fasismilla ei Suomessa ollut mitään sijaa. NL:n sotapolitiikka oli kaiken pohjalla. Se oli viedä myös NL:n tuhoon.
"Juuri NL:n liitto natsien kanssa ja sitä seurannut Talvisota ajoi Suomen Saksan rinnalle."
Suomi olisi hyökännyt Saksan liittolaisena v. 1941, vaikka talvisotaa ei olisi koskaan käytykään. Suomen olisi joka tapauksessa pitänyt valita puolensa tilanteessa, jossa se oli kahden suurvallan välissä joista toinen valmistautui hyökkäämään toisen kimppuun laajalla rintamalla Jäämerestä Mustaanmereen. Eli se että "talvisota ajoi Suomen Saksan rinnalle" on myytti. Lähinnä maantiede ajoi Suomen Saksan rinnalle. Maantiede myös saneli ne vaatimukset, joita Neuvostoliitto Suomelle esitti Moskovan neuvotteluissa syksyllä 1939.
"Fasismilla ei Suomessa ollut mitään sijaa."
Ei suurta sijaa enää 1930-luvun alun jälkeen, mutta kuitenkin eräillä tahoilla siinä määrin suuri, että se nousi pintaan v. 1941, kun Suur-Suomea lähdettiin tekemään. Eräät AKS:n haaveilijat saattoivat jatkaa Itä-Karjalassa heimopoliittista leikkiään aina kesään 1944 saakka.
"NL:n sotapolitiikka oli kaiken pohjalla."
Suomi olisi hyökännyt Saksan rinnalla v. 1941, vaikka Suomella olisi edelleen ollut Tarton rauhan rajat. Onneksi ei ollut, muuten saksalaiset ja suomalaiset olisivat Sallasta käsin saattaneet päästä Muurmannin radalle saakka. Myös Kannaksella suomalaiset olisivat heti sodan alussa olleet Leningradin edustalla, ja Laatokan Karjalasta suomalaisilla olisi ollut hyvät hyökkäysasemat Syvärille ja Maaselän kannaksen suuntaan. Oikeastihan suomalaiset joutuivat ensin valtaamaan takaisin nuo lähtöasemat kesällä 1941 ennen kuin hyökkäystä voitiin jatkaa eteenpäin Venäjän Karjalaan.
"Se oli viedä myös NL:n tuhoon."
NL:n oli v. 1941 viedä tuhoon puna-armeijan joukkojen väärä ryhmitys, ei se että NL oli vv. 1939-1940 laajentanut turvavyöhykettään ja siirtänyt rajaansa länteenpäin.
Kun v. 1918 Suomi joutui Saksan miehittämäksi ja siitä riippuvaiseksi alusmaaksi, saatiin länsivaltojen varsinaista tunnustusta odottaa Saksan romahdukseen asti. Sen tunnustuksen hankki Mannerheim hyvillä länsisuhteillaan - Svinhufvudin senaatilla oli ollut vain Saksan-suhteita aivan kuten kansanvaltuuskunta oli ollut Neuvosto-Venäjästä riippuvainen. Mannerheim on Suomen itsenäisyyden isä, mutta ei sisällissodan kenraalin, vaan kansainvälisen diplomaatin ominaisuudessa.
"Suomi olisi hyökännyt Saksan rinnalla v. 1941, vaikka Suomella olisi edelleen ollut Tarton rauhan rajat."
Tarton rauhan rajojen palauttaminenhan sai Suomen Saksan rinnalle. Ei ilman NL:n sotapolitiikkaa olisi Suomella ollut mitään syytä sotaan. Päinvastoin olisi voinut olla Pohjoismainen rauhanblokki sekä NL:n että Saksan vastaisena voimana lännen tukemana.
Joku tolkku saisi olla propagandallakin.
Pyhän isämme viisaat opetukset kertoo kuinka "Lenin antoi meille itsenäisyyden ja Stalin antoi meille rauhan."
Jokaiseen suomalaiskodin seinätauluun tulee pyhän isämme "kultaiset sanat selvästi esiin."
Seinätauluun tulee laittaa esille pyhän isämme "kultaiset sanat". Siinä on itse asiassa kaksikin vaihtoehtoa:
"Lenin antoi meille itsenäisyyden ja Stalin rauhan"
"Saatanan tunarit"
Taustaäänenä voisi kuulua tämä:
http://ukk.evvk.com/
"Professori Veli Merikoski esitti julkisuudessa 7.5.1975 huolestumisensa siitä, että politiikka on syrjäyttämässä virkanimityksissä kokemuksen ja pätevyyden. Presidentti Urho Kekkonen lähetti seuraavana päivänä Merikoskelle kuuluisaksi tulleen "saatanan tunarit" -kirjeensä, jossa hän moitti Merikoskea Kymen läänin uuden maaherran nimityksen vaikeuttamisesta."
Lenin-setä asuu Venäjällä, sieltä on pitkä matka Lepikkon torppaan...
http://www.youtube.com/watch?v=XjVnbVStaDA
Lenin sleeps
http://www.youtube.com/watch?v=FUkdZGeIsZU&feature=related
Lenin-setä asuu Venäjällä
Lenin-setä asuu Venäjällä
Ja sieltä on pitkä matkaa Vietnamiin
Mutta minusta vain tuntuu että
Lenin-setä asuu yhtä lähellä kuin setä Ho-Tsi Minh
Leninillä on niin suuri otsa
Että siihen mahtuu koko maa ja taivaskin
Ja Lenin-setä hymyilee
Ja silmät tuikkivat ja hän nauraa niin kuin setä Ho-Tsi Minh
Lenin-setä asuu Venäjällä
Minä kutsun hänet kylään tänne Vietnamiin
Hän rakastaa meitä
Meille hän on yhtä kultainen kuin setä Ho-Tsi Minh
Minä olen pikku pioneeri
Ja vähäinen on vielä minun voimani
Mutta pienikin voi taistella
Rauhan puolesta kuin Lenin ja setä Ho-Tsi Minh
Rauhan puolesta kuin Lenin ja setä Ho-Tsi Minh