Verotus ei tasaa tuloeroja. Suomesta on tullut luokkayhteiskunta leipäjonoineen.
Eduskunta hyväksyi porvariäänin noin vuosi sitten lain, joka poistaa kansaneläkemaksun suurimmalta osalta työnantajia huhtikuun alussa. Ehdotus hyväksyttiin äänin 88–55. Kansaneläkemaksu on tarkoitus poistaa lopuiltakin työnantajilta uudella lailla ensi vuoden alussa.
Maksun poistoa vastaan äänestivät vasemmisto-opposition eli Sdp:n ja vasemmistoliiton edustajat ja opposition edustajista lisäksi perussuomalaiset.
Työnantajien kela-maksun poistoa puolustivat hallituspuolueiden keskustan, kokoomuksen, vihreiden ja Rkp:n kansanedustajat sekä oppositiopuolueista kristillisdemokraatit.
Äänestyksestä oli poissa 56 kansanedustajaa.
Kansaneläkelaitos menettää uudistuksessa tuloja, jotka hallitus ainakin ensi vaiheessa rahoittaa ottamalla velkaa.
Myöhemmin valtio rahoittaa työnantajien kela-maksun poiston korottamalla ympäristö- ja energiaveroja.
Kyse on vuositasolla noin miljardista eurosta, kun koko maksu on poistunut.
Pääosa oppositiosta vastusti maksun poistoa, koska se ei hyväksy aukon tekemistä kansaneläkkeiden rahoitukseen eikä niiden rahoituksen siirtämistä kokonaan valtion budjetista tehtäväksi.
Lisäksi Katainen on ilmoittanut yritysjohtajien kanssa risteillessään, että yritysveroa pitää vähentää neljä prosenttiyksiköä. Samalla veroristeilyllä Katainen lupasi, että kokoomus tutkii avoir fiscal -yritysveron hyvitysjärjestelmän palauttamista.
Mari Kiviniemi tyytyisi vähän pienempään yritysveron vähennykseen eli aluksi yhteisövroprosenttia pitäisi hallitusohjelmassa laskea kahdella prosenttiyksiköllä. Keskusta olisi valmis alentamaan verokantaa lisää, jos talousvaikutukset olisivat myönteisiä - luonnollisesti ne yrittäjien mielestä ovat myönteiset.
Kepu ja kokoomus ottivat hallitusohjelmaan yritysjohtajien ja maatalousyrittäjien perintöveron poiston kokonaan. Se ei täysin onnistunut perustuslain vastaisena.
Matti Vanhasen hallitus poisti varallisuusveron kokonaan kokoomuksen vaatimuksesta.
Veroja ja veroluonteisia tuloja porvarienemmistöinen eduskunta on hyväksynyt tälle vuodelle hallituksen esityksestä kerättäväksi yhteensä 35,83 miljardia.
Verojen ja veronluonteisten tulojen korotus on 4,59 miljardia euroa ( 14,7 %) viime vuoteen verrattuna.
Pelkästään työnantajien kela-maksun poistoa varten pitää kerätä lisää veroja 1,1 miljardia euroa.
Arvonlisäveroja korottamalla valtion budjettiin saadaan lisää euroja noin 2 miljardia euroa tänä vuonna. Eli suomalaiset kuluttajat maksavat arvonlisäveron korotuksia 2 miljardia. Katainen kehuskeli yrittäjien veroristeilyllä, että verotuloja haaliessa arvonlisäveron korotus toimii kuin Buracaps-lääke päänsärkyyn.
Energiaveroja hallitus korottaa budjetin mukaan tänä vuonna 690 miljoonaa, eli ( 21,8 %).
Kyllä ne Kataisen välillisten verojen korotukset aiheuttavat pääsärkyä, johon ei buracapsit tehoa. Leipäjonot ovat kasvamistaan kasvaneet, sanottiin uutisissa.
Suomalaisten ostovoima on EU-maiden heikoimpia ja heikkenee entisestään välillisten verojen korotuksilla, joten kotimarkkinat eivät vedä ja työttömyys kasvaa. Eivät ne siellä leipäjonoissa hyväntekeväisyysjärjestöjen jakamaa ilmaisruokaa jonottavat osta kotimaisia tuotteita.
Kataisen mukaan rikkaita on liian vähän verotettavaksi, joten niistäkin vähistä veroista, joita ovat maksaneet pitäisi luopua...
VATT:n veroraportin mukaan vuonna 2009 verotuet olivat 17,6 miljardia euroa.
Eiväthän köyhät mitään verotukia saa, kyllä ne ovat kokoomuksen ja kepun intressiryhmät, jotka verotuet nappaavat vaikka saavat valtiolta mahtavat tukiaiset.
Yritystuet ovat yli 2 miljardia euroa ja yritysten verotuet 3,6 miljardia.
Maataloustukiaiset ovat yli 3 miljardia ja lisäksi maatalouden verotuet.
Pääomatuloista verotetaan vain 28 %:n tasavero, Osinkotulojen verotus on matalaa tai 0-verotettua.
Verotus ei enää tasaa tuloeroja, joten Suomesta on tulossa luokkayhteiskunta.
Uuskurjalisto on jo syntynyt, mistä leipäjonot ovat todisteena. Se on sitä kokoomuksen ja kepun "meillä ei ole varaa" politiikan seurausta.
Eduskunta hyväksyi porvariäänin noin vuosi sitten lain, joka poistaa kansaneläkemaksun suurimmalta osalta työnantajia huhtikuun alussa. Ehdotus hyväksyttiin äänin 88–55. Kansaneläkemaksu on tarkoitus poistaa lopuiltakin työnantajilta uudella lailla ensi vuoden alussa.
Maksun poistoa vastaan äänestivät vasemmisto-opposition eli Sdp:n ja vasemmistoliiton edustajat ja opposition edustajista lisäksi perussuomalaiset.
Työnantajien kela-maksun poistoa puolustivat hallituspuolueiden keskustan, kokoomuksen, vihreiden ja Rkp:n kansanedustajat sekä oppositiopuolueista kristillisdemokraatit.
Äänestyksestä oli poissa 56 kansanedustajaa.
Kansaneläkelaitos menettää uudistuksessa tuloja, jotka hallitus ainakin ensi vaiheessa rahoittaa ottamalla velkaa.
Myöhemmin valtio rahoittaa työnantajien kela-maksun poiston korottamalla ympäristö- ja energiaveroja.
Kyse on vuositasolla noin miljardista eurosta, kun koko maksu on poistunut.
Pääosa oppositiosta vastusti maksun poistoa, koska se ei hyväksy aukon tekemistä kansaneläkkeiden rahoitukseen eikä niiden rahoituksen siirtämistä kokonaan valtion budjetista tehtäväksi.
Lisäksi Katainen on ilmoittanut yritysjohtajien kanssa risteillessään, että yritysveroa pitää vähentää neljä prosenttiyksiköä. Samalla veroristeilyllä Katainen lupasi, että kokoomus tutkii avoir fiscal -yritysveron hyvitysjärjestelmän palauttamista.
Mari Kiviniemi tyytyisi vähän pienempään yritysveron vähennykseen eli aluksi yhteisövroprosenttia pitäisi hallitusohjelmassa laskea kahdella prosenttiyksiköllä. Keskusta olisi valmis alentamaan verokantaa lisää, jos talousvaikutukset olisivat myönteisiä - luonnollisesti ne yrittäjien mielestä ovat myönteiset.
Kepu ja kokoomus ottivat hallitusohjelmaan yritysjohtajien ja maatalousyrittäjien perintöveron poiston kokonaan. Se ei täysin onnistunut perustuslain vastaisena.
Matti Vanhasen hallitus poisti varallisuusveron kokonaan kokoomuksen vaatimuksesta.
Veroja ja veroluonteisia tuloja porvarienemmistöinen eduskunta on hyväksynyt tälle vuodelle hallituksen esityksestä kerättäväksi yhteensä 35,83 miljardia.
Verojen ja veronluonteisten tulojen korotus on 4,59 miljardia euroa ( 14,7 %) viime vuoteen verrattuna.
Pelkästään työnantajien kela-maksun poistoa varten pitää kerätä lisää veroja 1,1 miljardia euroa.
Arvonlisäveroja korottamalla valtion budjettiin saadaan lisää euroja noin 2 miljardia euroa tänä vuonna. Eli suomalaiset kuluttajat maksavat arvonlisäveron korotuksia 2 miljardia. Katainen kehuskeli yrittäjien veroristeilyllä, että verotuloja haaliessa arvonlisäveron korotus toimii kuin Buracaps-lääke päänsärkyyn.
Energiaveroja hallitus korottaa budjetin mukaan tänä vuonna 690 miljoonaa, eli ( 21,8 %).
Kyllä ne Kataisen välillisten verojen korotukset aiheuttavat pääsärkyä, johon ei buracapsit tehoa. Leipäjonot ovat kasvamistaan kasvaneet, sanottiin uutisissa.
Suomalaisten ostovoima on EU-maiden heikoimpia ja heikkenee entisestään välillisten verojen korotuksilla, joten kotimarkkinat eivät vedä ja työttömyys kasvaa. Eivät ne siellä leipäjonoissa hyväntekeväisyysjärjestöjen jakamaa ilmaisruokaa jonottavat osta kotimaisia tuotteita.
Kataisen mukaan rikkaita on liian vähän verotettavaksi, joten niistäkin vähistä veroista, joita ovat maksaneet pitäisi luopua...
VATT:n veroraportin mukaan vuonna 2009 verotuet olivat 17,6 miljardia euroa.
Eiväthän köyhät mitään verotukia saa, kyllä ne ovat kokoomuksen ja kepun intressiryhmät, jotka verotuet nappaavat vaikka saavat valtiolta mahtavat tukiaiset.
Yritystuet ovat yli 2 miljardia euroa ja yritysten verotuet 3,6 miljardia.
Maataloustukiaiset ovat yli 3 miljardia ja lisäksi maatalouden verotuet.
Pääomatuloista verotetaan vain 28 %:n tasavero, Osinkotulojen verotus on matalaa tai 0-verotettua.
Verotus ei enää tasaa tuloeroja, joten Suomesta on tulossa luokkayhteiskunta.
Uuskurjalisto on jo syntynyt, mistä leipäjonot ovat todisteena. Se on sitä kokoomuksen ja kepun "meillä ei ole varaa" politiikan seurausta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.